Sivut

tiistai 30. kesäkuuta 2009

Ihan vain pizzaa....

En olekaan pitkään aikaan postaillut täällä ruokapuolella ,sillä täällä Helsingissä ei ole kauheasti tullut kokkailtua. Itse olen syönyt paljon ruisleipää ja salaatteja ja lohta silloin tällöin. Erityisesti kunnon ruisleipää tankkaan nyt kun en sitten saa sellaista pitkään aikaan... Tein yhtenä päivänä vegaanimuffineita,joista tuli superhyviä,mutta niin rumia, etten edes ottanut niistä kuvaa ,joten en laita sitä tänne.Niihin tuli tofua, adjukipaputahnaa ja jonkun verran jauhoa ja tosi hyvän makuisia olivat.En kertonut mistä ne oli tehty mutta hyvin ne upposivat muihin...... Poikani ja tyttöystävänsä tykkäävät pizzasta, joten sitä tein heille yhtenä päivänä.Käytin siihen mannaryynipizzapohjaani,jonka olen muunnellut sellaiseksi,että se on helpoin tietämäni pizzapohja ja myös erittäin herkullinen. Taikinan valmistus on ihan naurettavan helppo ja siitä tulee niin hyvä pohja ,että sitä voisi syödä melkein ihan pelkästään pohjana...Naurettavan helppo ja herkullinen pizzapohja
  • 8 dl vehnäjauhoa
  • 2 dl mannaryynejä
  • 1 tl sokeria
  • suolaa
  • pussi kuivahiivaa tai tuorehiivapala
  • 5-6 dl kädenlämpöistä vettä
  • 1 rkl öljyä taikinaan + pari rkl taikinan käsittelyyn
Kaada jauhot ja ryynit kulhoon, lisää sokeri, suola ,hiiva ja sen jälkeen vesi ja öljy.Tuota veden määrää en tarkalleen muista,mutta taikinan tulee olla löysää ja tarttuvaa. Sekoita ainekset hyvin.Taikinaa ei vaivata ,vaan annetaan seistä ja kohota liinan alla. Jos sitä ei käytetä samana päivänä,voi kulhon siirtää jääkaappiin,mutta kulho pitää vuorata muovikelmulla,ettei siihen tule "kuorta". Kun taikinaa käsitellään, öljytään ensin pellin päälle tuleva leivinpaperi.Taikinasta otetaan öljytyin käsin sopiva pala, joka taputellaan pellille aivan ohuen ohueksi taikinaksi. Itse päällystin taikinan punaisella pestolla,jonka tein Lidlin öljyyn säilötyistä aurinkokuivatuista tomaateista, liotetuista cashewpähkinöistä, valkosipulista, suolasta ja tilkasta sokeria. Päälle laitoin raastettua mozzarellaa ja fetajuustoa ja sitten vielä jonkun verran emmental-juustoa. Juuston päälle leikkasin runsaasti tomaatinviipaleita ja niiden päälle tuli vielä kuivattua oreganoa.Itse olisin voinut syödä tämän pelkällä pestolla, tomaatinviipaleilla ja oreganolla päällystettynä.Paistoin pizzaa 250C asteessa 10-15 minuuttia. Poikani asunnon uuni ei ole ihan priimakunnossa, joten taikinasta ei tullut ihan yhtä hyvää kuin kotikeittiössäni,mutta tosi ihanan rapeaa se kuitenkin oli!

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Papuiset gluteenittomat cupcakesit

Papu cupcake 1 Jokunen aika sitten netissä seikkaillessani osuin Babycakes nimisen vegaanileipomon sivuille.Babycakes on pieni New Yorkissa toimiva vegaanileipomo, josta on tullut erittäin suosittu, ja parisen viikkoa sitten ilmestyi leipomon omistajan, Erin McKennan, ensimmäinen keittokirja. Huomasin leipomon käyttävän mielenkiintoisia aineksia leipomuksissaan ja uteliaisuus heräsi heti. Kun sitten vielä näin Bittersweet-blogin Hannahin postauksen leipomosta tai oikeastaan uudesta keittokirjasta, ja että Erin oli esiintynyt Martha Stewartin ohjelmassa, oli ihan pakko yrittää tehdä näitä papuisia kuppikakkuja! Marthan ohjelman ansiosta löytyi sitten reseptikin, jota tosin muutin itselleni paremmin sopivaksi.

Erikoista näissä oli se,että niissä käytettiin garfava-jauhoa.Garfava on kikherneistä jauhetun gramjauhon(kikhernejauho) ja favapavuista jauhetun jauhon seos. Garfavaa myydään ainakin AmazJauhotonissa,jossa se on aika hinnakas.Kaapista löytyi jo valmiina gramjauhoa, mutta valmista favapavuista jauhettua jauhoa ei taida täältä löytyä mistään,joten otin pienen Magic Bullet-koneeni esille, ja aloin jauhamaan favapapuja,pieni määrä kerrallaan. Kone on aika pieni,joten papujen jauhamiseen kului jonkun aikaa, ja koneen pitää myös antaa levätä välillä, jottei se ylikuumene.Tulos oli sitten tällainen.Jauhoissa oli pieniä tummia pilkkuja,(kuoret) mutta olin jauhanut pavut niin hienoiksi kuin pystyin. Sekoitin favajauhon garamjauhojen joukkoon, 50-50%.Voila,minulla oli garfavajauhoa!

Kuppi jauhoa Käytin mittana amerikkalaista kuppimittaa.Yksi kuppi on 237 ml.

Ja resepti on sitten tässä:

Papuiset suklaamuffinit

kuivat ainekset:

  • vähän yli 3/4 kuppia garfavajauhoa
  • vähän alle puoli kupia riisi-tai tapiokajauhoa (käytin tapiokaa,mutta ensi kerralla kokeilen riisijauhoa)'
  • 2 rkl maizenaa
  • 1 kuppi sokeria (käytin ruokosokeria)
  • vähän yli ½ kuppia kaakaojauhetta
  • 2 rkl carobjauhetta tai sitten vielä vähän kaakaojauhetta
  • ½ tl leivinjauhetta
  • ½ tl leivinsoodaa
  • ½ tl ksantaania *
  • suolaa

* Jos käytetään pelkästään gluteenittomia jauhoja, ksantaani parantaa taikinan rakennetta

kosteat ainekset:

  • ½ kuppia rypsiöljyä
  • vähän yli ½ kuppia omenasosetta (minulla ei sitä ollut,joten käytin kurpitsasosetta)
  • ½ kuppia soijamaitoa
  • vaniljauutetta tai aitoa vaniljaa

Sekoita eri kulhoissa kuivat sekä kosteat ainekset, ja yhdistä ne sekoittamalla hyvin.Alkuperäisessä reseptissä lisättiin kahvia ja aika suuri määrä suklaahippuja.Jos makeutta haluaa lisää, voi sokerin määrää lisätä tai sitten raastaa vaikka tummaa suklaata joukkoon. Minun piti lisätä pari tl instant kahvijauhetta, mutta unohdin. Se voisi syventää vielä tuota makua.

Ennen uunia

Koska halusin näistä cupcakesejä, tein näistä aika suuria. Käytin tällaista muffinivuokaa,joihin laitoin suuria paperisia muffinivuokia.Tästä taikinasta tuli 7 cupcakea(mikä ihme näiden nimi on suomeksi….)

Laitoin ne uuniin 200 C asteeseen noin 15-20 minuutiksi,kunnes kepillä kokeillessa myös keskiosa on paistunut ja keppi tulee kuivana ulos.

Uunin jalkeen Tässä uunin jälkeen.Kivasti olivat nousseet. Annoin niiden jähmettyä kunnolla ja laitoin ne sitten vielä jääkaappiin kylmenemään.M aistoin hieman yhtä ja maku oli yllättävän hyvä: pieni papuinen vivahdus tuntui alussa mutta se hävisi myöhemmin;kaakao peitti sen hyvin.Myös rakenne oli tosi hyvä;pinta oli kuiva ja sisältä kostea ja hyvä.Juuri sellainen ,josta pidän, eikä mikään kuiva muffini!

Papu cupcake Kuorrutuksen reseptiä ei ole, sillä se on vielä hieman kehityksen alla, mutta voin sanoa, että se on HURJAN hyvä, ihanan kermainen, vaikkei siinä mitään kermaa tai voita olekaan. Olin aikaisemmin tehnyt ja pakastanut cashewpähkinöistä,kylmäpuristetusta kookosöljystä, mansikoista ja agavesiirapista tehtyä kuorrutusta.Tähän tuli lisäksi vielä tapiokajauhoa, soijamaitoa, agavesiirappia, ksantaania, lisää kylmäpuristetttua kookosöljyä ja tekemääni mansikkasosetta,jonka olin siivilöinyt ,niin ettei siinä ollut siemeniä.Laitoin jääkaappiin, ja pussiin, ja myöhemmin pursotin ihan reiän kautta cupcakesin päälle.Kuorrutus oli ihan pursotettavaa, ja tyllien avulla olisi siitä tullut siistimmän näköistä.

OMuffinitlin ihan yllättynyt,miten hyviä nämä totaalisesti gluteenittomat cupcakesit ovat! Ehkä näissä voisi käyttää muistakin pavuista jauhettua jauhoa, ja ehkä osan jauhoista voisi korvata vaikka mantelijauhoilla. Muuntelumahdollisuuksia on paljon…..Takuulla tulen näitä uudestaankin tekemään!

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Melonismoothie

Melonismoothie

Meloni on yksi lempiaineksistani smoothieissa;sillä saa tehtyä ihanan vaahtoavan smoothien.Nyt ovat melonien aika ja käytänkin niitä paljon näissä juomissa.

Tähän tuli:

  • melonia
  • kurkkua
  • varsiselleriä
  • omenaa
  • inkivääriä
  • vettä
  • pieni tilkka orgaanista makeuttamatonta omenamehutiivistettä

Oli ihanan raikasta!

SMoothie ja meloni

perjantai 5. kesäkuuta 2009

Paistettua broccolinia

Broccolini 1 Söin joku aika sitten broccolinia ja kuvittelin sen olevan nuorta broccolia. Ihastuin siihen , ja kun tällä viikolla löysin sitä torilta, oli ihan pakko kokeilla sitä. Broccolini näyttää aivan parsakaalilta, mutta sillä on pienet kukinnat ja pitkät ohuet , parsamaiset varret. Varret ovat raakanakin ihan syötäviä. Googlettelu paljasti, että broccolini ei olekaan nuorta tavallista parsakaalia, vaan parsakaalin ja kai-lanin, kiinalaisen parsakaalin, risteytys.Broccolini kehitettiin Japanissa ja ilmestyi ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen markkinoilla vuonna 1996.Maku on mieto ja muistutti enemmänkin parsaa kuin parsakaalia.Broccolini raaka 1

Näitä olisi voinut aivan hyvin syödä sellaisinaan, niin meheviä olivat varret. Kaadoin kiehuvaa vettä broccolinin päälle, ja annoin niiden olla vedessä minuutin,jonka jälkeen kuivasin ne hyvin ja paistoin niitä öljytilkassa erittäin kuumalla pannulla.

Broccolini Lisäsin jonkun ajan kuluttua seesamiöljyä, chilihiutaleita, hieman soijakastiketta ja paistoin, kunnes ne olivat ruskistuneet.Lopussa lisäsin vielä seesamin siemeniä pannuun.

Broccolini valmis

Hyvää oli. Tässä ikäänkuin yhdistyivät jännästi (parsa)kaali ja parsa.Tavallisen parsakaalinhan paksut varret maistuvat myös hieman parsalta. En koskaan heitä niitä pois, vaan poistan kovat osat ja leikkaan pienemmäksi.Söin broccolinit ihan näin paistettuina , mutta tämä sopisi tosi hyvin salaatteihin.