Porkkanakeksejä ja cashewjuustoa hieman eri tavalla

Viikko on mennyt sairallessa enkä oikein ole jaksanut kokkailla,mutta tänään aamulla oli jo hieman parempi olo,ja otinkin mehulingon esille.

Jääkaapissa oli aika monta porkkanaa ja omenaa,joten tein porkkana-omenamehua. Puristin ensi omenamehun,ja otin jäljelle jääneen omenamassan (vähän,koska omenassa on paljon mehua,ainakin näissä oli) erilliseen astiaan,sillä en halunnut sekoittaa porkkana-ja omenamassaa sekaisin. Porkkanoista tulikin sitten reilusti porkkanamassaa,ja niistä tein keksejä.

Olin jo pitkään halunnut tehdä keksejä,jotka ainakin osittain muistuttaisivat täällä terveysmarketeissa myytäviä Dr.Kargin keksejä .Nämä keksit ovat täällä kovin kalliita,joten ei ole tullut ostettua vielä. Saksalaisen perheyrityksen valikoimissa on luomukeksejä,joissa paljon siemeniä,ja ne näyttävät tosi hyviltä. Tietoa etsiessäni huomasin,että Yhdysvalloissa on toinen samantapainen yritys,Dr. Kracker,jonka tuotteet ovat melkein samoja kuin Dr Kargin.Ja sieltä Kargista tuo Dr Krackerkin tuli alunperin. Dr Kargin kekseissä käytetään tosin hiivaa,ja joissakin myös juustoa, mutta halusin keksin,joka edes jotenkuten muistuttaa Kargin keksejä.Loppujen lopuksi siitä ei sellaista tullut,mutta inspiraatio tuli sieltä päin.

Porkkanakeksit

• 8½ dl mehukoneeseen jäänyttä porkkanamassaa
• 1 dl pellavansiemenjauhoa
• 1 dl seesaminsiemeniä
• 1 dl kaurasuurimoista jauhettua jauhoa
• 1½ dl idätetyistä tattarin jyvistä jauhettua jauhoa
• 2 dl luomuspelttijauhoa
• ½ dl oluthiivahiutaleita
• 1 dl liotettuja auringonkukansiemeniä
• 1 dl liotettuja kurpitsansiemeniä
• 1 dl oliiviöljyä
• ½ dl vettä
• ruususuolaa,mustapippuria ,runsaasti yrttimaustetta

Sekoita kaikki ainekset porkkanamassaan ja sekoita taikinaksi.

Taikinasta tuli kuin tavallinen leipätaikina.Kuivurini on pyöreä,ja siinä on keskellä reikä,mikä tekee siistien neliömäisten keksien tai leipien teon hieman vaikeaksi. Niinpä laitoin puolet yhdelle pellille uuniin (50 astetta ,uuniluukku hieman auki) ja toisen puolen kuivuriin. Taikina oli ihan kaulittavaa,eikä tarttunut kaulimeen,kun sivelin kevyesti öljyä taikinan päälle.Kun uunissa oleva taikina oli kovettunut tarpeeksi päältäpäin,erottelin palat toisistaan,käänsin ne ja laitoin kuivuriin.Yhtä hyvin olisin voinut jättää ne uuniin,mutta leivinpaperi loppui kesken.

Osan kekseistä otin jo ulos kuivurista,ja osa on vielä kuivurissa,sillä halusin sekä hieman pehmeitä että rapeita keksejä. Yhden keksin päälle laitoin cashewjuustoa sekä tomaattia ,ja oli hyvää!

Olen jo useamman kerran törmännyt ulkomaalaisissa raw-blogeissa Dr.Cow'n pähkinäjuustoihin,joita on kehuttu aivan mielettömän hyviksi.Mietin miten ihmeessä he onnistuvat tekemään ihan pelkistä cashewpähkinöistä,ruususuolasta ja asidofiluksesta ihan juustohöylällä leikattavaa juustoa,joka vielä on fantastisen hyvääkin. Kuukausi sitten jauhoin 3 dl liotettuja cashewpähkinöitä ,lisäsin asidofilusta, ruususuolaa,ja Dr Cow'sta poiketen myös hieman oluthiivahiutaleita. Annoin seoksen olla huoneenlämmössä  (tai kylmyydessä,sisälämpötila on öisin ollut kovin alhainen) pari päivää.

Tämän jälkeen laitoin harsokangasta kuvassa näkyvään pieneen juustomuottiin,kaadoin siihen cashewmassan,ja laitoin muotin kulhon päälle.Siinä se sitten sai kuivua,kokonaisen kuukauden. Joka päivä kävin tarkistamassa,ja ihmettelin,miksei siihen ole ilmestynyt minkäänlaista "juustoista" tuoksua-Välillä laitoin koko muotin joksikin aikaa kuivuriinkin. Viikko sitten otin juuston irti sideharsosta,ja huomasin,että juusto oli päältä kuivunut hieman rapeaksi ja tummemmaksi,kun taas sisus oli pehmeämpää,mikä tuntui sitä painellessa..Annoin juuston kuivua muotissa vielä pari päivää ilman sideharsoa,jonka jälkeen laitoin sen jääkaappiin.Tänään sitten leikkasin juuston,ja ihme kyllä ,siinä oli aivan pieni "juustoinen maku" ja sen pystyi leikkaamaan ihan viipaleiksi,tosin ei juustohöylällä.En vieläkään ymmärrä ,miten ihmeessä Dr Cow'n väki onnistuu tekemään sellaista juustoa mitä he tekevät,ja olisi mukavaa joku päivä maistella sitä.Heidän juustojaan muuten on kypsytetty 3 kuukautta,itse en malttanut odotella......

Omenamassasta tein pikkuleipiä lisäämällä siihen jauhettua kookosta, kaurasuurimojauhoa,mantelisiivuja. piparimaustetta ja agavea.Kuivatin ne kuivurissa.

Appelsiinikookosjäätelöä ja käynti maatilatorilla

 Hannah blogista Bittersweet sai joku aika sitten kokeiltavakseen  Alkemie-nimisen yrityksen jäätelöitä. Yrityksen jäätelöiden pohjat on tehty cashewpähkinöistä,kookoskermasta ja agavesta,eli ovat raw jäätelöitä tai webbisivujen mukaan 95% raakajäätelö. Jäätelön kristallisoinnin estämiseen käytetään guar.-kumia,joka jauhetaan guarpavuista.Yritys ei itse valmista jäätelöitään,vaan ne valmistetaan ja pakataan amerikkalaisessa Boulder Ice Cream –yrityksessä.

Tietenkin tulin niin uteliaaksi,että oli pakko yrittää tehdä kotona samanlaista jäätelöä;tosin minulla ei ole guar-kumia,joten käytin sen tilalla xanthan-jauhetta.Jäätelöni ei ole täysin raw, sillä käytin agaven lisäksi myös aiemmin appelsiininkuorista ja ruokosokerista jauhamaani appelsiinisokeria. Myös osa kookoksesta oli itse kokonaisesta kookospähkinästä puristettua maitoa ja osa kaupan kookoskermaa.

Appelsiinikookosjäätelö

• 3 dl cashewpähkinöitä
• 5  dl kookosmaidon ja kerman sekoitusta
• 2 appelsiinin mehu
• 1 appelsiinin kuoriraaste
• ripaus suolaa
• 1 tl xanthan-jauhetta
• agavea (ei tarkkoja määriä,sillä käytin sekä agavea että appelsiinisokeria,ja en paljon,sillä en pidä liian makeasta)

Jauha cashewpähkinät kookosmaidon kanssa tasaiseksi massaksi ,  ja lisää joukkoon muut ainekset.  Sekoita hyvin. Laita jääkaappiin kylmenemään. Valmista jäätelökoneessa ohjeiden mukaisesti.

Jääkaapissa jäätelömassasta tuli kauhean paksua,johtui varmaan siitä,että siinä oli enemmän kookoskermaa kuin maitoa. Tosin Alkemien jäätelöt on nimenomaan tehty kookoskermasta. Jäätelökoneessa  se meni niin paksuksi,että koneen käyttö piti lopettaa kesken;se ei kerta kaikkiaan jaksanut sekoittaa paksun paksua massaa. Joten ehkä kotona tehdessä kannattaa laittaa enemmän kookosmaitoa kuin kermaa.. Jäätelö oli kyllä ihan hyvää;appelsiinin makua olisi voinut olla vielä enemmänkin. Kaikki tekemäni jäätelöt, olkoon pohja sitten minkälainen tahansa, kovettuvat pakkasessa, ja niiden tulee antaa olla ensin jonkun aikaa huoneenlämmössä. Minusta kaurapohjainen jäätelö tuli vähemmän kovaksi pakkasessa kuin tämä.

Käynti maatilatorilla

Perjantaina kävin Tel Avivin maatilatorilla.Maatilatori täällä on aina auki perjantaisin ja lämpimään aikaan myös tiistaisin iltapäivällä.Alue ei ole kauhean suuri,mutta erittäin suosittu ,ja on mukavaa ostaa tuotteita suoraan viljelijöiltä ja tuottajilta,ilman välikäsiä.

Olin suunnitellut ottavani siellä kuvia, mutta parin sateisen ja harmaan päivän jälkeen siellä oli niin täyttä,että oli ihan mahdotonta kuvata.

Kuvassa olevaa lehtimangoldia ostin luomuviljelijältä.Lehdet käytin salaattiin ja vihreisiin smoothieihin ,varret voi kypsentää,kuten minä tein, vaikka  linssimuhennoksessa.

Mukaan tarttui myös herneitä. Täällä ei syödä tuoreita herneitä samalla tavalla kuin Suomessa,vaan ne aina yleensä kypsytetään. Nämä olivat miedosti makeita,ihan ok.

Myös napostelukurkkua  tuli ostetuksi. Nämä pienet kurkut ovat kovia ja niissä on paljon vähemmän nestettä muihin kurkkuihin verrattuna,ja ne ovat ihania ihan vain noin,napostelukurkkuina.

Paras löytö oli kanttarellit! Tosin ei tuoreita,koska niitä ei täälläpäin kasva,vaan kuivattuja. Nämä olivat kyllä tuontitavaraa ja hurjan hintaisia,mutta 5o grammaakin on ihan sopiva määrä…..

Ruokabloggaajien illanvietto

 Torstai-iltana vietin iltaa ihanassa Mazzarine-kahvilaravintolassa Tel Avivissa, 5 muun paikallisen ruokabloggaajan seurassa. Kaikki muut  paitsi minä ovat englanninkielisiä bloggaajia.Meitä piti alun perin olla useampi,mutta monet estyivät tulemasta.  Ilta oli jo ennenkin tuttujen Mimin ja Michellen järjestämä,ja paikalla olivat myös edellisen ei vaan ruokabloggailijoille järjestetyn tilaisuuden emäntä Sarah  (ihana ruokablogi!!) sekä Liz Cafe Lizistä. Uusi tuttavuus oli  ruoka-ja viiniexpertti Irene. 

 Cafe Mazzarine on ihastuttava paikka Tel Avivin sydämessä,jossa etenkin leivonnaiset ovat aivan omaa luokkaansa,kuten yläkuvassa näkyvät kauniit macaroon-leivonnaiset.Se on lempipaikkojani Tel Avivissa ja yleensä vien sinne myös ulkomailta saapuvat vieraat.

Istuimme “kabinetissa” suuren pöydän ääressä.Tuo kuvassa näkyvä katettu terassialue on lempialueeni kahvilassa.

 Palvelu oli aivan loistavaa:paikassa tiedettiin ,että olimme ruokabloggareita,ja olisikohan se nostanut palveluintoa. Tilasimme ruokaa ja jaoimme erinomaista valkoviiniä. Ylhäällä vasemmalla näkyy Michellen kirkas liemi,jossa sieniä,sekä pastanyyteissä olevaa lohta, sen jälkeen oikealla  artisokka-gnocchia,, alhaalla vasemmalla oma annokseni, munakoiso-tomaatti quiche, sekä viimeisenä pannulla grillattua tuoretta tonnikalaa jonkinlaisen vihersipulilätyn kanssa. Meille tuotiin ennen ruokaa uunituoretta leipää parin tahnan kanssa,joten millään jaksanut syödä annoksestani kuin salaatin ja sisällön;taikinakuori  jäi lautaselle. Ruoka paikassa on ihan hyvää,mutta paikan leivonnaiset ylittävt kyllä ruuuan.Ruokalistalla ei ole lihaa,mutta sieltä löytyy kalaa. Oli kyllä hauska nähdä miten kaikki me bloggaajat  kuvasimme koko ajan annoksia ja kyllä oli hauskaa!

Jossain vaiheessa  paikan keittiömestari tuli esittäytymään ja saamaan feedbackia.Hän kertoi olevansa aivan uusi tässä ravintolakahvilassa,ja että ruokalista tulee muuttumaan radikaalisti lähiaikoina,ja että osa ylemmän kuvan ruoka-annoksista ovat uudesta ruokalistasta. Meille oltiinkin ennen tilaamista suositeltu ruokalistan ulkopuolella olevia annoksia.

Meille lähetettiin myös talon puolesta annos gnocchia luumutäytteellä .Gnocchit olivat luumuisessa  tahinipohjaisessa kastikkeessa,jossa oli myös Portobello-sieniä.En oikein pitänyt tästä annoksesta,mutta en ole ylipäänsäkäään erityisen ihastunut gnoccheihin.

Kolme meistä tilasi jälkiruuan,minä en millään enään sellaista jaksanut. Eivät oikein muutkaan,sillä puolet leivoksista jäivät lautasille, masu oli vain liian täynnä.Pisteet Mazzarinelle siitä,että toivat pyytämättä kauniit rasiat,joihin sai laittaa puoleksi syödyt leivokset kotiin vietäväksi. Meille tuotiin myös talon puolesta lasilliset glögiä,jota tarjoilija kutsui kuumaksi sangriaksi, mutta kyllä se ihan glögiä oli…..

 Ilta oli ihana sekä paikan että seuran ansiosta, ja toivottavasti tällaisia blogitapaamisia tulee vielä jatkossakin!

P.S: leipuri on ollut  töissä macaroonseistaan kuuluisasta Laduree-leipomossa Pariisissa.Ei ihmekään siis,että macaroonsit Mazzarinessa ovat niin upeita

Raikas äyriäis-mangosalaatti

Jo pari kertaa olen kulkenut torilla olevan kalakaupan ohitse ja katsellut siellä olevia tuoreita äyriäisiä sillä silmällä. En ole kuitenkaan koskaan ostanut tuoreita äyriäisiä vaan ainoastaan pakastettuja;tuoreiden ostamista on lähinnä estänyt se,että niiden käsittely on tuntunut vähän vieraalta ja vaikealta. Nyt kuitenkin päätin ostaa pienen koe-erän ja katsella,miten niiden käsittely sujuu.Ostin yhden kalmarin(calamari) sekä muutama sata grammaa tuoreita katkarapuja,keskikokoisia sellaisia.

Tässä ne nyt sitten ovat,katkaravut ja kalmari. Kauppaan osui samaan aikaan thaimaalainen mies, joka tottuneesti valitsi näitä kalmareja laatikosta.Kysyin sitten häneltä,miten ne puhdistetaan,ja hän sanoi sen olevan helppoa:pitää vaan laittaa kalmari ensin veteen ,jossa vähän sitruunaa;näin kuori lähtee helpolla pois.Hän jopa valitsi minulle oman kalmarin.Vesikäsittelyn jälkeen poistetaan kaikki sisällä olevat jutut,niin että koko kalmari on aivan puhdas sisältä sekä ulkoapäin. Kalmari oli muuten pyydystetty juuri aterioimisen jälkeen,silä mahasta löytyi pari pikkukalaa.Katkarapujen käsittely oli mielestäni vaikeampaa;niillä on viikset jotka otin pois ja osasta otin kuoret pois ennen kypsentämistä.Kuorista keitin sitten pienen liemen,jonka laitoin pakastimeen.Kuivattelin sekä katkiksia että kalmaria talouspaperin avulla ja leikkasin kalmarin renkaiksi.

Laitoin pannulle öljyä ja paistoin siinä ensin silputtua vihreää chiliä,runsaasti valkosipulia sekä persiljaa,ja siihen sitten lisäsin äyriäiset.

Tuoreet mustekalarenkaat ovat ihan älyttömän pehmeitä ja hyviä pakastettuihin verrattuna,mutta ihan hyvin voi näin tehdä myös äyriäissekoituksesta,kunhan muistaa kuivata ne kunnolla ennen kuumalle pannulle menoa.

Tästä sitten syntyi salaatti ,jonka tein näin:

Raikas äyriäis-mangosalaatti

• pari sataa grammaa äyriäisiä
• 1 vihreä chili
• 4 valkosipulikynttä
• persiljaa
• 3½ rkl öljyä paistamiseen
• puolikas kiinteä mango
• puolikas jäävuorisalaattia
• 1 pieni punasipuli,tai ½ suuresta punasipulista
• 1 sitruunan mehu
• 1 rkl makeaa chilikastiketta
• suolaa,mustapippuria

Paista öljyssä ensin chili, lisää persiljaa, sitten valkosipulimurska ja lopuksi äyriäiset.Jos käytät tuoreita,paista kunnes katkaravut ovat muuttuneet täysin vaaleanpunaisiksi. 
Kokoa salaatti:leikkaa jäävuorisalaatti ohuiksi suikaleiksi ja aseta vadille keoksi. Leikkaa mangosta ohuita suikaleita ja laita salaatin päälle,,laita joukkoon myös punasipulirenkaat.Sekoita kastike sitruunamehusta, chilikastikeesta, suolasta ja pippurista.Kaada salaatin päälle.Asettele äyriäiset salaatin päälle,ja lusikoi joukkoon paistettu chili ja valkosipuli öljyineen sekä vähän tuoretta persiljaa.(korianteri sopisi tähän vielä paremmin)

Ruisreikäleipä ilman reikää ja raakatorttufiasko

Joskus tekee kauheasti mieli kunnon hapanta ruisleipää,jota täältä ei saa.Kaikenlaista ruisleipää täältä saa kyllä ihan hyvin,etenkin venäläisten kaupoista,mutta ei sellaista kunnon happamen ruisleivän tapaista. Pakastimessa oli jo vaikka kuinka pitkään ollut paketti luomuruisjauhoja,ja tällä viikolla päätin vihdoinkin leipoa sen kauan suunnittelemani ruisleivän.Ensimmäisen sellaisen,sillä en ole koskaan aiemmin sellaista leiponut.Pakastimestä löytyi myös yksi reissumies,jonka olin täysin sinne unohtanut,joten se menikin sitten juuren tekoon. Musersin sen kädenlämpöisen veden joukkoon,ja peitin astian,Seuraavana päivänä ei sitten mitään ollut tapahtunut,ei mitään hapanta tuoksua, joten lisäsin ruisjauhoja ja vettä ja teelusikallisen sokeria.Täällä on viime aikoina sisälämpötila 17-18 astetta,mikä ei ihan tuosta vain riitä juuren hapattamiseen. Näin sitten tein 3 päivää, lisäten joka päivän hieman jauhoa ja vettä,ja tänään,neljäntenä päivänä sitten leivoin leivät(4 kappaletta) Määrät jäivät kokonaan ottamatta ylös,koska lisäsin jauhoa sekä vettä,ilman että sitä minnekään merkitsin. Eilen sitten lisäsin hieman hiivaa :oikeaan ruisreikäleipään ei tule hiivaa,mutta kun täällä nyt on niin viileää sisällä,niin arvelin,että se taikina sellaista tarvitsee. Tänään aamulla huomasin,että taikina oli turponut kaksinkertaiseksi,mutta se oli kauhean löysää,joten lisäsin ruisjauhoja,ruisrouhetta,vehnäjauhoa ja täysjyväjauhoa.

Taikina oli vielä senkin jälkeen ihan mielettömän tarttuvaa, ja käsin vaivaaminen oli aika mahdotonta,joten vaivasin sitä yleiskoneella,jauhoja lisäten. Taikina oli vieläkin vähän käsiin tarttuvaa,mutten uskaltanut siihen enempää  jauhoja laittaa ,koska ajattelin siitä tulevan liian kuivaa. Jauhoisin käsin muotoilin taikinasta 4 litteää leipää,ja reiän unohdin kokonaan laittaa niihin! No,ensi kerralla sitten.Ja taikinasta tietenkin laitoin syrjään palasen,jonka laitoin pakkaseen seuraavaa kertaa varten.

Leivät olivat kauhean kovakuorisia uunista tullessaan,mutta joku aika ritilällä pyyhkeen alla sai kuoren pehmenemään. Tosi hyvää,mutta suolaa olisin voinut lisätä hieman enemmän,ja vaikka happamuusaste oli ihan hyvä,niin lämpimällä ilmalla tätä tehdessä siihen olisi varmaankin tullut vielä enemmän happamuutta,josta pidän.

Viime viikonloppuna tein pari miniraakatorttua,jotka oli tarkoitus viedä ystävättärelle. Pohja oli ihana:mantelia,kookosta, kaurasuurimojauhoa, agavea, manteliuutetta.Maistui ihan marsipaanille! Pohjaan tuli suklaaseos,jossa oli avokaadoa,kaakaota, agavea, cashewpähkinää ja hieman kookosöljyä sekä ruususuolaa. Vaaleaan kerrokseen tuli cashewpähkinöitä,kookosmaitoa,agavea,kookosöljyä, appelsiinimehua,appelsiinin kuoriraastetta. Mutta kun tein sitä suklaista pohjakerrosta,suolaa ripottaessa purkin kansi aukeni ja valtava määrä suolaa putosi seokseen. Sain poistettua suurimman osan lusikalla ,ja lisäsin vähän kaakaota,ja ajattelin ,että varmaankin ihan hyvän makuista. Kun leivokset olivat jähmettyneet, seurasi koemaistaminen,ja se suola kyllä tuntui niin läpi,että näitä ei voinut minnekään viedä,eli vähän katastrofiksi meni.

Vihannesmarketissa näin ensimmäistä kertaa korallin värisiä ostervinokkaita.Nämä ovat hieman tavallista osterivinokasta hennompia ja tosi kauniin värisiä.Mitään makueroja en kyllä löytänyt.

Mahtavan herkullinen bataattilisäke

Bataatti on sellainen juures,jota olen vasta tänne tultuani alkanut kunnolla käyttää.Suomessa vielä joitakin vuosia ei bataattia joka marketista löytynyt,mutta nyt taitaa sitäkin löytyä aika hyvin.Bataattihan on kotoin Etelä-Amerikasta, ja Venezuelassa asuessani sekä  Perussa vieraillessa  sitä tarjottiin usein,ja täällä taas bataatit ovat halpoja ja niitä saa hyvin ympäri vuoden. Oranssi bataatti on hyvä A-vitamiinin lähde,ja se sisältää myös C-vitamiinia,rautaa sekä kalsiumia.Bataatti on hyvää sekä raakana että kypsennettynä;kypsentäessä bataatin sisältämä makeus tulee paremmin esille.

Tämän reseptin bongasin täkäläisestä blogista. Blogin teksti on täyttä hepreaa,mutta kuvat puhukoon puolestaan,sillä Mayan blogi on ihanan visuaalinen ja kuvat ovat upeita.Siellä on tämän reseptin valmistusvaihe step-by step kuvin.

Herkullinen bataattilisäke/salaatti

• 2-3 bataattia,noin ½ kiloa
• 3½ rkl oliiviöljyä
• suolaa,pippuria
• 1 sitruunan mehu
• nippu persiljaa

Kuori bataatit ja leikkaa ensin siivuiksi,sitten kuutioiksi. Laita kuutiot kulhoon ja lisää bataattikuutioiden joukkoon öljy,suola sekä pippuri.

Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja asettele kuutiot pellille tasaiseksi kerrokseksi. Paista kuutioita 200 C asteessa noin 25 minuuttia,tai kunnes kuutiot ovat pehmentyneet;kuitenkin niin että kuutiot pysyvät hyvin koossa eivätkä hajoa muussiksi niitä käsiteltäessä.Lisää joukkoon   sitruunan mehu sekä silputtu persilja. Sitruunamehua saa olla runsaasti,niin että sen kirpeys tuntuu;se tasaa kivasti bataatin makeutta. Tämä lisäkesalaatti on todella herkullista,ja tähän tulee aivan himo!Tämä on muuten hyvää sekä lämpimänä että kylmänä.

Appelsiinisokeria

Kuivatin luomuappelsiinin kuorta ja jauhoin sen yhdessä ruokosokerin kanssa.

Sahareunaisella kuorijalla saa helposti kuorittua kuorisuikaleita niin,ettei niihin pahemmin jää sitä valkoista osaa. Pitää vain painella kevyesti kun kuorii sitrushedelmiä,niin kuorista saa tällaisia. Kuoret kuivuvat hyvin vuorokaudessa,huoneenlämmössä,riippuen ilmankosteudesta. Laitoin kuoret ja luomuruokosokeria pikkumyllyyni,ja jauhoin tomusokeriksi.Ihana tuoksu! Tätä sokeria voisi käyttää  vaikka kakun kuorruttamiseen tai mihin tahansa,mihin haluaa vähän appelsiinista makua. Ja kun purkin avaa,tulvahtaa esille huumavan hyvä tuoksu!

Kuivatut punajuuri-porkkanakeksit

Nestekuurilla ollessa jäi mehukoneen käytön jälkeen paljon juuresmurskaa jäljelle,ja eilisen porkkana.punajuurimehun sivutuotteesta tein kuivurilla keksejä.Mehussa oli myös inkivääriä,ja mietin miten se tuntuisi näissä ihanissa kekseissä,mutta inkiväärin makua ei näissä tuntunut oikeastaan lainkaan,punajuuri oli se dominoiva maku. Halusin korostaa punajuuren makeutta,joten lisäsin massaan omenaetikkaa sekä hieman agavesiirappia.Maku oli onnistunut!

Kuivatut porkkana-punajuurikeksit

• punajuuri-porkkanamurskaa
• oliiviöljyä
• suolaa,mustapippuria
• balsamietikkaa tai omenaetikkaa (käytin jälkimmäistä)
• agavesiirappia
• vaaleita pellavansiemeniä
• quinoajauhoa
• kaurasuurimojauhoa

Sekoita kaikki ainekset ,levitä tasaisesti kuivurin kiinteälle pohjalle ja anna kuivua,kunnes keksit ovat aivan rapeita.Uunilla tehdessä käytä alinta lämpötilaa ja jätä uuniluukku avoinaiseksi.

Raakakeittoja ja banaani-mansikka-seesamipirtelö

En ole koskaan ollut kauhean suuri keittojen ystävä,vaikka joskus kylmän koittaessa keitto saattaakin maistua,etenkin,jos se on aasialaistyylinen. Mutta gazpachosta olen aina pitänyt, ja sehän on raakakeitto,jos vain poistaa siitä sen leivän. Tällä viikolla nestekuurilla ollessani olen täysin hurahtanut gazpachon tyyliseen raakakeittoon,jota olen nauttinut joka päivä,nam! Tähän ylläolevaan keittoon tuli tomaattia, punaista paprikaa,kurkkua,punasipulia, valkosipulia, chiliä,hurjasti kuivattua oreganoa sekä basilikaa, omenaetikkaa sekä ruususuolaa.Hurjan hyvää!  Välillä olen lisännyt keittoon myös kokonaisen  avokaadon,joka tekee keitosta ihanan kermamaisen,ja eilen laitoin myös paljon persiljaa joukkoon. Parin ensimmäisen päivän aikana taas laitoin keittoon kesäkurpitsaa. Mausteilla näistä keitoista saa tosi maistuvia.

Tein äsken ihanan pirtelön,edelleenkin nesteravintoa,vaikka pirtelö olikin melkein lusikoitavan paksua.


Banaani-mansikka-seesamipirtelö

• 1 banaani ,pakastettuina paloina
• pakastettuja mansikoita 4-5
• vaniljaa (käytin itse tekemää vaniljauutetta)
• 1½ rkl tahiniseemitahnaa (käytin luomutahinia)
• vettä
• hieman agavesiirappia

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa. Seesamissa on paljon kalsiumia,joten tämä on kalsiumpitoinen pirtelö,vaikkei maitotuotteita sisälläkään,ja todella herkullinen. Tahini tekee pirtelön koostumuksesta super herkullisen.

Ilmainen raw food e-kirja

Täältä voi ladata itselleen ilmaiseksi raakaravintoruokavaliota käsittelevän englanninkielisen  e-kirjan. Kirjan 207 sivussa ei ole reseptejä,mutta sen sijaan sieltä löytyy paljon tietoa.

Olen muuten ollut 4 päivää nestekuurilla ja tarkoitus olisi jatkaa vielä muutama päivä.Tarkka selostus kaikesta nauttimastani nesteravinnosta ja tuntemuksista löytyy täältä.

Pieni katsaus täällä myytäviin kaloihin

Joku aika sitten joku kirjoitti kommenttina,että olisi kiva tietää lisää oman asuinseutuni kaloista.Täällähän on tarjolla monia kalalaatuja,Välimeren äärellä kun ollaan,mutta täällä myös kasvatetaan altaissa monenlaisia kaloja,joiden alkuperä on muualla.Kalaa syödäänkin täällä aika paljon.Ylläolevan kuvan otin lähiseutuni jättimarketissa,jossa on aika kattava päivittäinen valikoima tuoretta kalaa. Kalan hintaan kuuluu myös puhdistus sekä fileerointi.Kuvan otin myös ihan itseäni varten,jotta paremmin voisin tutustua siellä oleviin kaloihin,olin aina sormi keskellä suuta siellä käydessäni ja ihmettelin , mikä kala on kyseessä.Nyt sitten tämän kuvan perusteella tiedän jo enemmän. Norjalaista lohta on aina hyvin tarjolla,ja se ei ole ihan halpaa.Kuten kuvasta huomaa, molemmat karppilajikkeet sen sijaan ovat erittäin edullisia, kun ottaa huomioon,että Israelin sheqelin ja euron vaihtokurssi on nyt 5,4. Eli tuo hopeapaksuotsakarppi on alle 2 euroa kilolta,tosi edullista. En olekaan sitä koskaan itse kokeillut,mutta täällä sitä käytetään paljon, etenkin Gefilte Fishiin, joka on tunnettu juutalainen kalaruoka(itse en siitä pidä....). Nämä tässä kaupassa olevat kalat ovatkin enimmäkseen altaissa kasvatettuja kaloja,joten jos haluaa merikaloja,pitää mennä toiseen kauppaan.

Torilla menin yhtenä päivänä kalakaupan ohitse ja otin kuvan äyriäisistä.Sinisessä laatikossa on taskurapuja ja valkoisessa pieniä mustekaloja,oliskohan kalmareita.En ole koskaan niitä ostanut enkä tiedä miten niitä puhdistaa,mutta  Sillä Sipulin Merituulilla on hyviä ohjeita niiden puhdistamiseen ja käyttöön.Täälläkin on loistavat visuaaliset ohjeet siitä,miten mustekala puhdistetaan.

Kuva netistä

Eilisen päivän lehdestä luin,miten Ashdodin kaupungin kohdalla Välimeressä olevat kalahäkit olivat menneet rikki.Häkeissä kasvatetaan  gilthead sea bream-kalaa eli suomeksi pikkupagelli. Kalahäkit olivat aiemmin Eilatin kohdalla,mutta koska ne vahingoittivat Punaisen meren koralleja,siirrettiin häkit Välimereen,Ashdodin kaupungin lähistölle. Tieto mahtavasta määrästä suhteellisen kalliista  kalasta  levisi kulovalkean tavoin harrastekalastajien keskuudessa,ja kuluneella viikollla oli Ashdodin kalastuspaikoissa ahdasta.Jotkut onnistuivat saamaan hienon saaliin,ja olivat tietenkin enemmän kuin tyytyväisiä.Kalahäkkien omistajafirman väki sen sijaan olivat onnettomia:siirrettyään kalahäkit Eilatista Ashdodin kohdalle he panostivat kovasti teknologiaan,jonka piti suojella häkkejä myrskyn kohdatessa.Viime viikon myrskyssä teknologia petti 3 häkin suhteen  ja noin 15-20 tonnia herkullista kalaa lähti karkuun......