Marokkolainen paistettu ja ihanasti rapea leipälätty

Täkäläisellä tunnetulla kokilla on ihan mahtavan hyvä kulinaarinen matkaohjelma,jossa hän erään yhtä tunnetun laulajan kanssa kiertää eri maita ja tutustuttaa katsojat paikalliseen ruokakulttuuriin.Molemmat matkaajat ovat keski-ikäisiä mutta innoissaan kuin pikkupojat joka kerta kun he kohtaavat jotain erittäin herkullista syötävää.

Kuva täältä

Marokon jaksossa herrat kävivät Marrakeshin ruokatorilla ja söivät mm. Msemeniä eli marokkolaista paistettua leipää,  joka on jonkinlainen leivän ja lätyn välimuoto.Sen verran herkulliselta se sekä näytti että kuulosti ,joten pakkohan sitä oli kokeilla. Taikinaan tulee sekä tavallista vehnäjauhoa että mannaryyniä,ja valmis  msemen on juuri paistettuna ihanan rapea, lehtevä että herkullinen.Valmistusmenetelmä ei ole mitenkään monimutkainen, ja taikinan voi valmistaa etukäteen.

Etsiessäni ohjetta löysin msemenille useita ohjeita,ja tässä ohjeessa olen yhdistänyt muutaman ohjeen. Tein myös tavanomaista pienemmän taikinan;tästä tuli 5-6 annosta.

Marokkolainen leipälätty msemen

• 200 gr vehnäjauhoa
• 100 gr hienojakoista mannaryyniä
• noin 1 rkl sokeria
• 1 tl suolaa
• 1 tl kuivahiivaa
• 2 dl +2 rkl lämmintä vettä
• öljyä ja mannaryynejä taikinan käsittelyyn
• täytettä maun mukaan

Jauhot,sokeri ,hiiva  sekä lämmin vesi vaivataan elastiseksi ja löysäksi,mutta ei tarttuvaksi taikinaksi. Suolaa lisätään vaivaamisen puolivälissä.  Taikinaa tulee vaivata kunnolla,joten parhaiten se onnistuu monitoimikoneessa ,mikserissä tai käsivatkaimella,taikinakoukkua käyttäen.Levitin keittiön tasolle leivinpaperin,jonka öljysin hyvin.Viereen laitetaan 2 kulhoa,joista toiseen tulee öljyä ja toiseen mannaryynejä.Ohjeissa mainittiin aina että mannaryynin tulee olla hienojakoista.Minusta mannaryynini oli sellaista,mutta varmuuden vuoksi jauhoin sitä vielä pienessä myllyssäni.

1. Valmiista taikinasta muodostetaan öljytyin käsin  5-6 palloa
2. Pallot asetellaan öljytyn pohjan päälle odottelemaan paistamista. 
3. Taikinapallosta venytetään öljytyin käsin  mahdollisimman ohut lätty.Pinnalle levitetään käsin öljyä ja päälle ripotellaan mannaryynejä.
4. Tässä vaiheessa msemenin voi täyttää.  Sekoitin fetaa ja DIY-sriracha-kastikettani tahnaksi,jota levittelin lätyn keskiosaan.Täyte voi olla mikä vain:myös lihainen,tai sitten täytteen sijaan pinnallle voi levitellä vaikka pelkkiä voipaloja. 
5. Molemmat puolet taitellaan täytteen päälle kuten kuvassa .Levittelin joka kerroksen päälle käsin öljyä ja ripottelin mannaryynejä.
6. Lopuksi taikina taitellaan vielä kolminkertaisesti,samaan tapaan kuin voitaikinaa tehdessä.Väliin taas öljyä (käsin,vähän siis,ja mannaryynejä). Taikinan pinta ja pohja öljytään ja ennen paistamista msemeniä venytetään varovaisesti, taas öljytyin käsin,  niin että se on noin kaksinkertainen kooltaan.

Paksupohjainen paistinpannu lämmitetään keskilämmölle..Pannulle ei laiteta öljyä mutta taikinan molemmat pinnat ovat öljyisiä. Msemeniä paistetaan molemmalta puolilta kunnes pinnat ovat ruskistuneet.Tähän voi mennä useita minuutteja,ja samalla myös sisäosa kypsyy.

Msemenit on hyvä syödä heti kuumana,sillä jäähdyttyään ne eivät enään ole yhtä rapeita. Msemeniä on helpointa syödä rullaksi käärittynä. Tätä onkin kiva tarjoilla vieraille;taikinan ,  taittelut ja täyttelyt voi tehdä etukäteen (ja säilyttää elmukelmun alla)  ja paistamisen voi hoitaa juuri ennen tarjoilua.

Oi nam! Paistoin 2 kappaletta ja loput palloset (öljytty pinta) laitoin öljytylle lautaselle,elmukelmun alle   ja jääkaappiin odottelemaan, sillä huomenna vien loput eksälle,ja näytän hänelle miten noita tehdään,  kuten lupasin.....

P.S. Tähän mennyt fetajuusto  oli jo nähnyt paremmat päivänsä mutta sopi tähän ihan hyvin.

Ja seuraavana iltana kävin eksän luona näyttämässä miten näitä tehdään....

Tofu carpaccio Taizun tapaan

 Vegaanisuus on aika kova sana täällä;ainakin ravintoloissa,ja niinpä vegaanien iloksi löytyy monesta ravintolasta myös vegaaneille suunnattuja annoksia.Syyskuun alussa suositun Taizu-ravintolan keittiöpäällikkö yhdisti voimansa ja taitonsa Mezze kasvisruokaravintolan keittiöpäällikön kanssa , ja tuloksena oli täysin vegaani menu,jota tarjottiin kuun alussa.Ilokseni 2 menun tofuohjetta julkaistiin,ja tässä toinen niistä;joskin pienin muutoksin.  Muistan että olen aiemmin tehnyt jonkinlaista tofu carpacciota,mutten löytänyt sitä blogista,joten voi olla ettei se ehtinyt tänne asti. Taizussa kävin  lounaalla tammikuussa,ja silloinkin oli tofua alkupalan muodossa, joka innosti kokeilemaan sitä.Tämä carpaccio oli hyvää:tofulla ei tehty paljon muuta kuin että se leikattiin ohuiksi palasiksi  mutta kaikki sen päälle ladatut ainekset sekä kastike saivat jokaisen suupalan maistumaan tosi herkulliselta:) Jouduin tekemään pieniä muutoksia alkuperäiseen ohjeeseen,ja tätä voikin muunneskella;kunhan vain käyttää ensiluokkaista tofua; niissäkin on eroja.

Tofu carpaccio Taizun tapaan (neljälle)

• 400 gr pehmeähköä,hyvälaatuista tofua

Kastike

• 6 rkl vaaleaa soijakastiketta
• 2 rkl yuzua (minulla ei ollut yuzua,mutta korvasin sen sitruunamehun ja mandariinin sekoituksella,1 rkl kumpaakin)
• 2 rkl tummaa sokeria (käytin ruokosokeria)
• ripaus kurkumaa

Maustamiseen

• kourallinen wakame merilevää
• 1 punainen chili,hienoksi paloiteltuna
• pieni punasipuli,hienoksi hakattuna
• 1 tlk hienoksi silputtua inkivääriä
• 1 rkl murskattuja ja paahdettuja maapähkinöitä
• 1 rkl paahdettuja mustia seeesaminsiemeniä
• kaikenlaisia vihreitä lehtiä,kuten korianteria,herneenversoja,pieniä basilikan lehtiä ym.(minulla oli vain korianteria...
• 2 rkl oliiviöljyä

Tofu leikataan ohuiksi palasiksi ,jotka asetellaan 4 tarjoilulautaselle.Kastikkeen aineksiä lämmitetetään kunnes sokeri on sulanut,jonka jälkeen sen annetaan jäähtyä huoneenlämpöiseksi.Tofun päälle lusikoidaan tasaisesti kastiketta,mutta ei liikaa,sillä maku on hieman dominoiva. Tofupalasten päälle asetellaan chiliä,punasipulia,inkivääriä,murskattuja maapähkinöitä,seesaminsiemeniä,wakamea ja lehtivihreää.Minä siis käytin vain runsaasti korianteria,jota rakastan! Päälle ripotellaan lopuksi vielä oliiviöljyä. 

Ihana alkupala!

Taizu ei ole ainoa täkäläinen ravintola, joka on ottanut käyttöön myös vegaanimenun,vaan  niitä on montakin. Israelilaisista 8% on kasvissyöjiä ja 5 % vegaaneja,eli yhteensä 13%. Kyselyjen mukaan myös 23% ilmoitti  vähentävänsä lihan syöntiä.

Papaijapuu ihan Tel Avivin keskustassa;erään pienen toimistotalon edessä.Käyn kyttäämässä noita että milloin oikein kypsyvät;D

Tosi hyvä aamiaislätty(gluteeniton)

Miten on mahdollista etten ole tullut tätä ohjetta laittaneeksi blogiin,vaikka olen tätä aamiaislettua tehnyt jo useita vuosia ja se on niin hyvä,että ehdottomasti pitää kertoa siitä muillekin..,...Nyt tulin laittaneeksi tätä taas ja samalla otin muutaman kuvan,joten ohjekin on sitten täällä ,vihdoinkin.Gluteeniton riisijauholätty syntyi joitakin vuosia sitten kun mietin mitä tehdä aamiaiseksi....

Tosi hyvä aamiaislätty(1-2 annosta)

• 1 kananmuna
• suolaa,pippuria
• mausteita maun mukaan
• yrttejä (jotta lätystä tulee vihreetä,pitää yrttien olla tahnan muodossa. Käytin tähän aiemmin valmistamaani persilja-valkosipuli-chili-tahnaani,jossa oli myös jonkun verran öljyä)
• 2 rkl riisijauhoa
• 2 rkl vettä 
• 1 rkl öljyä,paistamiseen
• täytteeseen juustoa maun mukaan,tomaattia,ym.

Numerot tuli kuvassa vähän epäjärjestykseen, mutta lätty tehdään näin:

1. Kananmuna,suolaa ,pippuria,mahdolliset muut mausteet ja yrtit (yrttitahna)sekoitetaan ensin joko blenderissä tai sauvasekoittimella (käytin miniblenderiäni).Mukaan sekoitetaan riisijauho sekä vesi,niin että massa on tasaista
2. Öljy lämmitetään pannulla hyvin kuumaksi ja lättytaikina kaadetaan pannulle.Lämpöa alennetaan jonkun verran ja paistetaan kunnes yläpinta alkaa jähmettyä ja alapinta on ruskistunut.
3. Lätty käännetään varovaisesti ja annetaan toisenkin puolen ruskistua.Juustoa (mitä tahansa;minulla oli pehmeää fetan tapaista juustoa) sekä tomaatit asetellaan niin että ne täyttävät puolet lätystä.
4. Toinen puoli käännetään varovaisesti täytteen päälle. Kuuma "kansi" sulattaa juustoa. Lettu siirretään varovaisesti lautaselle ja leikataan kahteen osaan.

Tätä on kiva tarjoilla vaikka aamiaisvieraille:)

Tällä viikolla ostin ja käytin ensimmäistä kertaa Shirataki-noodeleita. Shirataki-noodelit on valmistettu mukulapökkövehkasta  ja sisältävät  runsaasti laihduttavaa glukomannaanikuitua,sekä myös verensokeria alentavaa kromia. Usein shiratakinoodeleita myydään nestepussissa,niinkuin nämä ostamani shiratakinoodelit,mutta niitä saa myös kuivattuina;tosin en ole niitä sellaisessa muodossa vielä nähnyt. Täällä shiratakinoodeleita on viime aikona mainostettu paljonkin Skinny Noodles-nimisinä,vähän kuin nämä. Terveyskaupoissa pieni annos on ollut vähän hintava,mutta lähijättimarketissani lähes  samanlainen pakkaus oli melkein  puolet halvempi,joten kokeilin tätä eilen ja tein avokaadopastaa shiratakinoodeleilla.Koska noodelit ovat pussista oton jälkeen vähän kosteita;kuivattelin niitä kuivalla kuumalla pannulla jonkun aikaa. Ihan hyviä ovat,pastamaisia todellakin ,mutta huomasin että jos näitä käyttää ruokaan ja sitä jää yli,muuttuvat shiratakin helposti vähän hyytelömäisiksi,joten kannattaa käyttää yhdellä kertaa koko annos. Huomasin että shiratakit ovat myös tosi täyttäviä enkä jaksanut syödä näiden jälkeen mitään moneen tuntiin,joten hyvin taitavat sopia laihduttajalle;etenkin kun shiratakinoodeleissa ei ole lähes lainkaan kaloreita. Suomessa olen shiratakinoodeleita nähnyt Punnitse&Säästä-kaupoissa.

Tahmean herkulliset taateli-granolapatukat sekä ihana synttäriaamiainen

Viime viikolla ystävä,jota en ollut nähnyt pitkään aikaan,tarjosi minulle syntymäpäiväaamiaisen ihanassa uudehkossa, Baker's kahvila-konditoriassa. Saimme siellä maistaa palan leivosta, jolla oli mielettömän herkullinen pohja; niin hyvä että kysyin onko heillä mahdollisesti jotain joka on tehty pelkästään pohjasta,,,no ei ollut. Pohjassa oli siis granolaa ja jotain muuta;se oli rapeaa ja koukuttavan hyvän makuista;joten on kai  pakko poiketa sinne uudelleen ihan sen leivospohjan vuoksi. Siitä sitten innostuin tekemään taatelisia granolapatukoita, jotka ovat superherkullisia, vaikka eivät olekaan samaa mitä oli Bakersissä. Käytin siihen aiemmin valmistamaani granolasekoitusta (paahdettua mysliä) ,johon tuli rusinoita,kauraa,auringonkukansiemeniä,kookosta,hieman mantelia ,vaníljaa ja hunajaa. Granolaa on helpointa paahtaa uunissa,mutta minä paahdoin sekoitusta pannulla.Silloin tosin joutuu lähes koko ajan sekoittamaan granolasekoitusta ,ettei se pala pohjaan...Mikä tahansa granola käy tällaisiin patukoihin.

Taateli-granolapatukat

• 4 dl granolaa maun mukaan
• 15 taatelia
• vaniljaa
• ripaus suolaa
• noin 1 dl ruokosokeria
• 1 rkl oliiviöljyä

Liotin taateleita jonkun aikaa lämpimässä vedessä , poistin siemenet ja jauhoin taatelit liotusveden kanssa soseeksi. Sekoitin soseen ja öljyn granolan joukkoon, lisäsin hieman vaniljajauhetta ja ripauksen suolaa ja sekoitin taikinaksi. Taateleista tulee ihana toffeinen maku! Painelin taateligranolataikinaa silikoniseen patukkamuottiini,mutta yhtä hyvin tätä tehdään niin että taikinaa painellaan tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperilla päällystetyn ,reunallisen uuniastian päälle,niin että kerros on korkeintaan puolentoista sentin korkuinen.Paistoin patukoita 175C-asteessa noin puolisen tuntia ja tuona aikana niiden pinta ja pohja kuivui jonkun verran kun taas sisus jää pehmeämmäksi.  Jäähtyneet patukkakerros  (jos on muotti niin ne jäähdytetään siinä) leikataan varovaisesti patukoiksi,niiden annetaan täysin jäähtyä ja siirretään sitten varovasti jääkaappiin,jossa ne saavat jähmettyä kunnolla. Tämä on tosi namia;vähän kuin makeinen mutta ehkä vähän terveellisempi makeinen:)

Rakas ystävä siis tarjosi  minulle aamiaisen ihanassa Bakers-kahvila-konditoriassa. Täällähän on yleistä syödä aamiainen kahviloissa, etenkin viikonloppuisin,ja ne käsittävät yleensä kahvin ja/tai mehun,,korillisen leipää/leivonnaisia, 2 munaa halutulla tavalla, salaatin ja vaihtelevan määrän levitteitä. Bakers avattiin joitakin kuukausia sitten trendikkään Shenkin-kadun kulmaan ,ja olin jo pitkään  halunnut käydä  tutustumassa paikkaan.

Bakersissä oli paljon houkutuksia....

Nam!

Istuimme ulkona terassilla

Näkymä terassilta; oikealta on näkymä puistoon.

Otimme ensin kahvit ja meille tuotiin maistiaisiksi palaset ihanaa mokkaleivosta,jonka pohja oli juuri se superherkullinen pohja,josta sain inspiraation granolapatukoihin.Minulla on siitä lähtien ollut himo tähän leivokseen ,  mutten ole vielä mennyt takaisin.....

Sitten oli aamiaisen vuoro. Salaatti tarjottiin korkeasta kiposta ja munakas oli kuohkea ja hyvä.

Aamiaiseen kuului myös korillinen Bakersin omaa leipää sekä kuusi kipollista ,joissa oli tonnikalasalaattia, mielettömän hyvää kermajuustotahnaa, voita, hilloa, pestoa sekä oliiveja,plus jo aiemmin juomamme kahvit.Viihdyimme tuolla niin hyvin ettemme huomanneet ajan kulua,ja aamiainen venyi 3 tunnin pituiseksi!

Hotelleissa täällä on sitten mahtavan  runsaat buffettiaamiaiset.Kävin ystävän kanssa rannan lähellä olevassa hotellissa aamiaisella,joka ehkä ei ollut se ihan tyypillinen täkäläinen hotelliaamiainen,mutta näköalat aamiaispaikasta olivat mahtavat! Siitä lisää täällä.

Kvinoa fresca -salaatti ja mitä EI tehdä kameralla keittiössä.....

Vuosia sitten Helsingissä Italiassa asunut ystävä laittoi minulle Pasta fresca-salaattia,joka oli niin hyvää , että sitä tuli itsekin laitettua todella usein; se kun on sekä helppotekoista että niin hyvää! Siihen tulee pastan lisäksi (käytän yleensä penne-pastaa) ,paljon tuoretta tomaattia,paljon basilikaa,suolaa,mustapippuria,valkosipulia,oliiviöljyä ,muutama tippa balsamietikkaa sekä parmesaania,tai Grana padanoa tai pecorinoa, reilusti.Ja oi, se on niin hyvää! Mutta koska yritän pitää viljat minimissä niin olen tehnyt samasta salaatista version jossa pastan korvaa kvinoa. Ihan hyvää näinkin! Tämä viimeksi tekemäni salaatti oli tosin ilman juustoa,koska sitä ei ollut keittiössäni,mutta ilman sitäkin tämä on tosi hyvä ja ihana salaatti.

Kvinoa fresca-salaatti(1 annos)

• 1 dl kvinoaa
• 2 dl vettä 
• kourallinen basilikan lehtiä
• 1 murskattu valkosipulin kynsi
• reilu määrä kirsikkatomaatin puolikkaita tai isommista tomaateista leikattuja kuutioita
• suolaa,mustapippuria maun mukaan
• 1½ rkl hyvää oliiviöljyä
• muutama tippa balsamietikkaa
• (parmesaania tai muuta juustoa)

Keitä kvinoa kunnes se on valmista ja anna jäähtyä.Lisää muut ainekset kvinoan joukkoon ja nauti!

Nami:)

Kävin eräänä päivänä supermarketissa hakemassa lehtikaalia,mutta se oli päässyt loppumaan.Sen sijaan näin siellä lehtikaalin versoja,ja ostin niitä rasiallisen.Näitä popsii ihan sellaisenaankin:)

Niin ja mitä siis ei kannata kameran kanssa keittiössä tehdä...sillä ei MISSÄÄN NIMESSÄ kannata kuvata läheltä kuuman höyryävää ruokaa.Minä tyhmä tein sellaista ja seuraavana päivänä ei kamerani linssi enään toiminut kunnolla,eli lähikuvia ei sillä saa kuvattua eikä oikein muutakaan...ei sitten auttanut muuta kuin mennä ostamaan uusi linssi....

Ja ilokseni sain kuulla että voitin 4 hengen ateria alle 30 eurolla -haasteen:)  

Guava-hedelmiä ja manteleita

Osallistuin tänään asuinkaupunkini järjestämälle design-kierrokselle ,ja viimeinen etappi oli kaupungin maatilan galleria.Galleriaa enemmän minua kiinnostivat gallerian ulkopuolella kasvavat kasvit,kuten mantelit,oliivit ja guava-hedelmät. Niitä tulikin sitten poimittua muutama.

Guavat kasvoivat villiintyneessä puussa ja olivat ihan uskomattoman makeita.Olen vältellyt guavoja niiden ominaishajun vuoksi,mutta taidankin ostella niitä tästä lähtien,mutta ovatkohan ne yhtä hyviä kuin nämä villiintyneet.... Juuri kun olin popsinut 2 guavaa joku sanoi minulle että niissä voi hyvinkin olla matoja....Kotiin tultuani leikkasin 2 kotiin tuomaani guavaa moneen osaan mutta yhtäkään matoa ei niistä luikertanut ....Manteleissa on monta kuorta ennenkuin päästään itse manteliin:vihreä uloin kuori ja hyvin kova vaaleanruskea kuori.  Maistoin yhtä mantelia ja se olikin karvasmanteli.,mutta toinen maistamani oli ihan tavallinen. Taisin poimia niitä kahdesta eri puusta...

Oliivipuussakin oli jo tummentuneita oliiveja.

Hunajainen ja kookoksinen omenajälkkäri

Sekä omenat että hunaja ovat täällä nyt ajankohtaisia; lähestyvän Rosh Hashana-pyhän johdosta,johon ne liittyvät (hunaja symboloi makeaa vuotta). Kai se sitten vaikutti siihen että unettomana yönä  kehitin tällaisen ohjeen, jossa on sekä omenia että hunajaa,mutta myös kookosta, ja ohje on myös laktoositon ja gluteeniton. En vain ollut ihan varma miksi tätä kutsua, sillä se  kuohkea mutta myös hieman vanukasmainen  mutta ei sittenkään ihan. Että olkoon vaan sitten omenajälkkäri... Tästä tuli tosi hyvää  ja olin tosi tyytyväinen lopputulokseen.  Käytin tähän jääkaapissa pitkään olleet jo aika väsähtäneen näköiset omenat,joten samalla tämä on myös hävikkiherkku.

Hunajainen ja kookoksinen omenajälkkäri

• ½ kg kuorittuja ja paloiteltuja omenia
• 4 rkl hunajaa (jos tuntuu että makeus ei riitä,voi tähän lisätä muutaman ruokalusikallisen ruokosokeria)
• 2 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä
• noin 1,2 dl  kookoskermaa (käytin D-Arroyn kookosnestettä ,jossa kerman osuus suuri eikä siihen ole lisätty mitään ylimääräistä)
• 1/4 tl  vaniljajauhetta
• muutama tl tiivistettyä omenamehua

Sekoita omenakuutiot, hunaja sekä vanilja ja kaada korkeareunaiselle paistinpannulla.

Karamellisoi omenakuutioita  keskilämmöllä, aina välillä sekoitellen.  Omenista irtoaa paljon nestettä: anna omenien paistua pannulla kunnes neste on kiehunut kokoon, Anna omenien hieman jäähtyä ja sekoita kookosöljy joukkoon. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi. Sekoita huoneenlämpoisen kookoskerman kanssa  ja jauha tasaiseksi  monitoimikoneessa,tehosekoittimessa tai sauvasekoittimen avulla.Tässä vaiheessa seosta maistetaan ja lisätään hieman tiivistettyä  omenamehua. Seoksen annetaan jähmettyä jääkaapissa,jonka jälkeen se vispataan kuohkeammaksi.

Päälle ripottelin paahdettua kookosta.

Raw omenatortut, editoitu versio ja voihan taateli!

Ihan blogini alkuaikona täällä esiintyi enemmän raakaruokaohjeita,ja blogissa onkin muutaman vuoden takaa  ihanan ihana omenatorttuohjeeni, jota nyt kävin uudistamassa.Olen tehnyt näitä torttuja useinkin,sillä ne ovat niin uskomattoman herkullisia, ja tämä on kyllä suosikkiraakaleivonnaiseni. Vanhassa versiossa pohja oli marsipaanimainen;nyt uudistin tätä torttua niin että pohjassa ei ole pähkinää paitsi kookosta, jota en miellä pähkinäksi,ja heti pohjan päällä on kerros marsipaania. Lopputulos oli aivan ihana ja olen varma että tuttava, jolle nämä vien myös ihastuu näihin.

Raw torttupohja 

• 3 dl keltaisia rusinoita + liotusvettä
• 2,25  dl kookoshiutaleita
• 2½ -3 dl kaura+tattarijauhoa *
• ripaus suolaa 
• hieman vaniljaa

* Minulla oli aiemmin kauranjyvistä jauhamaani jauhoa, jonka yhdistin vihreästä , idätetystä tattarista jauhamaani jauhoon. ,niin että kumpaakin oli yhtä suuri määrä.Tässä voi tietysti käyttää myös kaurahiutaleista jauhettua jauhoa.

Pehmitin ensin rusinat liottamalla niitä jonkun aikaa pienessä nestemäärässä, jonka jälkeen jauhoin ne monitoimikoneessa.Rusinoiden jälkeen lisäsin  kookoksen ja jauhoin seosta kunnes se oli tasaista, jonka jälkeen lisäsin kauratattarijauhon sekä ripauksen suolaa ja vaniljaajauhetta. Painoin taikinamassaa pienten torttuvuokien pohjille ja reunoille, ja laitoin pohjat vuokineen pakastimeen noin tunniksi, jonka jälkeen pohjat oli helppo irroitella  irtopohjavuoista. Vielä helpommin tuo sujuu jos torttuvuoat päällystetään ensin elmukelmulla ja taikinaa painetaan kelmun päälle. Torttupohjat laitoin kuivumaan kuivuriin muutamaksi tunniksi; jos ei ole kuivuria niin se onnistuu uunissa alhaisimmassa lämpötilassa. Sillä välin kun pohjat olivat kuivumassa ,valmistin omenatäytteen sekä  marsipaanikerroksen.Torttupohjien ei tule tässä vaiheessa kuitenkaan kuivua liikaa,sillä ne menevät vielä uudestaan kuivuriin/matalalämpöiseen uuniin.

Omenatäyte 

Minulla ei ole tarkkoja määriä tähän mutta aineksia omenatäytteeseen tulee seuraavanlaisesti:

• Omenia,kuorittuna ja kuutioituna
• juoksevaa luomu tai -raakahunajaa
• kanelia ja vaniljajauhetta
• tiivistettyä 100% omenamehua (voidaan käyttää pelkästään hunajaa jos ei löydy tiivistettyä omenamehua)

Omenakuutioihin sekoitetaan juoksevaa hunajaa,vaniljajauhetta,kanelia ja tiivistettyä omenamehua. Maistetaan ja tarkistetaan kanelin ja vaniljan määrä.

Marsipaanin määriä ei minulla myöskään ole mutta jauhoin kuoritut mantelit hunajan  ja sitruunamehun kanssa ja lisäsin muutaman tipan karvasmanteliaromia, niin että marsipaani maistuu marsipaanilta.Marsipaanista kaulitaan levy kahden leivinpaperin välissä ja siitä otetaan muotilla tai lasilla torttupohjaan sopiva pyöreä levy.

Kun piirakkapohjat ovat kuivuneet jonkun verran ,painetaan pohjalle ensin marsipaanilevy.Kuvasta huomaa että marsipaanini oli tässä vihreää,mikä johtuu siitä että käytin marsipaaniin myös  Panellets-pikkuleivistä ylijääneet pistaasipähkinät. Omenatäytettä lusikoidaan marsipaanin päälle ja samoin omenista kertynyttä nestettä. Pohjat täytteineen laitetetaan kuivuriin/matalalämpöiseen uuniin vielä muutamaksi tunniksi,niin että täytekin pehmenee. Torttuja säilytetään jääkaapissa, jossa pohjat hieman kovettuvat.

Aamulla käydessäni aamukahvilla kantakahvilassani Sugar cafessa näin siellä nämä taatelit, ja minulle kerrottiin että viereisen kukkakaupan Billie oli käynyt noukkimassa suuren määrän taateleita muutama päivä sitten  kun erään Tel Avivin pääkadun taatelipalmuja trimmattiin eli painavat taatelitertut poistettiin. Taatelithan saavat enemmän makeutta kuivuessaan mutta ainakin nuo tummaksi muuttuneet taatelit olivat tosi makeita , ja kyllä harmitti etten ollut paikalla kun taatelipalmuja trimmaattiin , sillä voi mitä kaikkea olisinkaan voinut tehdä noista taateleista!

Panellets eli mantelipikkuleivät Kataloniasta

Espanjan keittiö on ihanan runsas mitä tulee leivonnaisiin,ja muutaman kerran tuo keittiö onkin täällä blogissa innostanut leipomaan:esimerkiksi suussa sulavia polvoroneja tai herkullisen  Santiagon tortun. Tällä kertaa leivoin  panelletseja ,joita syödään etenkin Kataloniassa Pyhäinpäivänä.Panellets-ohjeita on netissä monta erilaista;useimmiten ne ovat pyöreitä,ja kieritetty pinjansiemenissä,mutta minulla oli ohje,jossa ne näyttävät aika lailla pikkuleiviltä,Panelletsit tehdään mantelijauhoista ja niiden erikoisuutena on taikinaan lisätty peruna tai bataatti;joskus myös kastanja. Minä lisäsin näihin bataattia ja tosi hyviä näistä tulikin;koska näissä ei ole jauhoa vaan manteleita tuovat panelletsit mieleen marsipaanin. Näistä tuli tosi herkullisia,mutta sellaisia,joita syö yhden kerrallaan,sillä  ovat aika makeita;minusta näistä tulee mieleen pikkuleivän ja makeisen välimuoto.

Panellets eli mantelipikkuleivät bataatilla

• 115 gr keitettyä bataattia
• 225 gr jauhettua mantelia
• 200 gr sokeria (käytin ruokosokeria)
• 1 sitruunan kuoriraaste
• 1½ tl vaniljauutetta (tai tuoretta vaniljaa)
• 1 kananmuna (taikinaan tulee vain keltuainen;valkuainen tulee panelletsien päälle)
• voita tai öljyä leivinpaperin päälle
• muutama ruokalusikallinen murskattuja pistaasipähkinöitä 
• 2 pinjansiementä per panellet

Kuori ja kuutioi bataatti ja keitä se pehmeäksi.Soseuta bataatti ja lisää mantelijauho,munankeltuiainen,sokeri ,vanilja ja sitruunankuori raaste.Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja laita taikina jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.Bataatti kannattaa kuivatella kunnolla ennen soseuttamista,sillä tämä taikina on muutenkin aika löysää. 

Lämmitä uuni 200 C-asteeseen.Ota taikina jääkaapista ja ota siitä lusikalla noin lusikallinen ja laita voidellun leivinpaperin päälle.(näistä saa laktoosittomat  jos voin korvaa öljyllä),Ohjeen mukaan tehty taikina oli aika löysää ja levisi jo ennen uunia,joten kannattaa jättää reilusti tilaa  väliin etteivät panelletsit tartu toisiinsa.  Munanvalkuainen vispataan kevyesti ja valkuaista sivellään panelletsien päälle. Laitoin jokaisen panelletsin päälle  2 pinjansiementä ja teelusikallisen murskattua pistaasipähkinää. Ohjeessa pähkinöitä laitettiin enemmän päälle ja ripoteltiin vielä sokeriakin päälle,mutta en halunnut liikaa pähkinöitä päälle kun itse panellets on tehty pähkinöistä ja tuota ylimääräistä makeutta eivät nämä kaivanneet.

Panelletseja paistetaan uunissa 10-15 minuuttia,kunnes ne ovat saaneet väriä (myös alapuolelta). Panelletsien annetaan täysin jähmettyä ennenkuin niihin kosketaan ,sillä ne menevät lämpiminä helposti rikki.   

Kullankeltaiset panelletsit ovat rapeita reunoista ja pehmeitä keskeltä. Herkulliset panelletsit kannattaa  säilyttää jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa. Ensi kerralla kun teen näitä (minulla on ystävä joka pitää tällaisistä erittäin paljon;D) ,aion lisätä appelsiinikuoriraastetta.

Ja panellets-pikkuleivät ovat minun panokseni kuukauden ruokahaasteelle,jota emännöi la Andalusiana;D