maanantai 28. lokakuuta 2019

11 vuotta ja piparinen juustokakku

11 vuotta on kulunut siitä kun laitoin pystyyn tämän blogin. En silloin arvannut  mitä kaikkea  tämä toisi mukanaan;  ensimmäinen tarkoitus oli laittaa paperille kirjoittamiani ohjeita talteen. Kulunut vuosi on ollut  mielenkiintoinen:  oli kaksi ihanaa reissua Suomeen ,   kivoja blogitapaamisia&tapahtumia,   olin mukana keittokirjassa ,  ja muuta kivaa.

Blogisynttäreiden kunniaksi ideoin juustokakun,  joka oli syntisen hyvää, kuten naapurini sanoi.  Tämä kakku sopii myös jouluherkuksi,  sillä tässä on piparia,  luumusosetta, valkoista suklaata.....

Piparinen juustokakku luumusoseella ja valkosuklaalla (18 cm irtopohjavuoka)
Pohja:
  • 8 dl piparimuruja ( käytin Annas  peruspipareita )
  • 2 dl kookoshiutaleita
  • 80 gr sulaa voita + ½ dl vettä, tai sen verran vettä että taikina on helposti käsiteltävää
Täyte:
  • 500 gr   rahkaa (käytin 5 % rahkan tapaista juustoa , tähän kävisi hyvin esim. Valion maustettu vaniljarahka)
  • 100 gr valkosuklaata
  • ripaus vaniljaa 
  • 1 kananmuna
  • 1 dl sokeria
  • 1 rkl Maizenaa
  • 1 dl  luumusosetta
  • valkosuklaata koristeluun
Sekoita piparimurut ja sulatettu voi,  ja lisää vettä sen verran että syntyy helposti käsiteltävä taikina.  Vuoraa  kakkuvuoan pohja leivinpaperilla, ja voitele se sekä vuoan reunat. Taputtele taikinaa vuoan pohjalle,  ja muodosta lopusta taikinasta reunat, kostutetuin käsin.

Sulata  valkosuklaa ja sekoita se rahkan joukkoon.  Tein täytteen helpolla tavalla eli laitoin kaikki ainekset ,   luumusosetta lukuunottamatta, tehosekoittimeen. Kaada   täyte  vuokaan.

Yritin tehdä hienoja raitoja  luumusoseella  mutta se ei ihan onnistunut, koska itse keittämäni luumusose oli liian paksua. Täällä ei  ole valmista luumusosetta  , joten sellainen pitää tehdä itse.

Paista juustokakkua  160 asteen lämmössä  50 minuutin ajan,  uunin alatasossa. Jos kakun pinta tummuu liikaa,   peitä vuoan pinta leivinpaperilla.  Jätä kakku leipomisen jälkeen uuniin, niin että uuniluukku on auki. Anna kakun jäähtyä  huoneenlämmössä,  ja  laita vuoka sen jälkeen jääkaappiin jähmettymään. Kakku on hyvä valmistaa päivää ennen,  jotta kakku ehtii  kunnolla jähmettyä ennenkuin se poistetaan vuoasta.
Koristelin kakun pinnan valkosuklaalla.
Tämä on täyteläinen kakku, joten pieni pala riittää kerralla.

torstai 24. lokakuuta 2019

Kurpitsa-arepat

Ihana kurpitsa-aika 🎃 Kurpitsa on kyllä niin monipuolinen  kasvis, ja tällä kertaa palasin aikaani Venezuelassa,  ja ihaniin gluteenittomiin  arepa-leipäsiin,  jotka tehdään esikypsytetyistä maissijauhoista.   Mutta arepoita voi tehdä myös erilaisista kasviksista,   kuten kurpitsasta ,  ja nämä kurpitsaiset  arepat ovat tosi ihania:  rapeita päältä ja  pehmeitä sisältä.   Kurpitsa-arepat ovat sekä gluteenittomia että laktoosittomia.
Olisin halunnut tehdä nämä myskikurpitsasta,  mutta lähikaupassa oli vain tavallista kurpitsaa. Pidän paljon enemmän myskikurpitsasta,   mutta näissä arepoissa ei ole väliä käyttääkö myskikurpitsaa vai tavallista kurpitsaa.

Kurpitsa-arepat (6 kpl)
  • 400 gr kurpitsaa, kuutioituna
  • 75 gr  riisijauhoa
  • 75 gr hienojakoista maissijauhoa 
  • 1 tl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 2 rkl  öljyä paistamiseen 
1. Kuori ja kuutioi kurpitsa,  ja keitä kuutiot pehmeiksi.  Kuutiot laitetaan lävikköön  jäähtymään ja valumaan.

2.  Hieman jäähtyneet kurpitsakuutiot survotaan  mahdollisimman hyvin.  Tässä  voi tietysti käyttää myös monitoimikonetta,  mutta itse suosin survomista.

3.  Sekoita molemmat jauhot,  sokeri sekä suola kurpitsan joukkoon, vähän kerrallaan,  ja sekoita hyvin, ensin lusikalla,  ja kun taikina hieman paksunee, käsin.  Taikinaa vaivataan käsin kunnes siitä on muodostunut löysähkö, tasainen taikina. Taikina laitetaan jääkaappiin lepäämään vähintään 15 minuuttia ennen paistamista.

4. Lämmitä  1 rkl (per 3 arepaa) öljyä pannulla,  ja ota taikinasta noin mandariinin kokoisia paloja.  Muotoile taikinasta  öljytyin käsin pyöreitä palloja,  jotka litistetään  , ja asetetaan pannulle.  Paista kurpitsa-arepoita 4 minuutin ajan molemmin puolin,  keskilämmöllä , kunnes arepoiden pinta on rapeahko ja ruskistunut.
Kun kurpitsa-arepat ovat jäähtyneet sen verran että niitä voi käsitellä sormiaan polttamatta,   leikkaa niihin varovasti veitsellä "tasku".  Arepat voi nyt täyttää haluamallaan tavalla; minulla oli tässä  lampaanfetaa ja persilja-koritanteritahnaa.  Juusto sulaa hieman kuumassa taskussa,  mutta juustolla täytetyn arepan voi myös hieman paahtaa kuivalla pannulla ,  tai grillivastuksen alla jos haluaa että juusto sulaa kunnolla.  Arepat ovat ilman täytettä laktoosittomia ja gluteenittomia.
Nam,  niin hyviä:)

Kurpitsa-ohjeita on tässä  blogissa tehty tosi monta, tässä muutama niistä:

perjantai 18. lokakuuta 2019

Munakoisoa ja kikherneitä

Söin joskus  kasvisruokaa,  jossa oli sekä kikherneitä   että munakoisoa, ja  koska se oli hyvää halusin tehdä sitä kotonakin.  Tämä on helppotekoinen ruoka,  sillä  käytin kaupan valmiiksi keitettyjä kikherneitä,  joka säästää keittämiseen kuluvaa aikaa.  Usein tosin keitän itse kikherneet, ja pakastan niitä pienissä erissä  myöhempää käyttöä varten. Tämä on hyvää sekä kylmänä että lämpimänä, sellaisenaan tai lisuukkeena. Tämä minun tekemäni ruoka on todennäköisesti jonkinlainen versio druusikeittiön Mnazeleh- ruuasta, johon tulee myös tomaattia ja muita mausteita (ohje linkin takana).

Munakoisoa ja kikherneitä
  • 1 munakoiso ,  kuutioituna
  • 1 sipuli, kuutioituna
  • noin 300 gr valmiiksi keitettyjä kikherneitä
  • 3 rkl öljyä paistamiseen
  • 2 valkosipulin kynttä,  hienonnettuna
  • 2 tl paprikajauhetta
  • ½ tl chilihiutaleita (voi jättää pois..)
  • 1 tl jeeraa eli juustokuminaa
  • kourallinen korianterin lehtiä (voi vaihtaa persiljaan jos ei pidä korianterista)
  • suolaa maun mukaan
  • 1,5 dl vettä
  • 2 tl sitruunamehua
Kuutioi  ensin munakoiso,  ja laita munakoisokuutiot lävikköön,  niin että päälle lisätään hieman suolaa.
Kuoret kannattaa poistaa kikherneistä,  ja keitetyistä kikherneistä kuoret irtoavatkin helposti.  Kuoritut kikherneet ovat vatsaystävällisempiä,   ja tämä kannattaa muistaa myös jos tekee itse hummusta:  kaikkia kuoria ei tarvitse poistaa mutta hummuksestakin tulee sileämpää ja parempaa kun suurin osa kuorista on poistettu.

2 rkl öljyä lämmitetään  pannulla,  mieluiten kannellisessa  paistokasarissa.   Munakoisokuutioita paistetaan,  keskilämmöllä ja   aina välillä käännellen,  kunnes kuutiot ovat pehmenneet ja ruskistuneet. Kun munakoisokuutiot ovat paistuneet, ne  siirretään kulhoon odottelemaan myöhempiä vaiheita.  Munakoisokuutiot voi myös ruskistaa uunissa. 

Samassa paistokasarissa lämmitetään loppu öljystä eli 1 rkl,  ja hienonnettua  sipulia paistetaan keskilämmöllä ,  kunnes sipuli alkaa ruskistua.   Kikherneet lisätään  sipulin sekaan , lämpöä nostetaan hieman , ja  kikherneidenkin annetaan hieman ruskistua. Tässä vaiheessa lisäsin mausteet, paitsi suolan (koska käytän suolaa kevyesti, laitan ohjeisiin aina "suolaa maun mukaan"), 

Kun kikherneetkin ovat saaneet hieman värilä, lisätään  paistetut munakoisokuutiot,   silputtu valkosipuli sekä vesi.  Ruokaa haudutetaan kannen alla miedolla lämmöllä noin 15 minuutin ajan. 

Lopuksi tarkistetaan onko ruuassa tarpeeksi suolaa. Puristin hieman sitruunamehua päälle,  ja lisäsin korianterin lehtiä.
 Hyvää on:)

lauantai 12. lokakuuta 2019

Pintopavut Antioquiasta

Kolumbialainen ystäväni Gloria kertoi äskettäin tehneensä  aivan mielettömän hyvää papupataa,  joka on kotoisin hänen kotimaastaan Kolumbiasta , mutta Antioquian departementista eli osavaltiosta.  Kolumbia on jaettu 32 osavaltioon,  ja Antioquian pääkaupunki  Medellin on yksi Kolumbian tunnetuimmista  kaupungeista . Gloria kehui tätä papuruokaa niin että oli ihan pakko itsekin kokeilla.   Heinäkuussa tein papupataa pintopavuista joka sekin oli tosi hyvää, mutta tämä kolumbialainen papupata oli varmaan yksi parhaimmista papuruuista mitä olen ikinä tehnyt tai maistanut.  Mikä tekee tästä ruuasta erityisen hyvän on se että siinä käytetään keittobanaania,  ja  vihreää sellaista, eli sellaista jonka kuori ei ole vielä ainakaan kokonaan  muuttunut keltaiseksi.   Keittobanaaneja pitäisi löytyä nykyään hyvinkin suuremmista  marketeista ja etnisistä kaupoista. Tästä papuruuasta  on monta eri versiota,  ja useimmiten tätä tehdään lihaisena,  mutta tein sitä Glorian ohjeella,  joka oli vegaaninen.

Pintopavut Antioquiasta
  • 500 gr pintopapuja
  • 1 iso sipuli
  • 1 keittobanaani (jos ei löydy  vihreää keittobanaania, niin keltainenkin käy, mutta ei liian pehmeä sellainen)
  • 2 perunaa
  • 3 tomaattia
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 1 litra vettä 
  • 2 rkl öljyä paistamiseen
  • suolaa maun mukaan
Suurin osa aineksista.  Kuten kuvasta huomaa,  mukana oli myös muutama punainen papu. Ostin pavut irtopainona,  ja huomasin vasta kotona että muutama punainen papu oli päässyt mukaan, mutta  sillä ei ollut väliä. 

Papujen valmistus  aloitetaan  jo päivää aikaisemmin ,  sillä papuja liotetaan vähintään  yön yli.  Jos käytetään  kaupan säilykepurkeissa myytäviä  valmiiksi keitettyjä pintopapuja, jää tämä vaihe pois, mutta suosittelen käyttämään kuivia papuja tässä ruuassa.
Seuraavana päivänä pavut keitetään kunnes veden pinnalle on  kerääntynyt vaahtoa,   joka kuoritaan pois.   Tässä vaiheessa  sammutin tulen, ja  siivilöin  pavut, ja laitoin pataan uuden veden kanssa,  sen verran että vesi peittää pavut. Papujen annetaan kiehua  keskilämmöllä  40 minuutin  ajan. Jos tässä käytetään painekattilaa, papujen annetaan kiehua 20 minuutin ajan.

Sillä välin kun pavut kiehuvat,  kuoritaan  keittobanaani sekä perunat,  ja kuutioidaan  ne. Kuutiot  lisätään papujen sekaan , ja  seoksen annetaan kiehua noin 40 minuutin ajan,  kannella peitettynä,  matalalla lämmöllä.

Sillä välin kun papuseos kiehuu,  valmistetaan seos nimeltä "hogao"  . Sipuli , tomaatit ja valkosipulit kuutioidaan , ja niitä paistetaan öljyssä kunnes ne ovat hieman pehmenneet.     Kun pavut ovat kiehuneet vähintään  40 minuutin ajan (tässä vaiheessa tarkistellaan ovatko pavut pehmentyneet;  papujen tulee olla kokonaisia.)   Hogao-seos lisätään papujen joukkoon ,  ja seosta keitetään  , kannen alla, vielä noin 20 minuutin ajan. Jos  nestettä on liian vähän,  sitä lisätään.

Papujen annetaan  jäähtyä,  ja tässä vaiheessa lisätään suolaa ja pippuria maun mukaan. Tässä vaiheessa myös ymmärsin miksi tähän papuruokaan lisätään keittobanaania: keittobanaani sulaa seokseen ja  saostaa papuruuan kastikkeen.

Kolumbialaiset pavut ovat herkullisia riisin kanssa tarjottuna. Kolumbiassa tätä tarjoillaan usein keittona,  mutta Glorian ohjeessa tästä tuli papupataa.
Puolesta kilosta kuivia papuja tulee aika suuri annos,  ja pakastin puolet valmiista papupadasta.  Tämä oli ihan mielettömän hyvää;  ehdottomasti paras papupata mitä olen syönyt:)  Jos haluaa , pataan voi lisätä myös mausteita, itse lisäsin hieman paprikaa , chiliä ja ripauksen jeeraa.

lauantai 5. lokakuuta 2019

Kukkakaalia korealaisittain

Kukkakaali on täälläpäin kylmempien säiden kasvis,  ja parhaimmillaan kevättalvella.  Kesällä löytyy kyllä kukkakaalia, mutta se on sekä  kallista että  ei niin hyvän näköistä.  Muutama päivä sitten näin suhteellisen hyvän näköisiä kukkakaaleja, ja vieläpä edullisesti , tutussa vihanneskaupassa.  Viimeksi ostin kukkakaalia ehkä toukokuussa,  joten oli jo korkea aika taas tehdä jotain tuosta ihanasta kasviksesta:)   Tällä kertaa tein kukkista korealaiseen tyyliin: ohjeita sellaiseen on netissä monta,  mutta otin ideoita vähän sieltä ja täältä,  ja  lopputulos oli tosi hyvää,  vaikka minulta puuttuikin ruokaan kuuluva kevätsipuli.

Kukkakaalia korealaisittain
  • 1 pieni tai keskikokoinen kukkakaali,  kukintoihin jaettuna
  • 1 dl riisijauhoa
  • ½ tl leivinjauhetta
  • 1/4 tl leivinsoodaa
  • ripaus suolaa
  • 1 muna
  • ½ dl jääkylmää  vettä 
  • 2-3 rkl öljyä paistamiseen 
Kastike:
  • 3 rkl  Gochujang-tahnaa 
  • pieni pala inkivääriä
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1 rkl soijakastiketta
  • 2 tl seesamiöljyä
  • 2 tl tummaa sokeria tai hunajaa ym.
  • vettä tarpeen mukaan
Ruuan päälle
  • seesaminsiemeniä
  • 1 tl raastettua limetinkuorta
  • 1 kevätsipulin varsi
Pese , kuivaa ja leikkaa kukkakaali pieniksi kukinnoiksi.  Tein  ensin niin että laitoin kukkakaalin kukinnot kulhoon,  ja kaadoin päälle kiehuvaa vettä . Halusin pehmentää kukkakaalia hieman ennen paistamista.  Kun vesi on jäähtynyt, kukkakaalikukinnot laitetaan lävikköön kuivumaan  .  Riisijauho, levinjauhe, leivinsooda, suola , vesi ja kananmuna blendataan tasaiseksi tempurakastikkeeksi, jonka tulee olla löysähköä.  Kukkakaalikukinnot  ja tempurakastike sekoitetaan keskenään,   niin että kastiketta tarttuu hyvin kukkakaalikukintojen pinnoille. 

Paistoin  kukkakaalikukinnot 2 erässä: pannuun laitetaan öljyä,  ja kun öljy on kuumaa, annetaan kukkakaalikukintojen paistua keskilämmöllä  4 minuutin ajan, minkä jälkeen kukinnot käännetään ja toisenkin puolen annetaan paistua 4 minuutin ajan. 

Punaista kastiketta kaikki kastikkeen ainekset sekoitetaan tasaiseksi. Vettä lisätään tarpeen mukaan.   Kastikkeen annetaan lämmetä pannulla , ja  paistetut kukkakaalipalat sekoitetaan kastikkeen kanssa.  Kukkakaalipintojen rapea pinta tietenkin pehmenee kuin näin tehdään ,  joten niitä voi myös sivellä kastikkeella.  Kukkaalipalat voi myös  kypsentää ensin  uunissa, ja lisätä punaista  kastiketta vasta sen jälkeen. 

Kukkaalin päälle  sirotellaan  seesaminsiemeniä, ja   raastettua limetin kuorta. 1 kevätsipulin varsi pilkotaan ja ripotellaan  kukkakaalin päälle. Minulta puuttui tuo kevätsipuli
Nam,hyvää:)
Täällä oli äskettäin   thaimaalainen katuruokafestivaali.  En kyllä syönyt siellä mitään sillä tulin liian aikaisin paikalle.
Vong-ravintolan  menu festivaaleilla.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...