Mangoinen kalacheviche

En ole pitkään pitkään aikaan syönyt tuoretta kalaa,mutta viimeksi megamarketissa käydessäni teki mieli taas kokeilla jotain fisua ja mukaani tarttui juovakeltti tai harmaakeltti eli Grey Mullet-kala,joka on täälläpäin erittäin suosittu kala,ja joka sopii erinomaisesti cheviche-kalaksi.Olen kerran myös graavannut tätä kalaa,ja sekin oli hyvää,tosin ei lohen veroista siinä mielessä.Marketin tuorekalaosasto on tosi hyvä,ja kala fileeroidaan samaan hintaan.

Ohjeen nappasin täkäläiseltä englanninikieliseltä bloggerilta ,Laylalta,jonka blogi on tosi kiva,sillä ohjeet  ovat kuvissa,ja kuvasta seuraavaan siirrytään nuolta klikkaamalla. Tosi kätevät step by step-ohjeet:) Annos oli myös todella kaunis,ja tein oman annokseni suurinpiirtein samoin,pienin muutoksin:minulla ei ollut vihreää chiliä joten käytin punaista ja lisäsin joukkoon tuoretta korianteria.Tämän chevichen erikoisuus oli mausteessa:sumakki sopi todella kivasti kalan kanssa.

Mangoinen  kalaceviche

• ohuita mangosiivuja (käytin juustohöylää)
• ½ kiloa cevicheen sopivaa kalaa
• muutaman limen mehu
• 1 rkl hyvää oliiviöljyä
• suolaa,mustapippuria maun mukaan
• vihreää tai punaista chiliä renkaina
• 2 tl sumakkia
• pieni punasipuli
• kourallinen tuoretta korianteria

Leikkaa kala pieniksi palasiksi,lisää joukkoon limemehu,suola,pippuri,öljy sekä ohueksi leikatut  punasipulirenkaat .Laita astiaan,sekoita hyvin ja anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia. Valmista sillä välin mangosuikaleet:kuori mango ja ota siitä juustohöylällä ohuita siivuja. Aseta mangosiivut kauniisti lautaselle,ota cheviche jääkaapista ja lisää joukkoon korianteri sekä chilirenkaat. Tämä oli todella hyvää! Mangon makeus täydensi ihanasti kalan ja muiden ainesten makua,ja sumakki sopi tähän niin hyvin,että aion jatkossakin käyttää sitä kalan kanssa. 

Naurispyörylät

Uudessa mustassa vietetään tässä kuussa juureskuukautta ja seuraava juureshaaste onkin nauris,johon minut haastoi Keittiökameleontin Outi. Outi itse asiassa haastoi minut aiemmin kun aiheena oli lanttu,ja minulta kysyttiin myös jos haluaisin osallistua palsternakka-haasteeseen,mutta kumpaakaan ei täällä löydy,joista etenkin palsternakan puuttuminen hieman harmittaa. Naurista sen sijaan löytyy.

Nauris oli minulle tähän asti aivan tuntematon juures,sillä en ollut koskaan sitä aikaisemmin ostanut.Viereisestä vihanneskaupasta en sitä löytänyt,mutta jättimarketin vihannespuolella olikin iso laari nauriita. Luin jostain,että  pienet,nuoret nauriit ovat parhaita,joten valitsinkin pieniä nauriita.

Mietin mitä näistä voisi tehdä ja mieleen tulivat muutama vuosi sitten tekemäni ihanat bataattipyörylät;ohje suositulta ravintolalta täälläpäin. Ensin maistoin raakaa naurista (ei ehkä ihan suosikkijuurekseni sellaisenaan..) ja vaikka se ei bataattia muistutakaan ,päätin kuitenkin kokeilla bataattipyörylöiden ohjetta mukautettuna.Tuli mieleen,että nauris voisi toimia hyvin myös coleslaw-tyyppisissä salaateissa.

Naurispyörylät

• noin ½ kiloa nauriita (ennen käsittelyä)
• 1 dl riisijauhoa
• 1 rkl psyllium-kuitua
• 1 rkl soijakastiketta
• 2 tl sokeria (käytin luomuruokosokeria)
• mustapippuria,suolaa maun mukaan
• öljyä paistamiseen *

Pese ja kuori nauriit,ja paloittele ne.Keitä niitä kattilassa kunnes palaset ovat pehmenneet.Laita palaset lävikköön ja anna niiden kuivua lävikössä vähintään 15 minuuttia (ettei tule vetistä muusia..)

Survo naurispalat muussiksi.

Lisää joukkoon kaikki muut ainekset,öljyä lukuunottamatta ja laita sose pursotinpussiin.Jos ei ole pursotinpussia,voi lusikalla ottaa sosetta ja laittaa sitä iso nokare paistinpannulle ja sitten lusikalla hieman tasoitella pintaa

Anna öljyn kuumentua tarpeeksi,ja pursottele  sosetta paistinpannuun pieniksi pyörylöiksi. Kun pyörylät ovat ruskistuneet yhdeltä puolelta,käännä ne ja anna niiden ruskistua vielä toiseltakin puolelta. Asettele  pyörylät ensin talouspaperin päälle,jotta ylimääräinen  öljy tarttuu paperiin.

Pyörylät olivat ihan hyviä,ja nauris tuntui näissä kyllä selvästi. Ne olivat ihanan rapeita päältä ja pehmeitä sisältä. Halusin tehdä vegaanisen ja gluteenittoman ohjeen,joten ,joten laitoin riisijauhoa ja psylliumia tavallisen jauhojen sijaan,mutta näistä tulisi varmaan kiinteämpiä,jos käyttää normijauhoja,tai vaikkapa kikhernejauhoa (tämä tuli mieleen myöhemmin). Kuten bataattipyörylöitä,myös näitä voisi tarjota ruohosipulisen kastikkeen kanssa ,jonka ohje on täällä,sekä raw-versiona että kermaviilisenä versiona.

*Paistamiseen käytin riisinkuoriöljyä,joka on valmistettu riisijyvän uloimmasta ,ruskeasta kuoresta. Öljyllä on korkea palamispiste ja siinä on myös korkea E-vitamiinipitoisuus.

Synttärikakku ystävälle

Tein pitkästä aikaa raw-kakun.Harvemmin teen näitä nykyään,ellei sitten ole joku tilaisuus missä voin  tällaista tarjota;ihan itselleni en viitsi tehdä koska sitten myös syön sen itse kokonaan.Tosin omistan myös muutaman minivuuan,joten pikkutortun voin silloin tällöin tehdä.

Kakun tein  hyvän ystäväni Maryn syntymäpäivän kunniaksi. Mary on muuttolintu,eli asuu täällä kun on viileää ja lentää heti pois takaisin Yhdysvaltoihin kun lämpenee.Mary täytti muuten 72 vuotta,mitä on melkein vaikeaa uskoa,kun katsoo hänen kuvaansa vasemmalla. Hän on koko elämänsä ollut kasvissyöjä,ja rakastaa pähkinöitä!  Hänen veriarvonsa ovat kadehdittavan hyvät,ja vaikka hän asuu hissitalossa,juoksee hän usein 4 kerrokseen rappuja pitkin. Olen kyllä aika vakuuttunut,että ravinnolla on jotain tekemistä hänen hyvän kuntonsa kanssa.

Kakun pohjan ohjetta ei ole,koska käytin siihen aiemmin tekemieni energiapatukoita.Ne olivat minusta jääneet hieman mauttomiksi,joten jauhoin ne ja lisäsin joukkoon mantelimurskaa (mantelimaidon teossa jäänyttä)muutaman taatelin ja carob-jauhetta.Minusta pohjasta tuli hyvää,vaikka olikin ehkä hieman liian paksu.

Appelsiinit ovat nyt ihanan mehukkaita,ja ostin niitä ensimmäistä kertaa sitten kevään ,ja heti tuli mieleen appelsiininen täyte.Kakku oli pieni:ympärysmitta vuualla on 16 cm,

Appelsiinimoussetäyte

• 2-3 isoa luomuappelsiinia (käytin 2½ desiä mehua)
• 1½ dl liotettuja cashew-pähkinöitä
• ½ dl luomuagavea ja jonkun verran steviatippoja (en muista paljonko niitä laitoin)
• 1 dl  valmiiksi laitettua Irish Moss hyytelöä
• 2 luomuappelsiinin hienoksi raastettu kuori
• ½ dl luomukookosöljyä

Sekoitin kaikki ainekset Magic Bullet-laitteellani (pariin otteeseen,määrän vuoksi..) En ollut ajatellut lisääväni kookosöljyä,mutta olin laittanut Irish Mossiin hieman liian paljon nestettä ja siitä tuli hieman liian löysää, Täytteestä tuli aivan ihanaa! Pehmeän moussemainen ja hennosti appelsiinin makuinen. Mary ja hänen pari ystäväänsä rakastuivat siihen,ja se oli muutenkin ystävien ensi kokemus raw-kakkujen kanssa;Mary sen sijaan tuntee raw-keittiön todella hyvin.Kakun päälle ripottelin vielä limekuorijauhetta ja pursottelin päälle koristeeksi appelsiinimehun,cashewpähkinöiden,stevian ja kookosöljystä tehtyä kuorrutusta.

Mandariinien aika on koittanut täällä. Torilla oli myös valtavia mangoja.Ositn yhden joka painoi yli kilon!

Tuoreita taateleita

Torin viereisessä kukkakaupassa myytiin chilikimppuja. Ovatkin tosi koristeellisia  mutta minä ajattelin heti niiden käyttöä muutenkin kuin koristeina.En ole ihan varma mikä chililajike tässä oli kyseessä,mutta kun puraisin yhtä,totesin että se oli voimakkaampi kuin täällä kaupoissa yleinen chililajike ja Scofield-taulukossa varmaan aika korkealla.Myyjä sanoi,että oli laittanut oman kimppunsa maljakkoon,ilman vettä ja chilit olivat kivasti kuivuneet.

Aika nättejä nuo chilit ovatkin tuolla kukkien seurassa.En ollut ajatellut ,että niitä voisi näinkin käyttää...

Kaikenlaisia kokeiluja ja ihania oliiveja

Kävin eilen Tel Avivin Karmel-torilla,jossa poikkesin sinne joku aika sitten avattuun ihanan Olia-ketjun kauppaan. 

Perjantaisin siellä myydään voileipiä ja  hanaolutta,mutta samalla on myös  paljon maistiaisia. Minua kehotettiin maistamaan molemmissa kuvissa olevaa oliivivoita.Oliivivoita? Maistoin leipää,jonka päällä oli reilu kerros oliivivoita,ja voila,se todellakin maistui voille ja oli tosi hyvää! Ja myös rakenne oli kuin voin,mutta tämä ei kuitenkaan ollut margariinia,vaan kaupan omistajien kehittämä uusi tuote,jonka ohjetta he eivät missään nimessä halunneet jakaa mutta sen verran sain selville että siinä on oliiviöljyä ja kaakavoita.Sorruin ostamaan yhden pienen purkin tuota voita,johon oli käytetty Nabali-oliivien öljyä ja oli maustettu chilillä.

Mielessä raksutti että tätähän voisi kotonakin kokeilla tehdä,ja utelias kun olen ,tein pienen koe-erän,eli sekoitin 2½ rkl hyvää oliiviöljyä sekä saman verran sulatettua kaakaovoita ,ja lisäsin joukkoon 2 tl jauhettua lesitiiniä.Jauhoin koe-erän Magic Bullet-laitteellani ja tulos olikin sulaneen voin näköinen seos,jonka laitoin jääkaappiin jähmettymään.Jonkun ajan kuluttua huomasin,että hieman olivat öljyt erottuneet,joten jauhoin satsin uudestaan vielä jonkun aikaa.  Tulos näkyy tuolla ylhäällä sen ostamani oliiviöljyvoin vierellä,ei ihan yhtä vaaleaa ja ei ihan yhtä tasaista koostumukseltaankaan,mutta ihan ok ,ja taidan käyttää sen jossain vaiheessa johonkin raw-jälkiruokaan. Tuskinpa tuota uudestaan kokeilen,mutta oliiviöljyvoi on todella hyvää.

Olia -kauppa (englanninkieliset sivut) on ihana! Siellä myydään 11 eri oliivilajikkeesta puristettua öljyä plus muutamia sekoituksia,ihania vinaigrette-kastikkeita,tahnoja,hilloja,mausteita,oliiveja ja kosmetiikkaa;kaikki oliivipohjaisia. Kun torin Olia-kauppa avattiin,mietin miten ihmeessä he kuvittelevat myyvänsä siellä paljon kalliimpaa öljyä ja oliiveja,kun melkein vieressä myydään paljon edullisempia oliiveja.Mutta näköjään tällaiselle gourmet- kaupalle on torillakin kysyntää,ja eilenkin siellä kävi koko ajan ihmisiä ostoksilla.

Oliiveja sai maistaa  ,samoin öljyjä,sillä kun on noin monta eri oliivilajikkeista puristettua öljyä niin makuerotkin ovat suuret.Jotkut öljyt ovat mietoja,joissakin tuntuu hieman ruohon maku ja joissain on kaikenlaisia mielenkiintoisia makunyansseja.

Ostin noita kuvassa näkyviä mustia,ryppyisiä oliiveja,jotka olivat kumkvattikastikkeessa.Mielettömän herkullisia ja nuo olivat niin hyviä,että niitä voisi syödä kuin karkkia! Ostamani oliivit ovat kreikkalaista thrubolea-lajiketta,jotka tulevat alunperin Thassoksen saarelta,mutta tuon lajikkeen puita kasvatetaan myös täällä,ja nuo oliivit olivat täällä kasvaneita.Edit: olin nyt illalla viinimessuilla ja tämä oliivipaikka oli siellä mukana.Keskustelin omistajan kanssa näistä throubolea-oliiveista ja selvisi,etteivät ne täällä kasvakaan,vaan ovat Kreikasta. Vaikka täällä kasvaa monta eri oliivilajiketta ,niin on sellaisiakin,joita ei täällä voi kasvattaa ,kuten tuota thrubolea-lajiketta.Raakana poimitut oliivit  sisältävät alkaloidia,jotka tekevät niistä kitkeriä eikä niitä voi syödä suoraan puusta poimittuna,vaan niitä pitää jollain tavalla käsitellä. Alkuperäinen tapa käsitellä oliiveja on ns.kuivamenetelmä,jossa oliivit sekoitetaan suolan kanssa ja niiden annetaan käydä kuukaudesta puoleentoista kuukauteen. Prosessi eliminoi oliivien kitkerän maun ja tekee niistä suolaisia.Suola myös kuivattaa,joten tällä menetelmällä oliiveista tulee ryppyisiä. Thrubolea-lajikkeen oliivit ovat kuitenkin poikkeus,sillä ne kypsyvät puussa,ja poimitaan mustina ja ryppyisinä:kitkeryys on niistä hävinnyt.Mitään muuta oliivilajiketta ei voí syödä ilman käsittelyä.

Purjo-cashewtahna ja lounas ekologisessa asunnossa nro 4

Eilen olin pitkästä aikaa raw lounaalla City Treessä Tel Avivissa. Tuosta urbaanisesta ekologisesta paikasta kirjoitin viimeksi toukokuussa,jolloin olin siellä viimeksi lounaalla.Ihastuin siellä tarjottavaan cashew-purjotahnaan,ja koska siellä eilen käytiin ruuan lisäksi paljon keskusteluja,en onnistunut saamaan herkullisen  tahnan ohjetta,mutta tein sitten eilen illalla tahnaa niinkuin kuvittelin Tamin sitä tehneen.

Cashew-purjotahna

• 2 nuorta purjon vartta
• 1 dl liotettuja cashewpähkinöitä
• ruususuolaa,mustapippuria
• 1 valkosipulin kynsi
• 3/4 dl sitruunamehua
• 1 tl ravintohiivahiutaleita
• 1 rkl oliiviöljyä
• vettä

Huuhtele ja puhdista purjonvarret,ja tarkista ,ettei niissä ole hiekkaa. Leikkaa purjo renkaiksi (Tamin tahna oli vaaleampaa,joten hän ei tainnut laittaa purjon vihreitä osia mukaan.Minä laitoin muutaman sellaisenkin mukaan) Aseta palaset kulhoon ,lisää joukkoon sitruunamehu,jonkun verran vettä sekä öljy.Anna marinoitua noin varttitunnin.Purjo on usein hieman kovaa ja joskus aika väkevääkin ihan raakana,joten sitä on hyvä pehmentää kuivurissa tai uunissa malalassa lämpötilassa. Tässä nuoressa purjossa oli sen verran ytyä,että kun leikkasin sitä,aloin kyynelehtimään,ja kun maistoin palasen raakaa purjoa,vatsa ei oikein siitä tykännyt.  Laita purjonpalaset ja nesteet kuivuriin ja anna niiden olla kuivurissa,kunnes purjo on pehmentynyt,muttei kuivunut.Jos se alkaa välillä kuivua,sinne voi lisätä hieman vettä joukkoon. Kun purjo on pehmennyt,sekoita liotetut cashewpähkinät,suola,pippuri ja ravintohiiva yhdessä purjon kanssa tasaiseksi tahnaksi.Tämä oli tosi hyvää ja kiva dippaustahnana. Dippasin siihen eilen Tamin luona sellerinvarsia  ja laitoin raakakräkkerien päälle.

Tamin lounaalla oli taas herkullisia salaatteja. Edessä olevassa salaatissa oli kaikenlaisia vihreitä lehtiä,kurkkua ja kevätsipulia,ja kastikkeessa oli sekä mangoa että avokaadoa.

Tervetuliaissmoothie oli makea ja ihana! Punajuurta,granaattiomenaa,selleriä,inkivääriä ja en muista mitä muuta.

Raw keitto oli sitäkin parempi. Tomaattia,paprikaa ,granaattiomenaa ja mitäköhän muuta siinä vielä olikaan.Hurjan hyvää!

Ihana salaatti ,jossa oli vihreitä kasviksia ,idätettyä quinoaa ja  mangoa.Mango antoi tuolle salaatille ihanan maun.

Tamin paljon vaaleampi purjo-cashewtahna,kuivurissa kuivattuja pyöryköitä ,kuivurissa pehmennettyjä kurpitsanpalasia,joiden päällä oli jonkinlainen spirulinatahna. Ja ihana suklainen jälkiruoka.Tuosta jälkkärikuvasta puuttuvat vielä kuivurissa tehdyt banaanisipsit,jotka tulivat koristeeksi. Kuulin myös eilen,että täällä Israelissa joku kasvattaa sprirulinaa,ja tuo kurpitsan päällä oleva tahna oli tehty tuoreesta spirulinasta.

Tamin itse poimimia pähkinöitä,jotka olivat jo kuivuneet,sekä punaista maissia.

Tami valmistamassa meille herkkuja.Kuten aikaisemminkin,eilen oli ruuan lisäksi myös mukavaa ja mielenkiintoista seuraa,mikä on aina bonus näissä tapaamisissa. Puhuimme mm.siitä,miksi täällä ei ole saatavilla joitakin Suomessa myytäviä raakakeittiön aineksia,kuten vaikka hampunsiemeniä ja lucumaa.Muita saakin täältä aika hyvin.Tami ei itse niitä käyttäisi,sillä hänen keittiönsä periaate on myös ekologisuus,minkä vuoksi hän yrittää välttää kaikkea,mikä ei ole lähiruokaa.Ihan kokonaan ei muualta tuotuja ruoka-aineksia voi välttää,kuten salaatissa ollut quinoa ja jälkiruuassa olleet kaakaomassa ja kaakaovoi,sekä chia-siemenet.

Kylmävalmistettu kahvi

Toddy-laite

Ostaessani joitakin vuosia sitten Sweet Gratituden jälkiruokakirjan,huomasin siellä kylmävalmistetun kahvin,jota käytettiin kakussa. Höristin korviani,sillä käsite oli minulle täysin tuntematon. Englanniksi se on "cold brewed coffee" enkä nyt osaa sitä paremminkaan kääntää.Jos jollain on tuolle parempi nimi,niin ehdottakaapa.  Joku aika sitten otin kirjan taas esille,ja muistin tuon hieman erikoisen kahvinvalmistustavan. Ostinkin  viikko sitten kahvikaupasta hyvälaatuisia papuja,jotka jauhettiin suodatinkarkeaksi  ja aloin etsimään tietoa netistä. Selvisi,että  tälle valmistustavalle on olemassa ihan laitteitakin,kuten  Toddy-laite.

Muitakin laitteita on olemassa ,mutta huomasin,ettei tuollainen laite ole välttämättä edes tarpeellinen.Netti on täynnä kylmävalmistetun kahvin ohjeita ja viikonloppuna sitten kokeilinkin tehdä sitä ihan perus simppelillä tavalla.

Kylmavalmistettu kahvi

• 1 dl hyvälaatuista ,suodatinkarkeaa kahvia
• 3 dl vettä
• lasipurkki
• siivilä tai Melitta-suodatin(siivilällä suodattaessa jää jonkinverran sakkaa pohjalle)

Huomasin,että useissa ohjeissa kahvin ja veden suhde oli 1:4,joten toimin sen mukaan.Kaadoin kahvimurut lasipurkin pohjalle ja vedet päälle.Joissain ohjeissa luki ,että kahvia ei saisi sekoitella, mutta minä kyllä sekoitin,ja kahvinmurusia jäikin tuonne reunoille.  Lasipurkki kahveineen meni jääkaappiin 12 tunniksi,ja sen jälkeen suodattelin sitä.Omistan Melitta-suodattimen,mutta vaikka kävin kaikki keittiönkaapit läpi,en sitä löytänyt.No,löytyy varmaan viimeistään kevätsiivouksen aikaan... Eli suodattelin sen erittäin pienireikäisen siivilän läpi,muutamaan kertaan.

Kun kahvia kylmävalmistetaan,tuloksena on itse asiassa vahva kahviuute,johon voi lisätä vettä,maitoa,pähkinämaitoja tai soijamaitoa ja näin saadaan ihanan makuinen jääkahvi. Juon kesällä paljon jääkahvia,joka viilentää kivasti kuumalla ilmalla,mutta täytyy sanoa,että tuossa yläkuvassa näkyvä kylmä kahvi,johon tuli 1 osa kahvia ja 3 osaa mantelimaitoa,oli kyllä paras tähän asti tekemäni kylmä kahvijuoma.Pressopannu on myös loistava tähän tarkoitukseen.Hyvä step-by step ohje sille täällä.  Bodumilla taas on aivan ihana kylmäkahvilaite,josta nyt haaveilen.

Yhtäkkiä muistin,että kaapissani onkin pieni
lahjaksi saatu,vielä paketissa oleva
pressopannu....

Miksi kylmä kahvi on niin paljon parempaa tällä menetelmällä? Kun kahvi joutuu kosketuksiin kuuman nesteen kanssa,sen sisältämät öljyt liukenevat nesteeseen.Nuo öljyt sisältävät niitä aineksia,jotka saavat kahvin maistumaan hieman kitkerältä.Kylmävalmistamalla kahvi on 67% vähemmän kitkerää ,ja sillä on myös terveydellisiä vaikutuksia,sillä kylmävalmistettu kahvi on terveellisempi sekä vatsalle että hampaille (vähemmän happoja).Vähemmän happoa tarkoittaa myös enemmän makua.Kahvi ei tälla tavoin valmistettuna ole raakaa,koska kahvipavut on paahdettu,mutta selvästikin terveellisempi ja lämpimällä ilmalla parempi vaihtoehto.Tähän kannattaa käyttää hyvälaatuista kahvia.Kahvipohjaisia jälkiruokia valmistaessa niistä tulee paremman makuisia kylmävalmistettua kahvia käyttäessä.Suosittelen!