Keksejä ja uusia kirjoja

Perjantaina kaaduin rappusissa ,ja loukkasin jalkani; ja koska tämä teki kaupoissa käymisen ja yleisestikin liikkumisen hankalaksi; käännyin kaapeissani olevien ainesten puoleen. Jalka on nyt jo parempi,ja käveleminenkin sujuu jo kohtalaisesti,mutta huomasin keittiön kaappieni olevan täynnä pähkinöitä,siemeniä ,ryynejä ja sen sellaista,joita voi käyttää eri tavalla. Ja nyt kun minulla on tämä kuivurikin,niin kaikenlaisista ryyneistä ja pähkinöistä saa sillä vaikka mitä aikaiseksi. Kuten elävän keittiön keksit,“raw crackers”. Olen näitäkin tehnyt parisen vuotta, mutta kuivurin sijaan kuivattelin niitä uunissa, alimmassa lämpötilassa ja uuniluukun ollessa raollaan. Nyt kun on kuivuri;sujuu keksien teko paljon helpommin, vaikka kohtalaisen hyvin se sujui kyllä uunissakin.

Näihin kekseihin tuli seuraavat ainekset: 1 ½ dl pellavansiemeniä,1½ dl vettä, 1 punainen paprika, 1 chilipiipuri (siemenet pois) ,puolikas tomaatti,1 rkl öljyä, 1 rkl soijakastiketta, pippuria, suolaa, pari valkosipulinkynttä, ½ dl auringonkukansiemeniä, kuivattua oreganoa, basilikanlehtiä, `+ ½ dl jauhettua pellavansiementä. Pellavansiemenet liotetaan ensin vedessä,ja kaadetaan tunnin liottamisen jälkeen tehosekoittimeen tai vastaavaan, lisätään paprika, chilipippuri ja muut ainekset paitsi auringonkukansiement ja pellavansiemenjauho. Jauhetaan hienoksi ja lisätään sekoittaen lopussa auringonkukansiemenet ja pellavansiemenjauho.

Tältä seos näytti sen jälkeen,kun olin sitä ohuesti levittänyt lastalla kuivurin mukana tulleen reiättömän pohjan päälle. Koska minulla on vain yksi tällainen pohja, leikkasin leivinpaperista ympyrän muotoisen pohjan,joka sopi kuivuriin. Tätä voi tehdä myös levittämällä seosta ohueksi,tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperin päälle ja kuivatella uuninpellillä alhaisimmassa lämpötilassa uuniluukun ollessa raollaan.

Tältä se näytti kuivumisen jälkeen:se oli rapeaa ja maut olivat tiivistettyjä.Kuivaamisen puolivälissä pitää tämä kääntää ,jotta myös toinen puoli pääsee kuivumaan yhtä hyvin. Nämä keksit ovat tosi maukkaita,ja niitä voi napostella ihan noin vain, tai vaikka laittaa tomaattia päälle,kuten kuvassa ylhäällä.

Kuivurissani on 5 kerrosta, ja samalla kuivatin myös näitä pikkuleipiä,joihin tuli saksanpähkinöitä, mantelia,omenaa,kanelia, hieman ihan vain omenista tehtyä sokeritonta tiivistettä..Tosi hyviä,ja vain lievästi makeita;makeus tulee pelkästään omenista. Hyvä energiapitoinen välipala! Jotta pikkuleivät pysyisivät tietyn muotoisina,painoin jauhetun pikkuleipämassan ensin silikonimuotteihin,jotka laitoin pakastimeen puoleksi tunniksi.Tämän jälkeen ne poistin ne muoteista ja asetin kuivuriin.

Vajaa viikko sitten Amazonilta tilaamani kirjat saapuivat myös.Kuivuria varten tilasin tuon kuivaamista käsittevän kirjan;vaikuttaa ihan hyvältä. San Franciscossa sijaitsevan Gratitude nimisen kahvilan jälkiruokakirjan hankkimista olen harkinnut jo pitkään, ja nyt sen hankin. Kirjassa on tosi hyviä elävän keittiön jälkiruokaohjeita,mutta kuvat vaikuttavat hieman vanhanaikaisilta,ja niitä olisi voinut olla enemmänkin;rakastan visuaalisia keittokirjoja!

Idätetystä vehnästä tehtyä leipää ja vieraspostailu

Teki kauheasti mieli leipoa leipää, ja päässä oli jo monta päivää ollut idätetystä vehnästä tehty leipä. Idätetty vehnä on terveellistä:vehnänjyvät liotetaan ja idätetään, jonka jälkeen niitä voi joko kuivata, ja jauhaa kuivatut jyvät jauhoksi, tai käyttää ne sellaisinaan leiväntekoa varten. Idättäessä vehnä muuttuu tärkkelyksestä sokeriksi, ja on muutenkin paljon ravintorikkaampaa kuin paljon käsitelty vehnäjauho.

Olen joskus vuosia sitten tehnyt tämän tyyppistä leipää,mutta ohje oli aika lailla unohtunut, joten etsin netistä apua. Seuraava resepti on sitten kaikenlaisista resepteistä mukaeltu leipä.

Leivän teko aloitetaan liottamalla vehnänjyvät. Liotin niitä noin 12 tuntia, jonka jälkeen laitoin ne lävikköön itämään. Seuraavana päivänä olivat valmiit,ja niihin oli tullut pieni valkoinen “häntä”. Häntää ei kannata kasvattaa pitkäksi,sillä silloin jyvien makeus saattaa muuttua kitkeräksi. Vehnänjyvien lisäksi voi käyttää muitakin jyviä, kuten ruista, kauraa, ohraa, quinoaa jne.Vehnän lisäksi liotin ja idätin myös pieniä punaisia linssejä;ne itävät vehnää nopeammin.

Aloitin jauhamalla idätetyt jyvät ja linssit monitoimikoneessa. Tämä massa jää helposti kulhon reunoille,joten pysäytin koneen muutamia kertoja ja siirsin lastan avulla massaa kulhon keskelle.

Jonkun ajan kuluttua jyvät ja linssit näyttivät tältä,eli hienolta massalta. Pysäytin koneen välissä myös muutamia kertoja, sillä en halunnut massan kuumentuvan liikaa (sitä sai jauhaa jonkin aikaa…)

Lisäsin tähän massaan  vehnäjauhoja. Idätetyistä vehnänjyvistä voi tehdä leipää ihan ilman jauhojen lisäystäkin, mutta tällä kertaa kaapissa ei ollut sitä varten tarpeeksi vehnänjyviä.Mutta seuraavalla kerralla teen sen niin. Halusin myös käyttää tällä kertaa täysjyväjauhoja, mutta nekin olivat lopppu,joten käytin spelttijauhon ja tavallisen vehnäjauhon sekoitusta. Ainekset taikinaan olivat:

• 3 dl idätettyjä vehnänjyviä (vehnänjyvät paisuvat aika paljon idättäessä)
• 2 dl idätettyjä linssejä’
• 2 dl jauhoa
• ½ dl öljyä
• ½ dl hunajaa (itse käytin taatelisiirappia,joka vaikutti vähän leivän väriin)
• 1 pussi kuivahiivaa
• 3 tl suolaa
• 2½ dl lämmintä vettä
• + noin 5dl jauhoja jotka lisätään taikinan vaivaamisen aikana
• auringonkukansiemeniä taikinaa,

 Sekoita kaikki ainekset hyvin ja laita taikina kulhoon. Vaivaa taikinakoukulla kymmenisen minuuttia ja lisää vähitellen noin 5 dl jauhoa seokseen. Taikina oli sen jälkeen tämän näköistä. Taikina oli aika tarttuvaa.

Jätin taikinan kulhoon pyyhkeellä peitettynä.  Parin tunnin kuluttua taikina oli jo noussut aika hyvin,annoin nyrkillä pari iskua, ja jätin taikinan nousemaan uudelleen, Itse asiassa tein tämän taikinan aikaisin aamulla, ja jätin taikinan vielä kohoamaan noin 6 tuntia.Kun palasin,oli taikina kohonnut aika runsaasti;laiton sen jauhotettuun kakkuvuokaan (tarkoitus oli käyttää leipävuokaani,mutta taikina oli liian pieni).Paistoin leivän 190C noin 45 minuuttia.  Laitoin myös uunin pohjalle astian,jossa oli vettä.

  Leipä on ihan hyvää ,ja erityisesti kuori on tosi maukas ja rapea,Itse leipä jäi ihan keskeltä hieman pehmeäksi,luulen ,että se johtui linsseistä. Jos tekisin tämän uudelleen, jättäisin linssit pois. Leivällä oli jännä,vähän mallaksinen maku. Se jäi myös vähän matalaksi,koska itse vuoka oli matala.Suolaakin olisin voinut hieman lisätä.

Asiasta toiseen; olen tällä viikolla ensimäistä kertaa vierasbloggailijana,blogiystäväni Mimin blogissa.Mimi  on muuttamassa ja kiireinen,ja pyysi blogituttaviaan laittamaan vieraspostauksia. Minä laitoin postauksen vispipuurosta! Vispipuuroa en olekaan syönyt tai laittanut vuosiin,ja koska täällä ei ole puolukoita, laitoin sen vadelmista. Ja olipa hyvää;olinkin ihan unohtanut,miten hyvää se voi olla. Postaukseni (englanninkielinen) löytyy täältä. Mimin blogissa on muutenkin ihania ruokapostauksia ja kuvia.

Lohivoileipäkakkua

Tein eksä no. 1 synttäreille  tällaisen voileipäkakun.  Tarkoitus oli ensin tehdä ihan makea kakku,,mutta kun hän mainitsi ,ettei niin kauheasti enään välitä makeasta, muuttui kakku suolaiseksi. En ole aikaisemmin tehnyt voileipäkakkuja,joten tämä oli ensimmäinen. Kakku on aika pieni ja hieman levottoman näköinen,koska ahdoin ehkä vähän liian paljon juttuja tuonne ylhäälle.

Kerrosten välissä on joko cream cheese-tahnaa ja kylmäsavulohta, tai tekemääni tonnikalatahnaa,johon tuli: tonnikalaa, tilliä, etikkakurkkua, sitruunankuoriraastetta,hieman chilihiutaleita, sitruunamehua, mustapippuria,suolaa ja valkoista rahkan tapaista juustoa. Leipäpalat on kostutettu veteen säilötyn tonnikalan nesteellä ja sitruunamehulla.Kakun päällä on porkkanaruusukkeita, lohta, kurkkusydämiä, ruohosipulia ja paahdettua punaista paprikaa. Kakku päällystetty tuolla cream cheese-tahnalla ,ja samaa tahnaa olen käyttänyt kuorrutukseen:osan värjäsin elintarvikeväreilä vihreäksi.

Kokeiluja kuivurilla

Kuivurilla on tullut kokeiltua kaikenlaista viime päivinä;olen tosi innostunut tästä laitteesta! Ylläolevat ovat kuivuneita, tummia pulleita viinirypäleitä: halkaisin, poistin siemenet ja kuivatin.En kuitenkaan halunnut rusinoita, joten en kuivattanut niitä rutikuiviksi. Ne jäivät vähän toffeemaisiksi ja maistuvat aivan karkille! Mikä hyvä vaihtoehto käsitellyille karamelleille.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Limet ovat nyt kaupoissa ,ja koska niiden sesonki täällä on aika lyhyt, halusin tehdä niistä jotain, jota voin käyttää sitten,kun niitä ei ole täällä saatavissa. Tosin olen pakastanut niiden mehua ja kuoriraastetta, mutta halusin myös käyttää uutta kuivuriani limesitruunoihin. Kuorin limet,ja kuivatin kuoriosat.Limen kuoret ovat hyvin ohuita, ja koska niissä ei myöskään ole paljon nestettä,kuivuvat ne nopeasti,ja tähän meni 2 tuntia. Jauhoin  kuivatut kuoret ja tuoksu oli sanoinkuvaamattoman ihana! Rakastan muutenkin limen tuoksua,ja parin minuutin ajan vain nuuhkin tätä jauhetta. Tätä jauhetta voisi käyttää jälkiruuissa, jäätelöissä,  leivonnassa, ja vaikka lisätä vartalovoiteeseen…….

Rapeat tofupalat

Tofu on tosi hyvää rapeaksi paistettuna.

Tein sitä tällä kertaa näin: Leikkasin tofun pitkiksi palasiksi ja marinoin palasia noin tunnin soijakastikeen, chilin ,valkosipulijauheen ja Liquid Smoken sekoituksessa. Liquid Smokea (nestesavua, saa Helsingissä ainakin täältä ja Stockalta)

Marinoinnin jälkeen kierittelin palasia riisijauhoissa.Paistoin palaset öljyssä pannulla,kunnes ne olivat joka puolelta ruskistuneet.Tosi hyvää!

Lime-juustokakkua

Poikani ja hänen tyttöystävänsä pitävät paljon juustoista, ja halusinkin tehdä ennen heidän lähtöään juustokakun, Kauppoihin oli taas tullut ihania pikku limesitruunoita pitkän tauon jälkeen ja ostinkin pari kiloa.Limet olivat tosi pieniä, ja täynnä mehua. Rakastan niiden makua ja tuoksua ja juustokakkuun ne sopivatkin erinomaisesti.

Lime-juustokakku

6 munaa

500 gr rahkan tapaista 9 % juustoa

1 200 ml purkki hapankermaa (esim. Lidlin hapankerma)

1 200 ml purkki maustamatonta jugurttia

Sokeria (unohdin kirjoittaa sokerimäärät ylös,ehkä 4-5 dl)

4 rkl maizenaa

1 ½ dl limemehua ja 3 rkl raastettua limen kuorta (taisin kyllä laittaa enemmänkin….)

Tämä juustokakku on erittäin kuohkea, ja kuohkeuden salaisuutena on se,että valkuaiset ja keltuaiset vatkataan erikseen. Vispasin ensin valkuaiset ja osan sokerista kovaksi valkuaisvaahdoksi. Sen jälkeen vaahdotin keltuaiset lopun sokerin kanssa, ja lisäsin vähitellen juuston, hapankerman, jugurtin ja limemehun sekä kuoren. Sekoitin maizenan pieneen vesimäärään ja lisäsin joukkoon. Tämän jälkeen käänsin (tai Kenwood KMixini käänsi…) valkuaisvaahdon juustomassan joukkoon .Vaahto tulee sekoittaa massaan varaoen;vain niin että vaahto ja massa sekoittuvat tasaisesti. Tämän jälkeen kaadoin massan vuokaan ,jonka asetin syvälle pellille. Pellille kaadoin vettä,niin että se ulottui vuuan keskiväliin. Paistoin kakkua uunin alaosassa ensin 10 minuutin ajan 190 asteessa, jonka jälkeen alensin lämpötilaa 160 C asteeseen. Kakku sai olla uunissa melkein tunnin, ennenkuin oli valmis. Lopulta laitoin foliopaperia päälle,ettei pinta ruskistuisi liikaa.  Uunin sammutettuani jätin uuniluukin raolleen ja annoin kakun olla vielä uunissa,kunnes uuni oli jäähtynyt.

Pohjana käytän yleensä Digestive-kekseistä ja rasvasta tehtyä pohjaa,mutta nyt ei ollut mitään keksejä talossa;olin unohtanut niitä ostaa. Laitoin valmiin sokerikakkupohjan (joka oli jäänyt tervetuliaiskakkua tehdessä)vuoan pohjalle, ja kaadoin juustomassan päälle. Sokerikakkupohja jäi kovin pehmeäksi ja kosteaksi, oli ihan ok, mutta keksipohja olisi tietenkin ollut parempi.

Halusin tehdä pinnalle limen makuisen kiilteen ja tässä möhläsin. Olin ostanut aasialaisesta kaupasta agar agar puikkoja, jotka oli värjätty vihreällä elintarvikevärillä.Olin joskus ostanut ilman väriainetta sisältäviä puikkoja,mutta nyt oli vain näitä.Niitä tuli ohjeiden mukaan ensin liottaa, puolisen tuntia  ja sitten keittää sokerin ,veden ja mehun kanssa..Liottamisen jälkeen sain aika paljon väriainetta puristettua pois, mutta sitä kuitenkin jäi.  Keitin seosta kunnes se alkoi hieman saeta ja annoin sen jäähtyä ensin. Mutta kun halusin sivellä sitä juustokakun päälle,oli se jo ehtinyt hyytyä osittain ja tulos oli tosi epätasainen.Jos tekisin tätä kyseistä  kakkua uudelleen, en laittaisi mitään kiillettä päälle;tämä oli ihan turha juttu.

Kakku oli tosiaankin ihanan kuohkea ja kevyen tuntuinen ja rasvaprosenttihan tässä ei ollutkaan mitenkään korkea.Ulkonäkö olisi voinut olla hieman parempi,jos en olisi tuota kiillettä laittanut.Juustomassa oli tosi kuohkeaa, tosin hieman vaikeammin koossa pysyvää kuin aikaisemmin tekemäni kakut.

Olen edelleenkin kokeillut uutta kuivuriani.

Kuivatin munakoisoa, jotka annan poikani mukaan kun lähtevät parin päivän kuluttua. Täällä ei ole mikään tarve kuivata munakoisoa,koska niitä saa ympäri vuoden edulliseen hintaan,mutta Suomessa ne ovat usein aika kalliita.

 

 

Kuivatin myös mansikkajugurttia (pakastettuja mansikoita, maustamatonta jugurttia,hieman vaniljaa, hieman makeutusainetta) Jugurtissa onkin tosi paljon nestettä,sillä aika isosta määrästä tuli pieni rulla. Maku oli tosi kirpeä,maistui kovasti mansikoille .Oli ihan kiva makeisena,mutta tätä ohjetta täytyy kehitellä vielä vähän enemmän.

 En ole kauheasti kokannut pojan ja tyttöystävän vierailun ajan,johtuen kuumuudesta ja haluttomuudesta seistä pitkiä aikoja keittiössä. Olen tehnyt helppoja ruokia,kuten esim. näitä pikkuperunoita uunissa, salaatteja ja sen sellaista.Pikkuperunoita on täällä saatavilla ympäri vuoden ja laiton ne uunivuokaan: sekaan oliiviöljyä, paljon mausteita, myös rosmariinia alhaalta puistosta ja uuniin,nam! Olen vienyt heitä sushia syömään (Tel Avivissa on hurjasti sushipaikkoja!) ja tyttöystävän on pitänyt  kokeilla kaikenlaisia hänelle ennen tuntemattomia ruokia,kuten falaffelia. Kovasti nauttivat!

Uusi ihana keittiövälineeni!

Keittiövälineisiin kohdistuva ihastukseni on jatkunut jo vuosikausia ,eikä vieläkään näytä lopahtamisen merkkejä. Vuosien varrella niitä onkin kertynyt jonkinlainen kokoelma; joskin joistakin on pitänyt luopua maastamuuttojen vuoksi. Keittiövälinekaupoissa kiertely on  mielipuuhaani,ja onneksi Tel Aviviin on kertynyt aika monta tosi hyvin varustettua keittiövälinekauppaa,joissa kiertely on kiehtovaa!  Olen jo parin vuoden ajan himoinnut kuivuria, ja lukenut paljon niistä kertovaa aineistoa. Innostukseni kuivuriin syntyi,kun aloin valmistaa elävään keittiöön liittyviä ruokia, joista monet vaativat kuivausta. Kuivurin sijaan olen tähän asti käyttänyt uunia alimmassa lämpötilassa, uuniluukku raollaan,mutta kuivuri on ollut suunnitelmissa koko ajan.

Elävän keittiön kursseilla olin tutustunut Excalibur –kuivuriin,jota pidetään parhaimpana kotikuivurina,mutta olin myös nähnyt messuilla Ezidri-merkkisen kuivurin,joka vaikutti erinomaiselta,ja oli jonkun verran  Excaliburia edullisempi.Kesällä Suomessa näin OBH-Nordica-kuivurin,joka oli erittäin edullinen vaihtoehto, sekä Evermat-kuivurin,joka  oli lähempänä Ezidri-kuivuria. OBH Nordica olisi ollut edullinen,mutta siinä ei ole lämpötilansäätöä,joka on aika tärkeä parametri,jos haluaa kuivattaa muutakin kuin sieniä ja yrttejä. Ja jos olisin tunkenut sen matkalaukkuuni, en olisi saanut sinne mitään muuta mahtumaankaan……..

Niinpä parisen viikkoa sitten messuilla käydessäni tilasin Ezidri-kuivurin ja tämän viikon alussa se saapuikin.

Heti piti kokeilla,ja tässä tähänastiset kokeilut:

Mansikka-banaani-jugurtti-rulla (roll up)

Sekoitin kypsiä banaaneja ,mansikoita ja maustamatonta jugurttia sekä pikkuisen sokeria tehosekoittimessa, ja kuivasin  kuivurissa mukana tulleen kiinteän osan päällä.Näitä kiinteitä osia,jotka asetetaan lävikköosien päälle, oli vain yksi kappale,joten tein leivinpaperista lisää samanmuotoisia;toimi ihan hyvin. Tähän sekoitukseen olisin voinut lisätä sitruunamehua, niin väri ei ehkä olisi ollut noin ruskea.Maku oli ihana; banaani tuntui eniten,koska sitä oli paljon m ansikoihin verrattuna.Tämä oli herkullinen makeinen!

Samanaikaisesti kuivasin myös näitä “keksejä” joihin tuli: pellavansiemenrouhetta, kurpitsan ja auringonkukan siemeniä, valkosipulia, pinaattia,basilikaa,tomaattia aurinkokuivattua tomaattia, vehnälesettä, mausteita. Keksit olivat tosi maukkaita,ja kiva kun näitä nyt voi tehdä helpommin;aikaisemmin olen näitä tehnyt useasti uunin avulla.

Tervetuliaiskakku

Poikani ja hänen tyttöystävänsä  tulevat huomenna Suomesta tänne luokseni puoleksitoista viikoksi :-) Heitä varten laitoin tälläisen kakun.

Tämä onkin sitten ihan tavallinen kakku:yleensähän teen vegaanisia kakkuja .Tosi harvoin tulee tehtyä tällaisia koristeltuja kakkuja ,vaikka niiden tekeminen on tosi kivaa! Täällä on myös lämmintä ja kosteaa, mikä ei kauheasti nyt innosta kakuntekoon,mutta pohja oli jo  valmiina pakastimessa, mikä helpotti asiaa. Kakku on aika pieni, 15 x 15 cm, mutta aika korkea. Kakkukerrosten välissä on suklaaganachea, mansikoita ja mansikkahilloa. Kostutuksena oli mansikkamehun ja rommin sekoitus. Marsipaanin alla on vielä kerros vaniljakreemiä,jota pursotin hieman myös reunoille. Kaulin marsipaanin hieman liian ohueksi, ja se repesi sieltä sun täältä,joten korjasin sitä juuri tuolla kreemireunuksella.Kuorrutusmassa oli hieman liian kovaa, joten kirjoittaminen ei kauhean helpolla sujunut, mutta olen kuitenkin suht koht tyytyväinen lopputulokseen.

Tein myös  suklaata, jossa aineksina ovat  kaakao,carobjauhe, chilihiutaleita, lusikallinen instant kahvipulveria,kaakaovoita ,kylmäpuristettua kookosöljyä sekä taatelisiirappia.

Suklaassa oli enemmän carobjauhetta kuin kaakaota, ja koska carob itsessään on makeaa, ei muuta makeutta tarvinnut paljon lisätä.Carobilla on aika voimakas maku,mutta yhdistettynä kaakaoon,ja pieneen määrään kahvia, siitä tulee ihan hyvää. Tämänkin suklaan valmistuksessa temperointi oli tärkeää. En millään muista määriä,joten en voi laittaa tänne reseptiä.

 Tämän lisäksi tein vielä kurkkusalaaattia,jossa ohueksi viipaloidut kurkkupalat laitetaan ensin lävikköön, ja suolaa ripotellaan päälle. Puolen tunnin jälkeen kurkkupaloista puristetaan jäljelle jäänyt neste pois ja kurkkupalat marinoidaan soijakastikkeen, riisietikan, seesamiöljyn, chilihiutaleiden  ja pienen hunajatilkan sekoituksessa. Päälle sirotellaan kevätsipulirenkaita (minulla oli ruohosipulia,sopii myös) ja seesamisiemeniä. Kurkku vaihtoi väriä ja oli hyvää .

Tofu-pinaattipiirakka

Pidän paljon tofusta ,ja viimeisen parin vuoden aikana olen myös huomannut,miten monipuolinen se on:sitä voi käyttää leivontaan, siitä voi tehdä majoneesia, "juustokakkua”  ja vaikka mitä vielä. Tofua voi myös käyttää suolaiseen vegaaniseen “juustopiirakkaan”,ja nyt halusin ensimmäistä kertaa kokeilla sellaista. Yleensä vegaanisiin juustokakkuihin käytetään Silken Tofua,jota ei valitettavasti täältäpäin löydy. Olenkin ihmetellyt sitä;tofun paikallisia valmistajia on useita;orgaanisista marketeista löytyy vaikka minkälaista tofua,kuten eri lailla maustettuja tofuja , (esim. basilikatofua, joka on hyvää ihan sellaisenaan salaateissa kuutioina),mutta Silken tofua sen sijaan ei kenelläkään tofunvalmistajalla ole. Silken tofun sijaan käytän pehmeää tofua, jota hienonnan tehosekoittimessa pienen ölymäärän ja soijamaidon kanssa,jolloin siitä tulee samettimaisen pehmeää.

Tämä tofupiirakka valmistui näin:

Pinaatti-tofupiirakka

Taikinapohja:

2 dl vehnäjauhoa

1 dl riisijauhoa

0,75 dl rypsiöljyä

suolaa

jääkylmää vetta

Täyte:

n. 300 gr pehmeää tofua tai Silken tofua

2 dl soijamaitoa

3 rkl oluthiivahiutaleita

1 rkl maizenaa

suolaa, pippuria,muita mausteita (esim. pizzamaustetta)

pari tomaattia

pinaattia

kevätsipulia tai punasipulia

öljyä paistamiseen

Valmista taikina: sekoita jauhot, öljy ,suola ja tarpeeksi kylmää vettä,jotta saat tehtyä kiinteän taikinan.Laita taikina pussiin ja anna olla jääkaapissa vähintään ½ tuntia. Ota taikina esille, kauli ohueksi  ja aseta voideltuun piirakkavuokaan. Lämmitä uuni 180C asteeseen ja paista pohjaa noin 6-7 minuuttia. Taikinaa jäi yli,joten laitoin vielä pari pientä tartelettipiirakkaa.

Valmista täyte: paista ensin silputtu sipuli kuumassa öljyssä,lisää silputtu pinaatti (minulla ei ole tarkkoja määriä, pari kourallista..) ja paista,kunnes pinaatti näyttää tarpeeksi paistetulta.

Jos käytät tavallista pehmeää tofua, laita se tehosekoittimeen, lisää ruokalusikallinen öljyä ja pari ruokalusikallista soijamaitoa ja sekoita tasaiseksi.Silken tofua käytettäessä tämä ei ole tarpeellista. Lisää tofumassaan oluthiivahiutaleet, maizena, mausteet ja lopuksi  paistettu pinaatti+sipuliseos. Sekoita hyvin. 

Leikkaa pari tomaattia ohuiksi viipaleiksi ja aseta ne pohjan päälle.Ripottelin hieman riisijauhoa ensin pohjan päälle,jotta se pysyisi rapeana.Asettele tomaatit pohjalle ja kaada täytemassa päälle.Paista 200 C asteessa noin 40 minuuttia tai kunnes piirakan täyte on jähmettynyt. Anna piirakan jäähtyä ennen leikkaamista.

“ Piirakka oli hyvää,mutta pari asiaa olisin tehnyt toisin: taikinassa oli liian vähän rasvaa jauhomäärään verrattuna, ja se oli hyvä,mutta hieman liian kuiva. Ensi kerralla lisäisin rasvan määrää taikinassa.Riisijauhon ansiosta taikinasta tuli kivan rapeaa. Tofumassaa olisi myös pitänyt maistaa ennen uunissa paistoa;en laittanut tarpeeksi suolaa,ja se tuntui maussa. Muuten piirakka oli hyvää!

Simppeli,hieman erilainen tomaattisalaatti

Mark Bittman, New York Timesin  ruokapalstan kehittäjä,kirjoitti viime kuussa kesäsalaateista.  Kirjoituksessa oli lyhyet ohjeet 101 salaatille, ja tämä tomaattisalaatti oli numero 15. Ohje oli niin yksinkertainen ja kuulosti mielenkiintoiselta, että teki mieli kokeilla.

Eli näin helppoa:

• halkaistuja kirsikkatomaatteja
• soijakastiketta
• seesamiöljyä
• basilikan lehtiä tai tuoretta korianteria (käytin basilikaa)

Sekoita kaikki ainekset ja anna hieman vetäytyä ennen tarjoilua.

Olin aikaisemmassa postauksessani myös käyttänyt tomaatteja ja aasialaistyyppistä kastiketta, mutta siinä lämmitin ne.Huomasin,että tomaatit sopivat siihen ihan hyvin.Tämä salaatti oli hyvää: makeahkot tomaatit ja soijakastikeen ja seesamiöljyn yhdistelmä toimii hyvin.Tuo tomaattien makeus saa soijakastikeesta esille ihan uusia vivahteita.

Wokattua parsakaalia ja kirsikkatomaattia sekä lopuksi mustikkajälkkäri

Kuumuuden täällä jatkuessa ei keittiössä tee mieli tehdä mitään monimutkaista;sen sijaan salaatit ja wokkiruuat valmistuvat nopeasti ja ovatkin mitä sopivimpia kuuman sään ruokia.

Parsakaali on yksi suosikkivihanneksistani ja wokkasin niitä yhdessä kirsikkatomaattien kanssa. Käytin tähän broccoliinia,mutta aivan yhtä hyvin tähän käy tavallinen parsakaali tai pakastettukin parsakaali. Kastikkeena oli aasialaistyylinen kastike.

Ensin valmistin kastikkeen:

Kastike¨

2 rkl soijakastiketta'

3 rkl makeaa chilikastiketta

1 rkl riisietikkaa

1 rkl seesamiöljyä

1 rkl rypsiöljyä

1 rkl misotahnaa

pieni pala inkivääriä

2 valkosipulinkynttä'

mustapippuria

Sekoita nestemäiset ainekset ja misotahna, lisää raastettu inkivääri, murskattu valkosipuli ja pippuri.Jos haluaa enemmän tulisuutta, voi lisätä sekaan chilijauhetta/hiutaleita.

Wokkiin laitoin seuraavat ainekset:

• noin 400 gr parsakaalia
• 2-3 kevätsipulia varsineen
• 6-7 halkaistua kirsikkatomaattia
• + seesaminsiemeniä lopuksi valmiin ruuan päälle.

Jos käytät tuoretta parsakaalia,käytä niistä myös varret. Eli kuori varren kovat osat pois ja paloittele palasiksi. Laitoin parsakaalit (broccoliinit) hetkeksi kiehuvaan veteen, jonka jälkeen laitoin ne siivilään kuivumaan. Lämmitin hieman öljyä wokissa ja paistoin kevätsipulia ja halkaistuja kirsikkatomaatteja jonkun aikaa, jonka jälkeen lisäsin parsakaalit. Paiston parisen minuuttia, ja lisäsin kastikkeen. Sekoitin kastikkeen hyvin vihannesten joukkoon,ja jatkoin paistamista,sekoittaen aina välillä,vielä noin 5 minuuttia. Tarjoile vaikka riisin kanssa.Kastike on hieman makeahkoa ja makeuden ja soijakastikkeen yhdistelmä antaa kasviksille tosi hyvän maun. Ripottele päälle seesaminsiemeniä.

Koska on kuumaa, tunnen suurta himoa kaikenlaisiin jääkylmiin juomiin ja jäädykkeisiin.

Sekoitin pakastemustikoita, hieman soijamaitoa, vaniljaa sekä agavesiirappia(voi laittaa hunajaa tai muuta makeuttajaa) tehosekoittimessa. Siitä tuli tälläinen “slush” eli jääsohjo ja tuntui aivan ihanan vilpoisalta.Nam! Koska täältä löytämäni pakastemustikat olivat aika mauttomia ja vielä kaiken lisäksi hieman kirpeitä,lisäsin tähän Suomesta ostamaani kuivattua mustikkajauhetta.Suomessa ostamani pakastemustikat taas olivat mielestäni ihan hyviä, eivätkä tätä extrajuttua tarvinneet.