Sivut

perjantai 29. marraskuuta 2019

Ruokamatka Tallinnassa

Lore Bistroon  sardelliannos
Sain viime viikolla viettää 2 kaksi ihanaa päivää Tallinnassa  , ensimmäistä kertaa 8 vuoteen. En oikein tiennyt mitä odottaa;  tiesin että Tallinna   on kehittynyt paljon  sitten  viime matkani sinne,  mutta  vierailu kaupungissa ylitti kaikki odotukseni,  ja lumoavaan Tallinnaan  on ehdottomasti päästävä uudelleen.

Ensimmäistä kertaa   vierailin Tallinnassa 1990-luvun toisella puoliskolla,  ja  silloiset  ravintolakokemukseni eivät kyllä olleet mieleenpainuvia.  Sen jälkeen  kävin  useastikin Tallinnassa, mutta  ravintolakokemukseni siellä silloin  olivat lähinnä keskinkertaisia.  Mutta eivät enään,  Tallinnasta on kehittynyt   kaupunki,  jonka ravintolamaailma on tänään erinomaista kansainvälistä tasoa,  ja kaupungin lukuisat  ravintolat tarjoavat jokaiselle  jotain.   

Kävimme syömässä kolmessa  eri ravintolassa,  ja tässä postauksessa kerron myös  Viking XPRS-laivan joulubuffetista.
***********************************************************************************************************
Viking XPRS-laivan joulubuffetti
Punaisten laivojen joulubuffetti on tarjolla laivoissa  15.11- 26.12 välisenä aikana,  ja  buffetin kaikki  ruuat löytyvät tältä listalta.    Laivojen  joulupöytään on katettu sekä klassisia että uudenlaisia jouluherkkuja,  ja  valikoiman on koostanut Ruotsin kokkimaajoukkue.
Menomatkalla  Tallinnaan laivan buffetravintolassa oli väljää,  eikä siellä ollut jonoja.  Paluumamatkalla buffetin valikoima oli hieman laajempi,  ja ihmisiä  oli sen verran että siellä sai kunnolla odottaa  ennenkuin pääsi ottamaan buffetin herkkuja.  Joulubuffet on aivan ihana ,  ja  kun en syö lihaa nautin todellakin buffetin kalaruuista.
Osa buffetin  herkullisesta  juustopöydästä.  Buffetista löytyy myös  vegaanisia herkkuja.
Buffetin  tarjoilulautaset  ovat nykyään  pienempiä ,   mutta niitä käydään täyttämässä useammin, mikä toisaalta lisää työn määrää mutta taas toisaalta vähentää hävikkiä.  Myös ruokalautasten pienempi koko vähentää hävikkiä...

Buffetin kruunaa tuo ylemmän kuvan  supersuloinen  makeispiste,  josta löytyy pipareita,  suklaata, toffeita, lakritsaa , karamelleja ja muita herkkuja.   Kertakaikkiaan herkullinen  tämä  punaisten laivojen joulubuffet.
***********************************************************************************************************
Saavuttuamme  Tallinnaan ajelimme  Port Noblessnerin jahtisatamaan,  jossa meitä odotti lounas  Lore Bistroossa.   Lore Bistroo  sijaitsee  historiallisessa  uudistetussa  telakkarakennuksessa,  ja on todella viihtyisän  ja rennon näköinen ravintola. Loren omistajilla on ennestään ravintola Leib Tallinnan vanhassa kaupungissa.
Entä ruoka Lore Bistroossa? Aivan ihanaa;  kaikki mitä maistoin oli hyvää.  Postauksen ensimmäisessä kuvassa näkyy Loren sardelliannos  kaprismarjoilla ja sitruunalla.  Jaoimme kaikki lounaan annokset keskenämme,  ja annosten  jakaminen onkin  se juttu tässä bistrossa. Ravintolan filosofian mukaan  yhdessä syöminen lähentää ihmisiä,  ja näin se on  myös omasta mielestäni,  sillä olen tottunut sellaiseen täällä omassa maailmankolkassani. Tässä kuvassa näkyy lempeän herkullinen kasviscurry,   ja sen takana  mustekalaa, jossa annokseen kuului myös paahdettua paprikaa, juustoinen  kastike sekä rapeita  kikherneitä. 
Vasemmalla kampasimpukka-annos  ja oikealla paahdettua purjoa  lehtikaalin ja kaprislehtien kanssa.  Oi oi miten hyviä annoksia  :)  Ja katsokaa noita tarjoilulautasia,  niin kauniin sinisiä. Loren  eklektisessä keittiössä  löytyy mm. Välimeren keittiöön viittaavia annoksia sekä klassisia annoksia ,  joista ravintola on kehittänyt uusia versioita.
Ja sitten se pizza!  Loren tryffelipizza  sinihomejuustolla ja rukolalla.  Ihan mielettömän hyvä pizza: ohut rapea kuori ja niin paljon makua täytteessä.  Voisin matkustaa tuonne  ihan pelkästään tuon pizzan vuoksi. Taivaallisen hyvää!  Ruokajuomina meillä oli viinejä sekä olutta, joista yksi taisi olla vielä palkinnon voittanutta olutta.
Loren pääkokki Tauno Tamm.
Jälkiruokana oli pannakottaa  passionhedelmällä ja vohvelimuruilla.

Loren palveluhenkisyys pitää myös mainita,  sillä se on todellakin ystävällistä, joka saa asiakkaan viihtymään ravintolassa:)

Lore Bistroo,  Peetri 12 Tallinna  Puh: + 372 5118613    

***********************************************************************************************************
Illallisen söimme  Vanhassa Kaupungissa sijaitsevassa Restoran Spotissa.   Spot näyttää pieneltä sisään astuessa,  mutta baaritilan takana löytyy kuvassa näkyvä tila ja sen jälkeen vielä toinen sali , jossa sijaitsee pidempi pöytä jossa me istuimme. Spotin keittiöstä löytyy eurooppalaisia sekä virolaisia makuja.
Meillä oli valittavana  pääruoka sekä  jälkiruoka  Spotin ruokalistasta.   Pöytään tuotu tumma , hieman makeahko leipä oli herkullista.
Minun pääruokavalintani oli kuha-annos.  Spotin ruokalista on aika  liha&riistapainotteinen,  ja kuhan lisäksi ruokalistalta löytyi  yksi vegaaniannos.  Kuha-annos oli todella kaunis:  kuhan alla oli pinaattirisottoa,  ja annoksessa oli myös sitruunakaviaaria,  fenkoli-sokerihernesalaattia ,   limevaahtoa sekä kalmari crisp ,  jonka ehdin syödä ennen kuvan ottoa.... Ehdin vilkaista kanssasyöjien annoksia, jotka myös olivat upean näköisiä.
Jälkiruuaksi valitsin  marjaisen sorbettitrion,  joka oli todella raikkaan ja herkullisen makuinen.  Mielestäni nappivalinta:)  Spotia voi suositella  illallisravintolaksi,    ja hinta-laatusuhde ravintolassa on myös erinomainen. Ruokajuomina meillä  oli valko-ja punaviiniä.

Palvelu oli meidän siellä ollessa ehkä hieman vaisua, mutta voi olla että edellisen ravintolan energisen palvelun jälkeen  se tuntui  sellaiselta. Restoran Spotin ulkopuolella on koira-ystävällinen  terassi silloin kun säät sitä suosivat.


***********************************************************************************************************
Paras oli säästetty viimeiseksi....  Maidel Organic  (ravintolan sivut toistaiseksi vain vironkielellä) Tallinnan Vanhassa Kaupungissa avattiin vasta lokakuussa,  ja  ravintola oli lounaaksi avattu ihan meidän ryhmäämme varten.  Maidel on Viron ensimmäinen luomuravintola,  ja  ravintola hankkii ruokiensa ainekset pieniltä lähituottajilta. 
Maidel on todella kaunis ravintola,  ja ravintola on nimetty kauniin vanhan rakennuksen alkuperäisten omistajien,  aatelisen Maidelin suvun mukaan. Maidel pyrkii olemaan Virossa ensimmäinen ravintola jonka Viron elintarvike-ja turvallisuusvirasto on tunnustanut "luomuravintolaksi".
Ensimmäisenä pöytään tuli siemenkeksejä sekä  mustalla valkosipulilla maustettua hummustahnaa.
Valkosipulipiirakka ja pikkelöityjä kantarelleja.  Tuo piirakka  oli mielettömän hyvää. Kuten aiemmin Lore Bistroossa,  myös Maidelissa  jaoimme annokset, ja saimme maistaa mahdollisimman monta ruokalajia ravintolan ruokalistasta.
Ravintolapäällikkö Tomas Toots piti meidät hyvin informoituna koko ateriakokemuksen ajan.  Tomasilla on pitkä kokemus ravintola-alalla  sekä viinien maahantuonnissa,  ja hän kertoi että ravintolan juomalistalta löytyy orgaanisia, biodynaamisia sekä  luonnollisia viinejä.
Vaikka liha-annoksia oli enemmän,  niin niissä oli myös   kasviksia  tällaiselle ei-lihansyöjälle.  Ankanrinnan kanssa oli herkullista raparperipiirakkaa.
Miten kaunis annos!  Tartaria punajuurella ja mustalla riisillä,  sekä persiljamajoneesia.
Kaikki annokset olivat silmiä hivelevän upeita.   Tästä sisäfilee-annoksesta löytyi ei-lihansyöjälle sieniä, kukkakaalia  paahdettuja kasviksia sekä perunakreemiä.  Tässä ravintolassa osataan käsitellä  vihanneksia: kaikki maistuivat niin hyvältä:)
Märjamaa tilan lammasfileetä,  perunakakkua,  kasviksia ja punaviinikastiketta.
Maidelin kuha-annos. Perunasosetta , fenkolia,  rakuunavaahtoa ja bearnaisekastiketta.  Täydellinen annos!  
Maidelin pääkokki Andrus Margus on työskennellyt  usean vuoden ajan pääkokkina eri ravintoloissa sekä  Suomessa että Norjassa,  ja on nyt  onnellinen työskennellessään kotimaassaan.
Maidelin jälkiruuista löytyi upeita makuja. Tässä paahdettua päärynää ja  hapankermakreemiä.
Maidelin luumujälkiruoka  vuohenjuustolla ja karhunmarjoilla. Ihanaa! Ja pidin paljon noista kauniista  jälkiruokakulhoista.
Maidelin suklaajälkiruoka, jossa myös avokaadovaahtoa.
Kokemus Maidel ravintolassa oli sellainen että tuonne haluaa tulla toisenkin kerran.  Maidelissa hinta-laatusuhde on kohdallaan: esim.  jälkiruuat ovat  6-8 euroa.   Maidelin ruokalistassa on aina mainittu luomuainesten osuus prosenteissa,  ja useista annoksista saa myös vegaanisen version.   

keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Etikkakurkkutahna

Kävin muutama viikko sitten eräässä kaupassa,  joka aiheutti kamalan etikkakurkkuhimon.   Kurkut olivat koko ajan  mielessä,    ja lopulta  niistä piti tehdäkin jotain. Tein juustoista etikkakurkkutahnaa, joka  on todella herkullista,  ja ihanaa leivän päällä:) . Käytin tässä täkäläistä rahkaa muistuttavaa valkoista juustoa , jonka rasvaprosentti on 5%.   Lidlin  Milbona Quark -rahka tulee tätä käyttämääni juustoa aika lähelle,  sillä siinä on rasvaa 4.3 %. ,  mutta parhaiten tähän sopisi mielestäni kermajuuston ja rahkan sekoitus. 

Etikkakurkkutahna
  • 250 gr rahkaa (rahkaa + kermajuustoa, tai pelkkää rahkaa)
  • 1.5 dl pilkottuja etikkakurkkuja
  • 1 rkl etikkakurkkujen lientä
  • iso kourallinen tilliä
  • ripaus mustapippuria
  • suolaa maun mukaan
Käyttämäni rahkan tapainen juusto on löysähköä,  joten laitoin juuston ensin valumaan, jotta siitä tulisi kiinteämpää.   Etikkakurkut pilkotana pieneksi,  samoin tilli.  Pilkotut kurkut,  tilli ja etikkakurkkuliemi lisätään juuston sekaan,  ja sekoitetaan hyvin. Lisätään ripaus  mustapippuria,  ja  suolaa jos siltä tuntuu.
Suolaisten keksien kanssa oli niin hyvää!
Kurkkuhimoni alkoi kun kävin tässä kaupassa  jossa myydään pelkästään eri tavoin ja eri makuisia fermentoituja kurkkuja. The Pickle Jar  on aika erikoinen kauppa.
Kaupan perusti Baltimoresta kotoisin oleva Jake.
Mitenköhän pelkkiä pikkelöityjä kurkkuja myyvä kauppa tulee menestymään....
The Pickle dog.

torstai 14. marraskuuta 2019

Herkkupasta oliiveilla ja valkosipulilla

Tein hurjan hyvää pastaa, ja sellaista joka syntyy tosi nopeasti sillä tässä pastassa ei ole pitkä liuta aineksia.   Ja eihän tämä voisikaan olla muuta kuin hyvää kun pastassa on reilu määrä valkosipulia ja oliiveja. Pastani on keltainen sillä käytin gluteenitonta maissipastaa.  Lähiseutuni jättimarketissa myydään puolalaisen Sotellin gluteenittomia pastoja,  ja omasta mielestäni Sotellin maissipasta  on parasta tielleni osunutta gluteenitonta pastaa.  Googlasin , mutta en suomeksi löytänyt  Sotellin tuotteita, mutta esim. Englannissa näitä näkyy olevan myynnissä useammassakin kaupassa.  Tämän pastan ohje on hieman mukaeltu tästä ohjeesta.

Herkkupasta oliiveilla  ja valkosipulilla (2:lle)
  • 200  -250 gr spagetti-tai linguinepastaa + 1 dl pastan keitinvettä 
  • 1,5 dl vihreitä kivettömiä  oliiveja, renkaiksi leikattuna
  • 5 valkosipulin kynttä , murskattuna
  • kourallinen persiljaa , silputtuna
  • ½ tl chilihiutaleita
  • ripaus mustapippuria
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl voita
  • 2 tl  sitruunankuoriraastetta
  • ripaus suolaa
  • (juustoraastetta päälle)
Kaikki ainekset  on hyvä laittaa alussa  esille niin että ne saa helposti valmistettua.   Pasta laitetaan kiehumaan,  mutta niin että keittoaika on muutaman minuutin lyhyempi kuin paketin ohjeessa. Sillä välin pannulla lämmitetään voita ja oliiviöljyä, ja kun voi on sulanut,  pannuun lisätään valkosipulimurska sekä  oliivirenkaat.  Valkosipulia ja oliivirenkaita paistetaan keskilämmöllä  muutaman minuutin ajan,  sekoitellen,  minkä jälkeen lisätään persiljasilppu sekä chilihiutaleet.

Kypsynyt ja valunut pasta lisätään pannulle muiden ainesten sekaan,  ja  myös keitinvesi lisätään pannulle.  Pastaa kypsennetään pannulla muutaman minuutin ajan,  aina välillä käännellen ,  kunnes keitinvesi on  suurustunut ja kiehunut kokoon.    Päälle ripotellaan mustapippuria  sekä sitruunankuoriraastetta, ja ennen tarjoilua  raastoin sekaan vuohenjuustoa. Suolaa lisätään tarpeen mukaan.

Tämä pasta muuntautuu helposti   vegaaniseksi ilman voita ja juustoa.
Kävin ostamassa valmiiksi kivettömät oliivini  lähiseudun jättimarketista.  Yleensä ostan  oliivit  säilykepurkissa,  ja maustan ne itse  , mutta koska tarvitsin vain pienen määrän ostin tästä valikoimasta.
Oliivivalikoima  tässä marketissa on kyllä tosi hyvä.
Oliivi,  joka on kotoisin Välimeren alueelta,  kasvaa myös kotini lähellä.  Pari taloa eteenpäin olevan talon pihalla on oliivipuu,  jonka monet  oksat yltävät kadulle.  Lokakuun alussa poimin  muutaman oksan ,  ihan koristeeksi.  Puun oliivit ovat sen verran pieniä ettei niistä viitsi tehdä mitään. Tällä hetkellä  oliivit ovat jo muuttuneet mustiksi, ja ylikypsiksi,  ja niitä putoilee kadulle , aiheuttaen sotkua. 
Eksäni  toi muutama kuukausi sitten purkillisen poimimiaan  oliiveja , ja kysyi voisinko tehdä niistä jotain. Nämäkin oliivit olivat aika pieniä, enkä kauheasti innostunut ,  mutta tein jokaiseen pikku oliivin viillon veitsellä,  laitoin veteen  jonka vaihdoin viikon ajan joka päivä.  Sen jälkeen huuhtelin  oliivit hyvin,  ja laitoin ne lasipurkkiin,   kerroksittain suolan kanssa. Eilen muistin oliivit,   huuhtelin suolat pois,  ja laitoin ne uudestaan  purkkiin,  tällä kerralla  öljyn kanssa.  2 kuukauden suolakylvyn aikana oliivit olivat muuttuneet ryppyisiksi,  ja maukkaiksi.

tiistai 5. marraskuuta 2019

Tosi appelsiiniset vanukkaat

Tässä olisi superhelppotekoiset  ja erittäin herkulliset appelsiinivanukkaat, joissa appelsiinin maku tosiaankin tuntuu.  Sitrukset ovat taas alkaneet ilmestyä kauppoihin,  ja  löysin uuden sadon luomuappelsiineja, joissa oli hieman kirpeyttä,  ja ne sopivatkin mainiosti näihin vanukkaisiin. Appelsiiniset vanukkaat muistuttavat  malabi-vanukkaita,  paitsi että maidon/kookosmaidon näissä korvaa appelsiini.   Nämä vanukkaissa ei ole laktoosia eikä gluteenia.
Sitruksia lähiseudun jättimarketissa.

Tosi appelsiiniset vanukkaat
  • 4 appelsiinia (3.5 dl appelsiinin hedelmälihaa)
  • 1.5 dl appelsiinimehua
  • 1 dl sokeria
  • 4 rkl   Maizenaa
  • päälle esim. kookoshiutaleita ja appelsiinin kuoriraastetta
Appelsiineistani ei kuori irronnut helposti,joten piti käyttää veistä..
Käytin luomuappelsiineja, mutta jos appelsiinit eivät ole luomua, ne pestään hyvin.  Appelsiinit kuoritaan , ja  hedelmä leikataan palasiksi.  Mahdolliset siemenet poistetaan.     

Laitoin appelsiinipalat,  niistä valuneen mehun, appelsiinimehun sekä sokerin tehosekoittimeen. Näistä tulee vain  lievästi makeita , joten sokeria voi lisätä jos haluaa näistä makeampia.  Kone sai sekoittaa  aineksia  niin että seoksesta tuli tasaista. Tämän jälkeen siivilöin soseen,  niin että siivilään jäivät appelsiinin kalvot ja muut kovemmat osat.     Appelsiiniseos laitetaan uudestaan  tehosekoittimeen (joka on välillä pesty)  ja Maizena lisätään appelsiiniseokseen.   Tehosekoittimen annetaan käydä kunnes Maizena on täysin liuennut appelsiiniseoksen joukkoon. Tässä voisi varmaan käyttää myös sauvasekoitinta.

Kaada seos kattilaan ,  ja anna seoksen kiehua keskilämmöllä  kiehumispisteeseen asti, lähes koko ajan sekoittaen,  jotta  seos ei tartu pohjaan,  ja jotta ei tule kokkareita.  Kun seos  saavuttaa kiehumispisteen (tässä vaiheessa seoksen pitäisi jo saostua) ,   alenna lämpö minimiin,  ja vatkaa seosta vielä muutaman minuutin ajan. Seos jähmettyy nopeasti huoneenlämmössä ,  joten kaada seos nopeasti tarjoiluastiaan/astioihin.   Anna vanukkaiden jähmettyä jääkaapissa,  mieluiten yön yli,  ja ripottele päälle  kookosta ja raastettua appelsiininkuorta ,  mutta tässäkin voi käyttää mielikuvitusta.
Näissä maistuu niin appelsiini!
Olen tehnyt näitä jo muutaman kerran,  ja myös sokerittomina,  stevialla. 

P. S. Älkää heittäkö pois niitä appelsiinin kuoria 🍊.Laitan kuoret lasipurkkiin, etikkaa päälle,  ja muutaman viikon jälkeen siivilöin, ja tuloksena  todella tehokas puhdistusneste 🍊