Asuin parisen vuotta sitten vielä Venezuelassa, ja siellä, kuten muuallakin Etelä Amerikassa, käytetään paljon maissia ruoanlaitossa, myös leivonnassa. Sieltähän se maissi on alunperin kotoisinkin..Olen aikaisemmin tehnyt postauksen maissileipäsistä, arepoista, ja viikonloppuna oli tarkoitus valmistaa cachapoja, jotka ovat venezuelalaisia maissilättyjä. Kaikista parasta maissia olen syönyt Perussa, jossa kasvaa yli 5o eri maissilajiketta:esimerkiksi violettia maissia, joista tehdään juomaa nimeltä "chicha morada" tai melkein valkoista maissia ,jossa on jättimäiset maissinjyvät. Tätä jättimaissia, jota tarjottiin erilaisten kastikkeiden kanssa, tuli syötyä usein.Niin hyvää, ettei sitä voi edes kuvailla.Harmi, ettei sitä oikein löydy Perun ulkopuolella.
Täällä taas makeaa maissia oli ilmestynyt kauppoihin ja päätin tehdä cachapa-lättyjä. Cachapat taitetaan valmistuksen jälkeen ja väliin laitetaan Queso de Manoa, valkoista ihanaa juustoa, vähän mozzarellan tapaista mutta maistuvaa, toisin kuin neutraalin makuinen mozzarella.Taikinaa varten maissit jauhetaan (Venezuealassa oli ihan erikoiset laitteet sitä varten) ja taikinaan lisätään reseptistä riippuen joko maitoa, jauhoa, vettä, tai raastettua valkoista pehmeätä juustoa.Tutkin eri reseptejä ja päätin tehdä reseptin, johon ei tule muuta kuin maissia, hieman maitoa (laitoin soijamaitoa)sokeria ja hieman jauhoja.Kaikki ainekset siis tehosekoittimeen, ja maissia ei tarvitse jauhaa aivan hienoksi.
Enpä tiedä mikä meni pieleen, mutta lettuset hajosivat ja parin yrityksen jälkeen luovutin.Taikinasta ei vaan tullut lättyjä, joiden olisi pitänyt näyttää tältä:
Ehkä mulla olisi pitänyt olla "budare" , rautapannu, jollaista käytetään Venezuelassa..Jäljellä oli kulhollinen jauhettua maissia, jossa oli hieman soijamaitoa, vähän jauhoja ja sokeria.En halunnut heittää sitä poiskaan, joten hetken mietinnän jälkeen lisäsin murskattua banaania, kookoshiutaleita, jauhoja, sokeria, leivinpulveria.Tuloksena oli tuo kakku tuossa kuvassa ylhäällä.Ei mikään erikoinen,mutta ihan syötävä. Vähän pehmeä sisältä. Seuraavan kerran taidankin tehdä venezuealalaista juustokakkua, johon tulee maissia,ehkä se onnistuu.....
Tässä videopätkä (espanjankielinen)jossa näytetään miten cachapoja oikeasti tulee valmistaa....
Kolumbiassa olen minäkin maistellut arepaa, NAM! Ja chicha morada vasta herkkua onkin. Pyydän sitä aina tuliaisiksi Boliviasta (sellasta "lisää-vain-vesi" pussiversiota). Näistä erivärisistä maisseista tehtyjä herkkuja on pilvin pimein. Yks simppeleimpiä ja ihanimpia maissimuistoja on Costa Ricasta, jossa syötiin maalla aamupalaksi papuja, riisiä ja lämpimiä maissitortilloja suoraan pannulta.
Mamae, en tiennytkään, että chicha moradasta on instant versio olemassa. En ole syönyt vaikka siellä käynyt,mutta mulle on kerrottu etteivät kolumbialaiset arepat ole yhtä hyviä kuin venezuelalaiset, paljon ohuempia kuulemma ja vähän erilaisia...
Taitaa toi riisi-papu aamuateria olla vähän jokaisessa Etelä Amerikan maassa....
En tiedä vieläkö tämä blogi on kuin elossa, mutta vahingossa löysin tänne kun yritin netistä löytää tietoa budareista Suomessa. Asun itsekin tällä hetkellä Venezuelassa ja panikoin jo Suomeen paluuta ja venezuelalaisten herkkujen saatavuutta. Sen verran jo tiedän että ainakin Helsingistä on mahdollista löytää maissijauhoja arepoille, mutta en sitten tiiä noista budareista, että pitääkö täältä raahata mukana.. Mutta hei siis teitkö nuo cachapat ihan Suomessa? Ja siis löytyykö tuota queso de manoa Suomesta myös? Minä niin rakastan arepoita ja cachapoita! :)
Asuin parisen vuotta sitten vielä Venezuelassa, ja siellä, kuten muuallakin Etelä Amerikassa, käytetään paljon maissia ruoanlaitossa, myös leivonnassa. Sieltähän se maissi on alunperin kotoisinkin..Olen aikaisemmin tehnyt postauksen maissileipäsistä, arepoista, ja viikonloppuna oli tarkoitus valmistaa cachapoja, jotka ovat venezuelalaisia maissilättyjä. Kaikista parasta maissia olen syönyt Perussa, jossa kasvaa yli 5o eri maissilajiketta:esimerkiksi violettia maissia, joista tehdään juomaa nimeltä "chicha morada" tai melkein valkoista maissia ,jossa on jättimäiset maissinjyvät. Tätä jättimaissia, jota tarjottiin erilaisten kastikkeiden kanssa, tuli syötyä usein.Niin hyvää, ettei sitä voi edes kuvailla.Harmi, ettei sitä oikein löydy Perun ulkopuolella.
Täällä taas makeaa maissia oli ilmestynyt kauppoihin ja päätin tehdä cachapa-lättyjä. Cachapat taitetaan valmistuksen jälkeen ja väliin laitetaan Queso de Manoa, valkoista ihanaa juustoa, vähän mozzarellan tapaista mutta maistuvaa, toisin kuin neutraalin makuinen mozzarella.Taikinaa varten maissit jauhetaan (Venezuealassa oli ihan erikoiset laitteet sitä varten) ja taikinaan lisätään reseptistä riippuen joko maitoa, jauhoa, vettä, tai raastettua valkoista pehmeätä juustoa.Tutkin eri reseptejä ja päätin tehdä reseptin, johon ei tule muuta kuin maissia, hieman maitoa (laitoin soijamaitoa)sokeria ja hieman jauhoja.Kaikki ainekset siis tehosekoittimeen, ja maissia ei tarvitse jauhaa aivan hienoksi. 
Enpä tiedä mikä meni pieleen, mutta lettuset hajosivat ja parin yrityksen jälkeen luovutin.Taikinasta ei vaan tullut lättyjä, joiden olisi pitänyt näyttää tältä:
Ehkä mulla olisi pitänyt olla "budare" , rautapannu, jollaista käytetään Venezuelassa..Jäljellä oli kulhollinen jauhettua maissia, jossa oli hieman soijamaitoa, vähän jauhoja ja sokeria.En halunnut heittää sitä poiskaan, joten hetken mietinnän jälkeen lisäsin murskattua banaania, kookoshiutaleita, jauhoja, sokeria, leivinpulveria.Tuloksena oli tuo kakku tuossa kuvassa ylhäällä.Ei mikään erikoinen,mutta ihan syötävä. Vähän pehmeä sisältä. Seuraavan kerran taidankin tehdä venezuealalaista juustokakkua, johon tulee maissia,ehkä se onnistuu.....
Tässä videopätkä (espanjankielinen)jossa näytetään miten cachapoja oikeasti tulee valmistaa....
Harmi, että lättysi hajosivat :-( Tuo kakku oli kuitenkin aika hyvin keksitty, ettei tarvinnut heittää taikinaa haaskiin!
VastaaPoistaVähän jännitti, että miten tuon letun kääntäminen tuossa videolla onnistuu, mutta se mokoma kaivoikin tiskin alta toisen pannun :-D
Katoinkin sitten tuon videon uudestaan ja se taikina siinä on aika paksua, en kyllä oikein tajua miten se pysyy kasassa...
VastaaPoistaKolumbiassa olen minäkin maistellut arepaa, NAM! Ja chicha morada vasta herkkua onkin. Pyydän sitä aina tuliaisiksi Boliviasta (sellasta "lisää-vain-vesi" pussiversiota). Näistä erivärisistä maisseista tehtyjä herkkuja on pilvin pimein. Yks simppeleimpiä ja ihanimpia maissimuistoja on Costa Ricasta, jossa syötiin maalla aamupalaksi papuja, riisiä ja lämpimiä maissitortilloja suoraan pannulta.
VastaaPoistaMamae, en tiennytkään, että chicha moradasta on instant versio olemassa.
VastaaPoistaEn ole syönyt vaikka siellä käynyt,mutta mulle on kerrottu etteivät kolumbialaiset arepat ole yhtä hyviä kuin venezuelalaiset, paljon ohuempia kuulemma ja vähän erilaisia...
Taitaa toi riisi-papu aamuateria olla vähän jokaisessa Etelä Amerikan maassa....
Heippa!
VastaaPoistaEn tiedä vieläkö tämä blogi on kuin elossa, mutta vahingossa löysin tänne kun yritin netistä löytää tietoa budareista Suomessa. Asun itsekin tällä hetkellä Venezuelassa ja panikoin jo Suomeen paluuta ja venezuelalaisten herkkujen saatavuutta. Sen verran jo tiedän että ainakin Helsingistä on mahdollista löytää maissijauhoja arepoille, mutta en sitten tiiä noista budareista, että pitääkö täältä raahata mukana.. Mutta hei siis teitkö nuo cachapat ihan Suomessa? Ja siis löytyykö tuota queso de manoa Suomesta myös? Minä niin rakastan arepoita ja cachapoita! :)
T. Annina