Korillinen carobia eli Johanneksenleipäpuun hedelmiä

Tel Avivissa on kerran kuussa  suomalainen kirjasto,ja sen vieressä  pieni puistikko jota menin eilen tutkiskelemaan vähän tarkemmin.

Puistikko on täynnä carob-ja oliivipuita ,jotka kai kuuluvat kaupungille,mutta niistä voi poimia jos haluaa.Innoissani keräsinkin korillisen verran. Carobpuut olivat aivan mielettömän täynnä palkoja.

Carobin palot kypsyvät kokonaisen vuoden ja puussa olevat palot olivat sisältä pehmeitä,ihanan makeita ja niitä voi syödä ihan sellaisenaan,kuorineen,kunhan muistaa ottaa siemenet pois.Carobiahan pidetään suklaan korvikkeena mutta minusta sisältä pehmeissä carobin paloissa on toffeen makua.Maahan pudonneet carobin palot sen sijaan olivat kuivuneet sisältäkin. Carobia käytän paljon  valmiina jauheena ja tässä blogissakin on usein käytetty carobjauhetta ohjeissa,kuten esim. täällä ja täällä.

 Myös oliivipuut olivat täynnä oliiveja mutta ihan vielä ei ole niiden poimimisen aika.

Puistikon päässä on viereisten talojen asukkaiden perustamia hyötypuutarhatilkkuja,jossa oli esim tämä houkuttelevan näköinen meloni....Huomatkaa että kasvualusta on tuollaista punaista hiekkaa mutta kunnon kastelusysteemillä (nuo putket) siinäkin saa kasvamaan vaikka mitä.

Samaa punaista hiekkaa oli joka tilkussa eikä multaa näkynyt vaikka takana oli useita komposteja mutta hyvin näkyi kaikki kasvavan,vaikka juuri nyt on vuoden kuumin aika eli todella kuumaa...

Ja tässä puistikon(ja kirjaston vieressä asuvan eksä ykköseni tekemää kuivattua  tuorepastaa;jota hänellä oli monta korillista,kaikki erilaisia. En ole koskaan ajatellut kuivattaa tekemääni tuorepastaa ,vaan olen käyttänyt sen heti,mutta miksei sitä voisi kuivata myös myöhempään käyttöön.On takuulla parempaa kuin teollisesti tehty pasta.....