Eilen illalla sain illallisvieraikseni suomalaisen E:n ja hänen täkäläisen miesystävänsä. Olinkin jo jonkun aikaa suunnitellut merellistä illallista ja eilen se sitten toteutui,ja mukavaa oli.Vieraanikin näyttivät pitävän illan antimista.
Illan pääruoat olivat sardiinit,katkaravut sekä baby kalmarit. Tuoreita sardiineja en ollut koskaan aikaisemmin valmistanut;sardiinien syönti oli tähän saakka jäänyt purkkiasteelle. Sardiinihan on rasvainen kala,joka sisältää runsaasti Omega-3-happoja,joten kun sitä kerran tuoreena saa,niin voisin tehdä näitä useamminkin. Sardiineja varten pitää torille mennä aikaisin aamulla,sillä puoleen päivään mennessä ne ovat jo loppuneet. Ollessani kalakaupassa paikalle tuli nuori mies,joka kehui edellisenä päivänä ostamiaan sardiineja,ja miten hän oli valmistanut ne niin,että ihmiset olivat nuolleet sormiaan! Joten oli pakko kysellä miten hän oli ne valmistanut,ja teinkin ne sitten soveltaen hänen ohjettaa:hän tosin uppopaistoi sardiinit ja lisäsi seokseen myös leivänmuruja,minä taas tein sardiinit uunissa.
Sardiinit saivat päälleen vihreän hunnun,joka syntyi näin:
- kimppu tuoretta persiljaa
- kimppu tuoretta korianteria
- 3 palaa säilöttyä sitruunaa
- 3 valkosipulin kynttä
- 2 tl savupaprikaa
- 1 dl oliiviöljyä
- suolaa,mustapippuria
Ainekset kaadoin tehosekoittimeen,ja sieltä suoraan uuniastiaan ladottujen sardiinien päälle. Sardiinit kypsyivät 180 C noin tunnin,ja olivat todella herkullisia! Kastike antoi aivan ihanan maun,ja sopii varmaankin muillekin kaloille. Huomasimme,että sardiinien selkäranka pysyi aika kovana pitkänkin uunissa olon jälkeen,mutta kalan liha oli niin pehmentynyttä,että irtosi ruodoista helposti.
Keittona oli kurpitsakeitto thaimaalaisella vivahteella.
Kurpitsana käytin talvikurpitsaa eli butternut kurpitsaa,joka on ehdottomasti kurpitsasuosikkini. Keiton tein näin:ensin paahdoin 1 kurpitsan puolikkaat uunissa,kunnes ne olivat pehmenneet.Kaavin hedelmälihan pois kuorista. Silppusin 1 ison sipulin,ja ruskistin sitä jonkun aikaa oliiviöljyssä,johon lisäsin 1 tl punaista thaimaalaista currytahnaa. Ruskistin sipuli-currytahna seosta jonkin aikaa,jonka jälkeen lisäsin kurpitsasoseen,ja ruskistin vielä muutaman minuutin,jonka jälkeen lisäsin joukkoon ½ litraa kookosmaitoa ja jonkun verran vettä. Kookosmaidon olin puristanut rikkomastani kookospähkinän hedelmälihasta,mutta valmis kookosmaito käy tässä myös hyvin. Lisäsin joukkoon vielä suolaa,ja ruokalusikallisen vehnätöntä Tamari-soijakastiketta.Keitto oli tosi hyvää!
Salaattien joukossa oli aasialainen kurkku-merileväsalaatti,johon tuli kurkkua (käytin spiraalileikkuria) wakame+merilevää,punasipulia,inkivääriä,valkosipulia.,soijakastiketta,riisietikkaa,makeaa chilikastiketta,seesamiöljyä ja päälle seesaminsiemeniä.
Tein myös kuvassa oikeassa alanurkassa näkyvää paprika-pinaattisalaattia,josta pidettiin paljon. Ohjeen otin täkäläisestä kokkiohjelmasta. Tein sen näin:
- 2 paprikaa suikaloituna
- pari sataa grammaa pinaattia,suikaloituna
- pari palaa säilöttyä sitruunaa
- suolaa,pippuria
- oliiviöljyä
Paista oliiviöljyssä suikaloituja paprikoita,kunnes ne pehmenevät,Lisää pinaatti,sekoita paprikoiden kanssa,ja lisää hienoksi silputtu säilötty sitruuna,sekä suolaa ja pippuria. Paista muutama minuutti.On hyvää sekä kylmänä että lämpimänä. Tarjolla oli myös vihannessalaattia,sekä uunissa paahdettuja vihanneksia (kukkakaalia,bataattia,paprikaa sipulia, oliiviöljyä,balsamietikkaa,suolaa,pippuria)
Lopussa valmistin myös katkarapuja sekä kalmaria,joita ei voinut etukäteen valmistaa,mutta puhdistin ne ostettuani. Katkarapuina oli tiikerikatkarapuja.Tiikerikatkarapuja on pääasiassa Aasian puolella,mutta Suezin kanaalin kautta niitä on myös päässyt Välimereen,jonka ansiosta pystyin ostamaan aivan tuoreita,juuri medestä pyydettyjä katkarapuja.Tiikerikatkaravuthan ovat suurin katkarapulajike,ja nämä ostamani katkaravut olivat hyvin nuoria,minkä huomaa siitä,että kuoret ovat aika pehmeät,ja irtoavat helposti.Paitsi kuoret,tuoreista katkaravuista on hyvä poistaa myös tumma suoli,joka näkyy yleensä selässä tummana juovana. Katkaravun selkään tehdään veitsellä pieni viilto,jonka jälkeen suoli vedetään ulos,se on sellainen tumma nauha.Jos sen jättää jäljelle,se ei varsinaisesti vaikuta ravun makuun,mutta kun ajattelee,että suolessa on pohjamutaa, tuntuu mielekkäältä poistaa se. Kalmarit olivat vauvakalmareita,mikä tarkoittaa,että niiden liha on ihanan pehmeää eikä mitenkään kumimaista,kuten pakastetut kalmarinrenkaat usein ovat.
Puhdistetut ja tarkoin talouspaperilla kuivatut katkaravut tein näin: silppusin runsaasti persiljaa ja valkosipulia,ja paahdoin hetken pannulla oliiviöljyssä,jonka jälkeen lisäsin katkaravut.Ravut olivat pannussa,kunnes kummatkin puolet olivat muuttuneet vaaleanpunaisiksi.Nami!Kuoret muuten eivät menneet hukkaan,sillä keitin niistä liemen,josta tulee pohja keitolle.
Vauvakalmarit (baby calamari) olin puhdistamisen jälkeen leikannut renkaiksi,ja lisäsin joukkoon muutaman ruokalusikallisen oliiviöljyä.Kaadoin kalmarinrenkaat kuumalle pannulle,johon lisäsin kuivurissa osittain kuivaamian kirsikkatomaatteja,sekä oreganoa. Tomaateista irtosi nestettä,josta yhdessä oliiviöljyn ,oreganon,valkosipulin,suolan ja mustapippurin kanssa muodostui ihana kastike. Tämä oli mielettömän hyvää! Jälkiruokana oli gluteenitonta appelsiinista kookos-tattarikakkua,jota tein tämän reseptin mukaan. Merellisistä antimista vielä sen verran,että muutama viikko sitten kävin E:n kanssa lounaalla Goocha-ravintolassa, jossa söin taivaallisen hyvän salaatin,jossa oli pinnalta paahdettua tuoretta tonnikalaa. E taas söi voissa ja valkoviinissä kypsytettyjä äyriäisiä,joka sekin on ihanan herkullinen annos.