|
Kurpitsacarpaccio |
Onnistuin vihdoinkin valmistamaan oikein ohuita viipaleita kurpitsasta carpacciota varten!Kurpitsa (ja myös punajuuri-)carpaccioon ihastuin viime vuonna Tel Avivin Carpaccio-baarissa, ja sen jälkeen olenkin käynyt siellä muutamia kertoja syömässä,ja vihannescarpacciot ovat aina maistuneet tosi hyviltä siellä. Siitä innostuneena ostinkin viime vuonna hyvälaatuisen mandoliinileikkurin,jolla kuitenkaan en onnistunut melkein läpinäkyvän ohuita viipaleita leikkaamaan,vaikka se muuten on hyvä laite.
Torilla käydessäni näin tuossa vasemmalla olevan laitteen esittelyn,ja jäin sitä katsomaan,sillä olen jo onnistunut rikkomaan yhden samantapaisen laitteen.Nyt selvisikin sitten miksi....Laitetta ei pitäisi painaa loppupäästä vaan keskeltä,eikä kauhealla voimalla,kuten minä tein yrittäessäni kuutioida kyssäkaalia.Laitteessa oli ruudukko-osien lisäksi myös viipalointiosa,ja kun esittelijä näytti,miten ohuita kurkkupaloja sillä tuli,ostin laitteen. Muutenkin tähän laitteeseen oli paljon helpompi asentaa eri osat kuin siihen rikkomaani laitteeseen.10 euron hintakaan ei kauhean paha ollut,ja lisäksi tuli vielä sellainen sitruunaan laitettava juttu,josta mehu puristetaan ulos,sekä kurkun/kesäkurpitsan keskiosan poistaja.
Käytin tähän tuossa kuvassa näkyvää suuresta kurpitsasta leikattua palasta,koska sitä sattui olemaan kaapissa ,mutta yleensä käytän talvikurpitsaa (butternut pumpkin),joka on tätä kurpitsaa makeampi. Leikkurilla tuli kivasti neliönmuotoisia palasia,koska olin leikannut kurpitsapalan juuri sen muotoiseksi.Oma carpaccioni oli hieman erilainen kuin ravintolan vastaava carpaccio
Kurpitsacarpaccio
- kurpitsaa
- ruohosipulia
- lampaanmaitofetaa
- ruohosipulia
- taatelivinaigrette (oliiviöljyä, balsamietikkaa,taatelisiirappia,suolaa,mustapippuria)
Viime päivinä on satanut,ja yrttikimput vaikuttavat ehkä sen vuoksi tavallista suuremmilta ja rehevimmiltä.
Torilta poispäin kävellessä huomasin uuden ravintolan,jonka paikalla oli aikaisemmin viinikauppa/baari,joka näköjään ei menestynyt. Torille ja sen sivukaduille ilmestyy jatkuvasti uusia ravintoloita,ja ei ihme,sillä kaikki hyvät raaka-aineet ovat vieressä,mikä varmaankin houkuttelee ravintoloitsijoita.
Hetken mielijohteesta päätin lounastaa uudessa ravintolassa (Rambam 16). Paikka näytti mukavalta ja viehätyin tuosta seinällä olevasta kuvasuurennuksesta,jossa näkyy vieressä oleva talo.
Ravintolassa on avajaisviikkojen johdosta hyvä lounastarjous,johon kuuluu alkupala,pääruoka sekä lasillinen viiniä. Heti aluksi pöytään tuotiin ravintolan omaa täysjyvä-pähkinäleipää ja voita. Koska karppailen,maistoin vain pienen palan leipää,ja se oli todella hyvää.
Ikkunasta ulos katsellen näkyy vastapäätä olevan vanha,kaunis talo,joka odottaa mahdollista restauroijaa.
Alkuruoaksi valitsin pinaatilla ja juustolla täytetyn filotaikinarullan,jonka alla oli rucolaa vinaigretella,ja päällä savulohta. Karppailun vuoksi söin vain puolet filorullasta (joka oli mielettömän rapean hyvää)ja kaavin lopusta puolikkaasta pinaatin ja juuston ulos....Ihana annos! Ravintolassa oli ilokseni myös kankaiset lautasliinat,mitä harvemmin näkee tälläisessa reilun hinnoittelun ravintolassa.
Pääruoaksi valitsin kalmaria paahdettujen vihannesten ja munakoisokaviaarin kanssa.Annokseen olisi kuulunut myös peruna confit,mutta pyysin tarjoilijaa jättämään sen pois. Annos oli todella herkullinen,ja sellainen,jonka vuoksi voisin tuohon paikkaan mennä uudelleenkin:kalmari oli aivan nuorta vauvakalmaria,mikä takasi sen ,että rakenne oli herkullisen pehmeää,eikä sitkeää..Kastike oli myös todella maistuva.Kun ottaa huomioon,että koko ateria viinilaseineen maksoi hieman alle 10,5 euroa,oli se mielestäni hyvä diili.Paikassa oli paljon lihaisia annoksia ,mutta myös kalaisia annoksia,ja kasvissyöjätkin oli huomioitu parilla annoksella.