Sivut

maanantai 27. syyskuuta 2010

Raw falafelit(vähähiilariset)


Vaikka olenkin nyt tällä vähähiilarisella ruokavaliolla,se ei tarkoita sitä,etten voisi nauttia raakeittiön herkuista.Voin käyttää siemeniä,kookosta ja pähkinöitä,kunhan en vaan yhdistä niitä makeiden  tai hiiilihydraattipitoisten aineksien kanssa. Sain sähköpostiini raw falafelien ohjeen,jota muunsin jonkun verran.Aineksiltaan nämä muistuttavat raakakrakkereitä,mutta ovat kuitenkin erilaisia.

Raw falafelit (14 kpl)
  •   1½ dl idätettyjä kurpitsansiemeniä
  •    1½ dl idätettyjä auringonkukansiemeniä
  •      4 aurinkokuivattua tomaattia

  •         kourallinen silputtua persiljaa
  •       kourallinen silputtua korianteria
  •        2 valkosipulin kynttä
  •      1½ tl jeeraa eli juustokuminaa
  •     1 tl jauhettuja korianterin siemeniä
  •               suolaa,mustapippuria
  •         1 tl kuivattua oreganoa
  •      1 rkl sitruunamehua


Kaikki ainekset jauhetaan massaksi monitoimikoneessa. Massasta muodostetaan pieniä palloja jotka asetetaan kuivurin kiinteälle pohjalle. Litistin hieman palloja,mutta ne voi jättää ihan palloiksi,jos haluaa.Kuivatin niitä,kunnes pinta oli kuivaa mutta sisus vielä hieman pehmeää.

Falafelit tarjosin 3 eri kastikkeen kanssa: tahinia, avokaado-yrttikastiketta sekä pikanttia chilikastiketta. Avokaadokastiketta varten jauhoin avokaadoa,sitruunamehua, tuoretta korianteria ja persiljaa ,suolaa ja pippuria. Chiliseen tomaattikastikkeeseen tuli jauhettua tomaattia johon lisäsin chilihiutaleita sekä suolaa.Tahini oli luomutahinista tehty:lisäsin siihen sitruunamehua, valkosipulia,vettä, suolaa,pippuria ja hieman yrttejä.
Olin yhtenä päivänä ystävän kanssa lounaalla,ja tässä annokseni:antipastiterriiniä salaatin kanssa. Terriini oli tosi hyvää;siinä oli päällä munakoisoa,sisällä paprikaa ja tomaattia,sekä juustoa ,jossa oli saksanpähkinöitä.Salaatista tosin jouduin noukkimaan porkkansuikaleet pois,sillä toistaiseksi ne ovat minulta vielä kiellettyjä.

maanantai 20. syyskuuta 2010

Tomaattiwrapit

Tomaatti on sallittua tämän ensimmäisen jakson aikana,mutta rajoitetusti,sillä siinä on hiilihydraatteja enemmän kuin monessa vihreässä kasviksessa.Mutta ei kuitenkaan niin paljon ,ettei sitä voisi syödä 1 kappale per 5 tunnin jakso.
Tein pitkästä aikaa tomaattiwrappia kuivurissa,ja olisin voinut jättää tästä pellavansiemenjauhon pois,sillä vaikka rullan maku oli ihanaa,niin se meni helposti rikki.Pelkillä tomaateilla pienellä öljymäärällä lisättynä siitä tuli nahkeaa,eikä tällaista rapeaa.

Hieman rapeat tomaattiwrapit
  • 4 keskikokoista tomaattia (4 3/4 dl sosetta)
  • 3 rkl pellavansiemenjauhoa(tämän voisi jättää pois)
  • 1 rkl raakatahinia
  • ruususuolaa
Jauha tomaatit hienoksi,kuorineen.Lisää pellavansiemenjauho,raakatahini sekä suola,ja asettele kuivuriin(öljyän kuivurin kiinteän pohja-osan kevyesti öljyllä,jotta "tomaattinahka" helpommin irtoaa siitä) Kuivata kunnes tomaattisoseen pinta on kuivahkoa ,käännä se ylösalaisin ja kuivaa hetki myös toista puolta.Kuivattu tomaattirulla on ihanaa,sillä kuivuessa tomaatin maut tiivistyvät ihanalla tavalla.

Täytin rullat(jotka siis hajosivat jonkun verran...)avokaadolla,vihreällä salaatilla ja tahinikastikkeella,namskis.
Lounaspaikan hauskat suola-ja pippurimyllyt

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Karppikuurin 1.vaiheesta puolet ohi ja tofupihvit

Tänään alkoi 5. viikko karppikuurini ensimmäisestä jaksosta,eli puolet siis takana. Vielä 4 viikkoa,jonka jälkeen voin taas syödä hedelmiä (kontrolloidusti) sekä enemmän hiilareita,myös kontrolloidusti.Olen voinut tänä aikana hyvin,eikä nälkä ole pahemmin vaivannut,eikä myöskään makean himo kuin ihan satunnaisesti,ja pikkuriikkisen.Olen ehkä harhaanjohtavasti aiemmin kirjoittanut ,että tämä ensimmäinen jakso on hiilariton,mutta näin ei ole,sillä Kressin mukaan 5 grammaa hiilareita voi syödä yhden viiden tunnin jakson sisällä,mutta todennäköisesti itse olen syönyt enemmänkin,sillä ateriani ovat hyvin vihannespainotteisia.

Lihansyöjänä tämä olisi paljon helpompaa,mutta koska syön kalaa ja myös juustoa silloin tällöin,samoin kuin luomukananmunia,jotka ovat tulleet pitkän tauon jälkeen takaisin,niin en ole kokenut että tämä olisi vaikeaa.

Laitan tähän yhden esimerkkipäivämenun:
Aamu:siemenkrakkeri tahinin tai raejuuston tai oliivitahnan kanssa,päällä auringonkukan ituja +jääkahvi soijamaidolla

Välipala; yleensä pähkinöitä,jos olen muualla. Pidän aina pähkinäpussia mukana.Sellainen vajaa kourallinen kerralla.

Lounas: iso salaatti, sellainen jossa enimmäkseen vihreitä juttuja:erilaisia salaatinlehtiä,kurkkua,kevätsipulia,portulakkaa,auringonkukanituja,rucolaa tai vastaavaa,pinaattia.paprikaa,jonkun verran tomaattia (tomaattia rajoitetusti tämän vaiheen aikana)+tonnikalaa tai tofua tai vuohenjuustoa(fetan tyyppistä)

Välipala: pähkinöitä tai siemeniä

Illallinen:tofua tai salaattia tai joskus kalaa

Iltapala: siemeniä tai  tofua tai kurkkua,tai varsiselleriä 

Vaikeinta minulle,joka on tottunut pitkiin taukoihin aterioiden välillä ,on ollut juuri tuo jaksoittelu ja useat ateriat päivässä.Mutta se näkyy toimivan,sillä mustat farkkuni,jotka vielä 4 viikkoa sitten eivät läheskään menneet kiinni,menevät nyt helposti kiinni. Hidasta tämä vauhti on,mutta hyvä näin.

Laitan tänne reseptin tofu-kesäkurpitsapihveistä,joita teen aika usein nykyään,ja joista pidän tosi paljon. Olen ennenkin laittanut näistä kuvan,mutten reseptiä

Tofu-kesäkurpitsapihvit
  • n.500 grammaa kiinteää tofua
  • 1 kesäkurpitsa
  • 3 rkl pellavansiemenjauhoa
  • suolaa,mausteita maun mukaan
  • oliivi-tai rypsiöljyä
Kesäkurpitsaa tulee olla vähemmän kuin tofua;oikea suhde on 2 osaa tofua ja 1 osa kesäkurpitsaa,muuten pihveistä tulee liian pehmeitä ja hajoavia.
Raasta tofu ja kesäkurpitsat kulhoon.Lisää jauhetut pellavansiemenet sekä mausteet.Käytin omissani aika runsasti yrttimaustetta,valkosipulia,pizzamaustetta, paprikaa.Sekoita hyvin.Aseta leivinpaperi uunipellille ja voitele se öljyllä.Muotoile kostein käsin pihvejä massasta ja asettele uunipellille. Sivele myös pihvien yläpuoli öljyllä. Paista uunissa 180 asteessa noin ½ tuntia ,tai kunnes pihvit ovat saaneet väriä.Käännä pihvit paistamisen keskivaiheessa.Tarjoa hieman jäähtyneinä

Koska täällä asteet ovat yhä hellelukemissa, on jääteetä tullut litkittyä paljonkin.Samoin raakakeitot ovat ihania kun on lämmintä. Raakakrakkereitä  olen tehnyt joka viikko,mutta niissä ei ole ,kuten normaalisti,ollut esimerkiksi porkkanaa. Kesäkurpitsaa sen sijaan useinkin ,kuten myös yrttejä.

Oikealla näkyy,miten paljon olen lihonut ihan muutaman(3) vuoden aikana.Nuo pienemmät housut ovat todella  pienet,ja olen sen verran realistinen,etten edes kuvittelekaan niihin mahtuvani lähitulevaisuudessa.Mutta jos suurin osa vaatekaappini sisällöstä mahtuisi päälleni,olisin tyytyväinen.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Marinoitua ruusukaaliherkkua

Ruusukaalia marinoituna
Viime viikolla Jerusalemissa sain tuttavaperheen luona ihanalla tavalla valmistettua ruusukaalia,jonka ohje piti heti saada! Koska olen tällä vähähiilarisen kuurin ensimmäisellä jaksolla,tämä olikin ainoa ruoka,jota siellä söin ja todella pidin siitä.Suomessa usein ostin  ruusukaalia kun sitä sai tuoreena,mutta täällä en ole tainnut kertaakaan nähdä tuoreita ruusukaaleja.Tosin joku kertoi ,että luomumarketissa oli luomuruusukaaleja viime viikolla,mutta että  ne olivat sekä kalliita,pieniä ja väsähtäneiden näköisiä.Joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hankkia pussi pakastettuja ruusukaaleja.Pussi pakastettuja ruusukaaleja painoi 800 grammaa,mutta todennäköisesti siitä lähti jonkun verran pois sulaessa;en punninnut.

Marinoitua ruusukaaliherkkua
  • n. 800 gr tuoreita tai pakastettuja ruusukaaleja
  • 100 grammaa mantelilastuja
  • 3 valkosipulinkynttä
  • ½ dl sitruunamehua
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • suolaa,mustapippuria

Ruusukaalini olivat kotiin tullessa jo aika hyvin sulaneita,joten laitoin ne lävikköön,kaadoin kiehuvaa vettä päälle,ja odotin,kunnes vesi oli niistä haihtunut. Jos käyttää tuoreita ruusukaaleja,niitä tulee keittää ihan lyhyt hetki,niin että ne hieman pehmenevät.
Laita ruusukaalit kulhoon.Paahda mantelit hetken pannulla,kunnes ne saavat hieman väriä. Lisää ruusukaalien joukkoon murskattu valkosipuli,sitruunamehu, oliiviöljy, suola ja pippuri. Sekoita.Lisää mantelit lopuksi ja sekoita hyvin.Anna ruusukaalien marinoitua muutaman tunnin ennen tarjoilua (kylmänä).
Laitoin näihin ruusukaaleiheni runsaasti mantelilastuja,mutta niiden määrä voi olla pienempi.Itse pidin kaikesta eniten rapeiden mantelilastujen ja pikkukaalien yhdistelmästä. Huomasin tätä tehdessä,että ruusukaalissa on muita kaaleja enemmän hiilihydraatteja:yhdessä kupissa on nettihiilareita 7,1 gr. Tämän kuurin ensimmäisen jakson aikana tulee viiden tunnin sisällä nautittu enimmäishiilihydraattimäärä olla 5 grammaa,joten tämä menee hieman yli,ja syödessäni sitä viime viikolla menin aika paljonkin yli tuon sallitun määrän,mutta selvästi on senttejä jo hävinnyt jonkun verran.Jos liikkuisin enemmän (kuuma,en vielä kunnolla jaksa..)niin painonpudotus olisi nopeampaa,mutta edelleenkin on ollut tosi helppoa olla tällä ruokavaliolla ,ja paino putoaa,joskin hitaasti.

Ruusukaaleja toivottavasti löydän jossain vaiheessa myös tuoreena,sillä haluaisin marinoida niitä kuivurissani raakatyyliin.
Edit: Hyvin on myöhemmin toreilta löytynyt ruusukaalia:)

tiistai 7. syyskuuta 2010

Omenacarpacciota ja granaattiomenaa hunajaisella kastikkeella

Huomenillalla täällä on juutalaisen uuden vuoden aatto,jolloin ihmiset kokoontuvat uuden vuoden illalliselle. Uuden vuoden,Rosh Hashanan, ruokiin kuuluvat ehdottomasti omena ja hunaja,jotka symbolisoivat "makeaa" alkavaa vuotta.Myös granaattiomena kuuluu Rosh Hashana-juhlaan.

Minut on kutsuttu huomenna uuden vuoden illallisille,ja ajattelin tuoda tuliaisena jälkiruuan,jossa nämä uuden vuoden tyypilliset ainekset. Koska olen hiilarikuurilla,en voi itse tätä syödä,maistoin vain ihan pikkuriikkisen kastiketta,joka oli tosi hyvää.Olen käyttänyt kastikkeessa Amarettoa,mutta jos tämän haluaa tehdä raw foodina,niin sen voi varmaankin korvata esim. omenamehulla.

Omenacarpacciota ja granaattiomenaa hunajaisella kastikkeella

  • 4 kiinteää omenaa
  • 200 gr juoksevaa hunajaa (käytin kuumentamantonta luomuhunajaa)
  • ½ sitruunan mehu
  • yhden granaattiomenan siemenet
  • ripaus vaniljatangosta
  • 0,75 dl Amarettoa (tai omenamehua,jos haluaa tästä alkoholittoman)


Kuori omenat ja poista siemenkota. Leikkaa omenista mahdollisimman ohuita viipaleita(käytin mandoliinia). Poista siemenet granaattiomenasta. Laita omenaviipaleet astiaan,purista päälle hieman sitruunamehua,jotta ne eivät ruskistu. Lisää granaattiomenan siemenet. Sekoita kastike:hunajaa ,likööriä (tai mehua) ja vaniljaa. Anna marinoitua yön yli. Tarjoilua varten asettele omenaviipaleet lautaselle,laita granaattiomenan siemeniä päälle,ja lusikoi kastiketta päälle.Marinoituessaan omenista erittyy nestettä,joka antaa vielä lisämakua kastikkeelle.

maanantai 6. syyskuuta 2010

Kokeiluja Yu Choyn (kaalirapsi?)kanssa

 Eilen poikkesin Tel Avivin vanhan,jo käytöstä poistetun bussiaseman lähettyvillä olevalla kävelykadulla. Neve Shaanan niminen kävelykatu oli aikoinaan täynnä kenkäkauppoja oleva katu,jossa minäkin täällä ensimmäistä kertaa asuessani kävin joskus ostamassa kenkiä.Katu on siitä paljon muuttunut,sillä vanhaa bussiasemaa ei enään ole vieressä,kenkäkaupat ovat poissa,ja sen sijaan kadulla on useita, lähinnä vierestyöläisiä palvelevia kauppoja,kuten puhelinkauppoja,internet-paikkoja,ja sitten niitä,joiden vuoksi minä sinne menin:aasialaisia ruokakauppoja. Katu sijaitsee myös alueella,jota pidetään tällä hetkellä kaupungin pahimpana:siellä on rikollisuutta,prostituutiota,narkkareita ,enkä pimeän tullessa siellä uskaltaisi poiketa,mutta päivänvalossa siellä voi hyvinkin kävellä.Parissa vihanneskaupassa myydään kasviksia ,joita ei muualla helposti löydy,ja suurin osa asiakkaista onkin aasialaisia sekä aasialaisesta ruuasta kiinnostuneita. Eilen sitten näin yhdessä vihanneskaupassa tuossa ylläolevassa kuvassa  näkyviä isoja lehtikimppuja (niiden vieressä on kitkerää melonia,Bitter Melon) En tiennyt mitä nuo lehdet olivat,joten kysyin vieressä olevilta kahdelta filippiinittäreltä.He sanoivat sen olevan kiinankaali,mikä ihmetytti,sillä näiden vieressä oli iso röykkiö sitä,mitä me tunnemme kiinankaalina. Kysyin myös,miten tuota lehtikaalia valmistetaan,ja he selittivät,että ne ryöpätään pikaisesti kiehuvassa vedessä,jonka jälkeen ne pilkotaan pienemmiksi,ja wokataan ansoviksen ja sitruunamehun kanssa. Maistoin muutamia lehtiä raakana,ja filippiinittäret olivat kauhuissaan;"Ei sitä noin voi syödä!" Eivät tainneet tietää,että raakana lehdet olivat miellyttävän pehmeän makuiset.

Kotona sitten yritin googlettamalla selvittää ,mitä nämä vihreät lehdet oikein olivatkaan,ja vastaus löytyikin pian,vanhan kunnon Cook's Thesauruksen avulla
Kyseessä siis on Yu Choy,eli syötävä rapsi,jota kasvatetaan nimenomaan vihreiden lehtien ja kukkavarsien vuoksi,ja jota käytetään paljon aasialaisessa keittiössä.

Halusin kokeilla filippiinittärien suosittelemaa ohjetta,joten sen jälkeen kun olin huuhdellut,paloitellut, ja ryöpännyt osan lehdistä lisäsin hieman öljyä wokkipannuun,noin teelusikallisen anjovistahnaa(filippiinittäret varmaankin tarkoittivat niitä kuivia pikkukaloja,joita näkee aasialaisissa kaupoissa..) Lisäsin yu choyn lehdet sekä pilkotut varret,yhden limen mehun ja sekoittelin seosta parisen minuuttia. Ei tämä hullumpaa ollut,mutta  kokeilin toista satsia valkosipulin, chilin,soijakastikkeen ja seesamiöljyn kanssa,ja pidin siitä paljon enemmän.
Jälkikäteen mietin,että tuo ryöppäys oli ihan turhaa:yu choy on kuin pinaatti ja se keitettäessä menee samalla tavalla kokoon kuin pinaattikin. Onneksi jätin puolet (nippu oli valtava!) ryöppäämättä,ja näin jälkikäteen täytyy sanoa,että kaikista eniten pidin tästä raakana:lehdet ovat miellyttävän makuisia ja pehmeitä,samoin mehukkaan pehmeät varret,ja sopivatkin hyvin salaattiin.Ihan naurattaa se filippiinittärien kauhistunut ilme,kun söin yu choyn raakoja lehtiä:D 
Tuota kitkerää melonia olen kerran ostanut,mutta en osannut sitä oikein valmistaa,ja se oli kamalaa.Myyntipöydällä on tässä myös pieniä birds's eye chilejä,sekä vihreitä papaijoja,joihin ei muualla törmää.Okraakin tuossa on iso röykkiö;en ole koskaan päässyt sen makuun.Vaaleita munakoisoja en myöskään ole muualla nähnyt;myös näitä käytetään aasialaisessa keittiössä.Todella kiva,että näitäkin on täällä alettu kasvattaa:-)

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Joskus tekee mieli makeetakin....

2 kuukauden karppikuurin ensimmäinen jakso jatkuu edelleenkin ihan hyvin;en edelleenkään koe sitä erityisen vaikeaksi,mutta en tunne myöskään laihtuneeni kuin ihan pikkuisen vaan 10 päivän aikana,mikä varmaankin on ihan hyvä,koska tämä ei ole mikään pikadieetti.Aamulla yleensä syön raw siemenkrakkereita,joiden päällä joko tahinia,vihanneksia,raejuustoa tai oliiveja.Oliivit olenkin löytänyt uudelleen:pidän vihreistä oliiveista,mutta syön niitä harvemmin,nyt taas olen syönyt niitä välipalana,ja niissähän ei hiilareita olekaan. Lounaat ovat yleensä salaatteja,joissa jonkinlaista proteiinia,ja illalla melkein joudun pakottamaan itseäni syömään,sillä nälkä ei kauheasti vaivaa. Tässähän pitää syödä vähintään 5 tunnin välein,mikä on ehkä ollut vaikein kohta tällä kuurilla.Koska en aina ehdi syödä 5 tunnin välein,pidän laukussani pussia,jossa on manteleita ja muita pähkinöitä ,sekä siemeniä.

Eilen kuitenkin teki kauheasti mieli jotain makeaa ,ja koska kaikenlaiset sokerit,olkoon sitten peräisin hedelmistä tai viljoista ,ovat kiellettyjä,on makean nälän tyydyttäminen pieni haaste.Kressin kirjassa on reseptejä makeille välipaloille,joissa käytetään esim. soijajauhoa ,ja joissa makeuttajana on Splenda,joka on sukraloosia,joka taas sokerista keinotekoisesti tuotettu makeutusaine:kaiketi parempi kuin sakariini ja aspertaami,mutta keinotekoista kuitenkin,ja sellaista  yritän välttää.Menin kuitenkin hankkimaan sellaista yhden pakkauksen ,sillä painonlasku on tällä hetkellä tärkeä,joten  sallin sen itselleni väliaikaisesti,koska en voi käyttää 2 kuukauteen hedelmiä enkä muita luonnollisia makeutusaineita.Splendassa on per yksi annospussi alle 1 gr hiilihydraattia,joten se sopii tähän erittäin vähähiilariseen vaiheeseen. Kressin kirjan leivontareseptit taas eivät oikein ole makuuni.

Näissä kookosnamusissa käytin kuitenkin sukraloosin sijaan steviaa,jota myös löytyy kaapista.

Vähähiilariset kookos-limekakkuset (raw)
  • *1,25 dl kookoshiutaleita
  • 2 rkl mantelijauhoa
  • 2 tl kylmäpuristettua kookosöljyä
  • 2 limesitruunan mehu ja raastettu kuori
  • steviaa maun mukaan (pidän kirpeästä,joten laitoin steviaa vain sen verran,ettei ollut liian kirpeää)
Jauha kaikki ainekset niin hienoksi kuin mahdollista.Laitoin massan silikonimuottiin,josta tuli 2½ ylläolevassa kuvassa näkyvää kakkusta.Massa koveni kivasti jääkaapissa.Jos tätä ei tee vähähiilarisena,voi makeuttajana käyttää agavea tai hunajaa tai muita luonnollisia makeutusaineita.

*kuivatuissa kookoshiutaleissa on per 100 grammaa  23,65 gr hiilihydraatteja,mutta kuituja samassa määrässä on 16,30 gr,joten nettihiilihydraatit per 100 gr  = 7,35 gr