Purjopihvit ja valkosipulilla terästetty persiljakastike (raw)

Ostaessani viime viikon loppupuolella luomumarketista vajaan kilon nuorta purjoa edullisesti tiesin heti,mitä halusin niistä tehdä. Ilmaislehden reseptisivuilla oli mielenkiintoinen purjopihviohje,johon tuli myös siemeniä ja pähkinöitä.Muokkasin pihviohjetta ja muutin sen raw-ohjeeksi.Pihveistä tuli tosi herkullisia,etenkin kun niiden päälle laitettiin ihanaa valkosipulista persiljakastiketta.

Purjopihvit

• noin 800 gr purjoa
• 3/4 dl kuorittuja manteleita
• 3/4 dl liotettuja auringonkukansiemeniä
• muutama lusikallinen oliiviöljyä
• ruususuolaa,pippurisekoitusta
• ½ dl tuoreita mintunlehtiä
• 2 rkl pellavansiemenjauhoa
• 3/4 dl vettä

Pihvejä varten käytin kuivuria kahteen otteeseen,mutta lopputulos oli niin namia,että se oli sen arvoista.Muuten pihvien valmistaminen oli tosi yksinkertaista:

Puhdista purjot ja leikkaa renkaiksi. Laita kulhoon ja lisää joukkoon muutama lusikallinen oliiviöljyä.Aseta purjorenkaat kuivurin kiinteälle tasolle,ja kuivata,kunnes purjo on pehmentynyt.Laita kuivurissa pehmennyt purjoseos monitoimikoneeseen,lisää kaikki muut ainekset paitsi öljy,pellavansiemenjauhe ja vesi. Sekoita. Lisää pellavansiemenjauho veden joukkoon ja anna turvota jonkun aikaa,jonka jälkeen seos lisätään muiden ainesten joukkoon. Valele kuivurin kiinteä taso kevyesti oliiviöljyllä ja ota ruokalusikallinen seosta kerrallaan,ja muotoile käsien avulla seoksesta pihvejä. Valele hieman öljyä myös pihvien päälle. Pihvit ovat valmiita kun pinta on kivasti kuivunut mutta sisus edelleenkin pehmeää. Pihvit tarjosin ihanan persiljakastikkeen kanssa.

Valkosipulinen persiljakastike

• kunnon nippu persiljaa (käytän sileälehtistä ,täällä ei sitä kiharaa edes näy)
• pari valkosipulin kynttä
• 1 desi oliiviöljyä
• ruususuolaa,mustapippuria

Sekoita ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella kunnes kastike on sileää.

Valkosipulit raastan viime aikoina tällaisella raastinlautasella,minkä sain Suomessa lahjaksi.Kauniissa pikku lautasessa on nystyröitä,joita vastaan valkosipulin kynttä hangataan.Käsiin jää kynnen kuori.Paitsi valkosipuliin,lautanen käy vaikka minkä aineksen raastamiseen:inkiväärin,tomaatin,juuston,suklaan jne. Lautasen mukana tuli sivellin ,jonka avulla raastettu seos siirretään lautaselta pois. Valkosipulista tuli tälla tavoin raastettuna ihanan pehmeää eikä mitään mennyt hukkaan.

Punajuuripesä pähkinäisellä vuohenjuustotäytteellä ja ruohosipuliöljyä

Tämä punajuuriannos syntyi,kun näin paikallisen lehden nettisivuilla hieman samantapaisen ohjeen.Alkuperäisessä ohjeessa punajuuri ensin keitettiin,ja sisällä oli kalatäyte;omassa versiossani käytin punajuurta ensin kuivurissa,ja täyte oli luomuvuohenjuustoa terästettynä kevätsipulilla ja saksanpähkinöillä. Olin ensin ajatellut laittaa raakaversion,mutta koska minulla ei ollut cashew-tai muita pähkinäjuustoon tarvittavia aineksia,laitoin tilalle tuota vuohenjuustoa.

Tähän tuli:

• ½ keskikokoinen,tasaisesti pyöreä punajuuri
• ½ dl vuohenjuustofetaa (käytin luomua) 
• 1 kevätsipulin varsi
• muutama saksanpähkinä
• muutama tippa balsamietikkaa

Leikkasin ensin 1 punajuuresta mandoliinilla ohuita pyöreitä siivuja. Koska halusin hieman pehmentää punajuuriviipaleita,laitoin ne kuivuriin joksikin aikaa. Päälle tiputtelin hieman balsamietikkaa ja oliiviöljyä.Punajuuriviipaleet olivat hyvin ohuita,eikä niiden tarvinnut kauan olla kuivurissa.Kuivurin jälkeen levitin viipaleet kuvassa näkyvään kukan muotoon talouskelmun päälle.

Viipaleitten päälle asetin haarukalla murskattua vuohenjuustofetaa,johon olin lisännyt kevätsipulia ja murskattuja saksanpähkinän palasia.

Käärin viipaleiden eri osat päällekkäin.

Käärin talouskelmun tiukasti punajuuripaketin ympärille  ja annoin sen olla siinä lyhyen aikaa,jonka jälkeen poistin talouskelmun.Voila,punajuuripesä oli syntynyt!Käänsin sen niin,että tasaisempi puoli oli päällimmäisenä.Aiemmin olen muuten tehnyt hieman saman tapaisia nyyttejä munakoisosta täällä

Päälle ja viereen lautaselle ripottelin ruohosipuliöljyä,joka syntyi näin:

Ruohosipuliöljy

• Noin desi pilkottua ruohosipulia
• 2 desiä hyvää oliiviöljyä
• 1 valkosipulin kynsi
• suolaa,mustapippuria

Laita ainekset tehosekoittimeen. Siivilöi öljy. Säilyy noin viikon ajan ja käy kivasti myös salaatteihin.

Eilen sataman ruokahallissa nämä vesimelonit näkyivät heti sisääntullessa.Aikamoinen väriloisto:keltaista vesimelonia ja vihreä kuori,oranssia vesimelonia ja vihreä kuori,punaista vesimelonia ja keltainen kuori. Jonkinlaisia makueroja on makeudessa,mutta muuten ne ovat vain vesimeloneja,joskin värikkäämpiä.Tosin oranssi oli näistä kallein,joten ehkä siinä sitten on vähän enemmän makeutta. Siemeniäkään ei näissä missään ollut.

Ihan nuorta parsaa vinaigretilla ja ja omenaista kyssäkaalisalaattia nro 2

Suomesta paluun jälkeen kului muutama päivä,ennenkuin tein keittiössä mitään. Väsyttävä lentokin teki sen,ettei oikein jaksanut. Mutta tyhjänä ammottava jääkaappi sanoi:mars torille!

Ensimmäiset päivät tuloni jälkeen olivat suhteellisen miellyttävät ollakseen  heinäkuun lopun päiviä,mutta tänään alkoi taas se kunnon kosteus ja lämpötilat nousivat. Silloin mieleen nousevat etupäässä kaikenlaiset raikkaat juomat ja salaatit.

Torilla näin  vihreitä parsakimppuja,joissa parsat olivat tosi nuoria eli erittäin ohuita ja pehmeitä.Sellaisia,jotka ovat ihania ihan raakana syötynä. Ostin kimpun ja valmistin parsan ihan yksinkertaisella tavalla:lisäsin päälle sitruksisen vinaigretin.

Tämä ei kuitenkaan ollut täysin raaka parsa-annos,sillä leikattuani parsat (tangot olivat tosi pitkät)niin että varsista jäi vielä toiseen ruokaan, kaadoin niiden päälle kiehuvaa vettä,jätin ne veden alle minuutiksi ja laitoin lävikköön.Tällä tavoin parsat pehmenivät hieman lisää.

Parsan vinaigrettiin tulivat seuraavat ainekset:

• 3 rkl hyvää oliiviöljyä
• 3 rkl sitruunamehua
• suolaa,mustapippuria
• ja päälle vielä runsaasti silputtua lehtipersiljaa

Parsa-annoksesta tuli tällä tavalla tosi raikasta.

Tein myös omenaista kyssäkaalisalaattia. Laitoin tähän nyt erilaisen kastikkeen kuin viime kerralla,muuten oli samat perusainekset,eli kyssäkaalia ja Granny Smith-omenaa suikaleina.Kastikkeeseen tuli tofumajoneesia(ohje linkin takaa),1 limen mehu ja raastettu kuori,ruususuolaa,chilihiutaleita sekä silputtua tuoretta korianteria.Oli erittäin hyvää ja raikasta myös näin.

Paitsi nuorta parsaa,näin joillakin torin myyntipöydillä ihanan värisiä erilaisia talvikurpitsoja. Etenkin tuolla ihan ylimmäisenä olevaa ,kirkkaanoranssista Hokkaido-kurpitsaa kehuttiin kovasti.En kuitenkaan ostanut sitä tällä kerralla ,mutta ehkä sitten seuraavalla torikäynnillä. Vihreät pienet kurpitsat taaempana ovat Acorn-kurpitsoja,suomenkielistä nimeä en löytänyt.Edessä olevat kaunokaiset ovat todennäköisesti Gold Nugget-kurpitsoja ja taaempana olevien kelta-vihreiden kurpitsojen nimeä en tiedä.

Mustikka-suklaapallerot ja mietteitä

Olen nyt ollut Suomessa muutaman viikon (puolitoista vielä jäljellä) ja tänä aikana olen jonkin verran fuskannut syömisen suhteen. Siis verrattuna siihen,mitä normaalisti syön. Ruisleipä on aina kuulunut suosikkeihini,ja sitä tulikin alkupäivinä popsittua aika reippaasti. Myös tuoretta kalaa,etenkin lohta olen syönyt ja jonkinverran maitotuotteita,joita minun pitäisi välttää,laktoosi-intoleranssin vuoksi.Salaatteja olen kuitenkin enimmäkseen popsinut,joten en sentään ihan ranttaliksi ole pistänyt. Mutta jossain vaiheessa alkoi olo olla sellainen,että selvästi huomasin,että nyt eivät nämä jutut minulle sovi. Luulen,että reagoin ruisleipään,sillä normaalisti en syö lainkaan leipää,vaan teen raakakräkkereitä.

Olen suurimmaksi osaksi ollut Helsingissä poikani ja kihlattunsa luona,ja tämän viikon olen hallinnut keittiötä yksin ,sillä he menivät kauemmaksi lomalle.Sponsoroin osittain heille myös uuden tehosekoittimen,sillä vanhasta ei ollut mihinkään.

Muutama päivä sitten ajattelin tehdä raw-tortun,johon suunnittelin käyttäväni mustikkaa. Mukanani Israelista toin tuoreita taateleita ja steviaa,ja harmikseni jätin pähkinät sinne,sillä täällä ne ovat reilusti kalliimpia.  Jauhoin liotetuista manteleista ja cashew-pähkinöistä tahnan,johon lisäsin liotettuja taateleita ja mustikoita ja hieman steviaa. Maku ja rakenne (pieni jauhamiseen sopiva laite tässä huushollissa ei ihan samaa tee kuin oma Magic Bullettini kotona) ei kuitenkaan tyydyttänyt,joten lisäsin raakakaakaota ja kookosöljyä (ostoksia Ruohonjuuresta)Vieläkään en ollut tyytyväinen ,joten lisäsin kookosöljyä ja steviaa,sekä kookoshiutaleita,ja presto:näistä tuli aivan mielettömän herkullisia. Tosin kaakao häivytti täysin mustikoiden maun...

 Uuden tehosekoittimen myötä myös vihersmoothieiden laatu parani,ja tämän aamuisessa smoothiessa oli varsiselleriä,inkivääriä, mangoldia,ananasta ja nektariinia. 

Olen joskus lukenut suomalaisista blogeista siitä ,miten kivikovina ostetut avokaadot kypsyvät hitaasti. Ostinkin yhden todella kovan avokaadon ,jonka laitoin paperipussiin,ja arvelin sen kypsyvän pehmeäksi päivässä ja parissa,kuten kotona.Nyt on kulunut 5 päivää,ja se on edelleenkin kivikova! Ainoa selitys on se,että ne poimitaan raakoina ja saapuvat tännekin erittäin raakoina.