Joskus tekee kauheasti mieli kunnon hapanta ruisleipää,jota täältä ei saa.Kaikenlaista ruisleipää täältä saa kyllä ihan hyvin,etenkin venäläisten kaupoista,mutta ei sellaista kunnon happamen ruisleivän tapaista. Pakastimessa oli jo vaikka kuinka pitkään ollut paketti luomuruisjauhoja,ja tällä viikolla päätin vihdoinkin leipoa sen kauan suunnittelemani ruisleivän.Ensimmäisen sellaisen,sillä en ole koskaan aiemmin sellaista leiponut.Pakastimestä löytyi myös yksi reissumies,jonka olin täysin sinne unohtanut,joten se menikin sitten juuren tekoon. Musersin sen kädenlämpöisen veden joukkoon,ja peitin astian,Seuraavana päivänä ei sitten mitään ollut tapahtunut,ei mitään hapanta tuoksua, joten lisäsin ruisjauhoja ja vettä ja teelusikallisen sokeria.Täällä on viime aikoina sisälämpötila 17-18 astetta,mikä ei ihan tuosta vain riitä juuren hapattamiseen. Näin sitten tein 3 päivää, lisäten joka päivän hieman jauhoa ja vettä,ja tänään,neljäntenä päivänä sitten leivoin leivät(4 kappaletta) Määrät jäivät kokonaan ottamatta ylös,koska lisäsin jauhoa sekä vettä,ilman että sitä minnekään merkitsin. Eilen sitten lisäsin hieman hiivaa :oikeaan ruisreikäleipään ei tule hiivaa,mutta kun täällä nyt on niin viileää sisällä,niin arvelin,että se taikina sellaista tarvitsee. Tänään aamulla huomasin,että taikina oli turponut kaksinkertaiseksi,mutta se oli kauhean löysää,joten lisäsin ruisjauhoja,ruisrouhetta,vehnäjauhoa ja täysjyväjauhoa.
Taikina oli vielä senkin jälkeen ihan mielettömän tarttuvaa, ja käsin vaivaaminen oli aika mahdotonta,joten vaivasin sitä yleiskoneella,jauhoja lisäten. Taikina oli vieläkin vähän käsiin tarttuvaa,mutten uskaltanut siihen enempää jauhoja laittaa ,koska ajattelin siitä tulevan liian kuivaa. Jauhoisin käsin muotoilin taikinasta 4 litteää leipää,ja reiän unohdin kokonaan laittaa niihin! No,ensi kerralla sitten.Ja taikinasta tietenkin laitoin syrjään palasen,jonka laitoin pakkaseen seuraavaa kertaa varten.
Leivät olivat kauhean kovakuorisia uunista tullessaan,mutta joku aika ritilällä pyyhkeen alla sai kuoren pehmenemään. Tosi hyvää,mutta suolaa olisin voinut lisätä hieman enemmän,ja vaikka happamuusaste oli ihan hyvä,niin lämpimällä ilmalla tätä tehdessä siihen olisi varmaankin tullut vielä enemmän happamuutta,josta pidän.
Viime viikonloppuna tein pari miniraakatorttua,jotka oli tarkoitus viedä ystävättärelle. Pohja oli ihana:mantelia,kookosta, kaurasuurimojauhoa, agavea, manteliuutetta.Maistui ihan marsipaanille! Pohjaan tuli suklaaseos,jossa oli avokaadoa,kaakaota, agavea, cashewpähkinää ja hieman kookosöljyä sekä ruususuolaa. Vaaleaan kerrokseen tuli cashewpähkinöitä,kookosmaitoa,agavea,kookosöljyä, appelsiinimehua,appelsiinin kuoriraastetta. Mutta kun tein sitä suklaista pohjakerrosta,suolaa ripottaessa purkin kansi aukeni ja valtava määrä suolaa putosi seokseen. Sain poistettua suurimman osan lusikalla ,ja lisäsin vähän kaakaota,ja ajattelin ,että varmaankin ihan hyvän makuista. Kun leivokset olivat jähmettyneet, seurasi koemaistaminen,ja se suola kyllä tuntui niin läpi,että näitä ei voinut minnekään viedä,eli vähän katastrofiksi meni.
Vihannesmarketissa näin ensimmäistä kertaa korallin värisiä ostervinokkaita.Nämä ovat hieman tavallista osterivinokasta hennompia ja tosi kauniin värisiä.Mitään makueroja en kyllä löytänyt.