Vaikka kirjahyllyssäni on kymmeniä keittokirjoja,inspiroidun nykyään enemmänkin muista blogeista. Olen kyllä täysin hurahtanut ruokablogien maailmaan, ja käyn ainakin osittain läpi päivittäin blogilistallani olevien blogien päivytykset.
Kun näin Okriinan blogissa postauksen omenapähkinätortuista, vegaanisesta ja raakaversiosta, tiesin että sitä raakaversiota piti kokeilla. Olen aiemmin tehnyt raakakeittiön mukaista omenatorttua,mutta tämä kuulosti paljon paremmalta…Viikonloppuna sitten tenkin niin kuumuudesta huolimatta….; Okriinan torttu oli kokonainen iso torttu;omani taas olivat tällaisia tarteletteja. Myös ainekset olivat omissani hieman erilaiset,mutta muuten Okriinan tortun täysin inspiroimia.
Okriinan omenapähkinätorttu hieman muutettuna
Pohja:
- 1 dl parapähkinöitä
- 1 dl saksanpähkinöitä
- 1 dl kookoshiutaleita
- 1 dl taateleita
- ½ dl mantelia
- ripaus suolaa
- vaniljaa
- 1 rkl agavesiirappia
Jauhoin seoksen ja laitoin pieniin silikonisiin tartelettimuotteihin,jotka siirsin pakastimeen jähmettymään.Massa riitti 6 muottiin (ne olivat aika pieniä..). Sen jälkeen poistin jähmettyneet pohjat muoteista ja siirsin kuivuriin. 2 pohjaa jätin muotteihin, ja olisi oikeastaan pitänyt jättää kaikki muotteihin,sillä olin laittanut niihin aika ohuesti taikinaa,joka sitten vähän levisi kuivurissa. Kuivatin niitä joitainkin tunteja, ja valmistin sillä välin marsipaanin sekä omenaseoksen. Okriina teki tosi mielenkiintoisen omenamarsipaanin,mutta rakastan marsipaanin makua,joten tästä tuli “tavallinen marsipaani”
Marsipaani
- 1½ dl manteleita
- 2 rkl agavesiirappia
- manteliuutetta muutamia tippoja *
*manteliuutehan saa makunsa karvasmanteleista eikä lainkaan maistu tavallisille manteleille. Kaapissani on myös karvasmanteleita,mutta kun tässä oli kyseessä pieni määrä marsipaania, mietin olisko niissä parissa kolmessa karvasmantelissa liian paljon syanidia;D joten käytin tässä luomukarvasmanteliuutetta.
Omenatäyte
- 2 keskikokoista omenaa
- kanelia
- vaniljaa raaputettuna vaniljatangosta
- luomuomenamehutiivistettä,jossa vain omenien oma makeus makeuttajana
- sitruunamehua
Marinoin hienoksi kuutioituja omenakuutioita jonkun aikaa. Laitoin marsipaania tartelettien pohjille (pari hieman repeili siinä vaiheessa,joten tosiaankin olisi kannattanut jättää ne muotteihin) Sitten päälle omenaseos ja vielä pariksi tunniksi kuivuriin.
Hyvännäköistä ja varmasti myös hyvää.
VastaaPoistaOih, kiitos Yaelian, olen aivan otettu!! Sinun tartelettisi vaikuttavat myös ihanilta. Kookos tuossa pohjassa toimi varmaan tosi hyvin. Viikonlopun suklaisessa raw-piiraassa lisäsin kookosjauhoja pohjaan ja ne toivat jännän toffeisen sävyn. Mutta siitä lisää myöhemmin... Minunkin piti muuten lisätä manteliuutetta omenamarsipaaniin, mutta unohdin kiireessä, enkä sitä sitten enää kaivannut.
VastaaPoistaIhanan näköisiä. Kyllä tulee niin vesi kielelle.. :-)
VastaaPoistaSama juttu minulla, minäkin inspiroidun nykyään enemmän muista blogeista kuin keittokirjoista. En tiedä, johtuisiko se jotenkin siitä, että blogit ovat usein enemmän "ajan hermolla" kuin kaapissa pölyttyneet keittokirjat.
Minusta on kauhean kiva, kun olet niin ahkera blogien lukija ja varsinkin kommentoija - kiitos siitä! :-)
Arleena;Nämä olivat tosi hyviä.Marsipaani, omena ja pähkinät yhdessä saivat hyvän maun aikaiseksi.
VastaaPoistaOkriina:Kiitos vielä reseptistä:-) Täällä noita kookosjauhoja ei olekaan vielä myynnissä,pitää kysyä luomumarketista. Jauhan aina kookoshiutaleet hienoksi massaksi,mutta se ei ole sama asia;kookosjauhoistahan on se rasva poistettu ymmärtääkseni.
Hippu:Nämä olivat tosiaankin nami nami! Kai se niin on kirjojen suhteen;blogeissa aina kuulee myös uusista jutuista.
Kiitos sinullekin,aina kommentoit blogissani ja kommenttisi ovat aina mukavia:-)
Tuota täytyy kokeilla, meillä on omia omppuja koko talven, mutta eihän kakkuja voi syödä joka päivä ;)
VastaaPoistaP.S.
VastaaPoistaInkivääri sopii hyvin omenan mausteeksi.
Hannele:Juu tämä oli tosi hyvää! Inkiväärikin on hyvää omppujen kanssa, mutta mielestäni kaneli vielä enemmän....
VastaaPoista