Kesä on täällä viikunoiden aikaa, mutta tällä viikolla viikunoita on näkynyt monessa torikojussa. Pian ovat viikunat väistyneet muiden hedelmien tieltä, joten ostin kilon kauniita viikunoita. Osan söin tuoreena , ja lopuista valmistui ihana viikunajälkiruoka. Tämän voisi valmistaa myös kuivatuista viikunoista.
Herkkuviikunat
Minulla ei ollut appelsiineja eikä appelsiinimehua, joten laitoin pelkästään vettä nesteeseen, Mieluummin olisin laittanut appelsiinimehua, sillä siirapista tulee vieläkin parempaa niin, joten suosittelen käyttämään 2 dl vettä + 2 dl appelsiinimehua.
Sekoita kattilassa vesi + appelsiinimehu , kaneli, sokeri ja vanilja sekä pomeranssinkuori. Pomeranssinkuorta voi laittaa vähemmänkin kun nesteessä käytetään appelsiinimehua. Anna nesteen kiehua kunnes sokeri on sulanut.
Lisää viikunat varovasti kattilaan. Keitä matalalla lämmöllä , kannen alla , kunnes viikunat ovat täysin pehmenneet. Keittoaika riippuu viikunoista: jos ne ovat hyvin kypsiä niin keittoaika on lyhyempi. Keitin viikunoita noin 20 minuuttia; kuivia viikunoita käytettäessä 30 minuuttia on varmaankin sopiva keittoaika.
Kun viikunat ova pehmenneet, poista ne varovasti kattilasta lastalla tai reikäkauhalla. Anna viikunoiden jäähtyä.
Keitä lientä kokoon, kunnes se muuttuu siirappimaiseksi. Viikunoista tulee keitettäessä makua siirapille, joka on tosi maukas.
Viikunat tarjosin jugurtin kanssa , ja päälle kaadoin keitinliemestä tehtyä siirappia, joka on ihanaa vaikka jäätelön kanssa. Jugurtti oli paksua, koska olin ensin valuttanut siitä nesteitä pois. Jugurtin tilalla tässä maistuisi myös kermavaahto, tai jäätelö, tai kookoskerma jos haluaa tehdä vegaanisen version .
Käyttämäni viikunat olivat tällaisia. En erityisesti tunne eri viikunalajikkeita.
Torilla näkyi myös kaktusviikunoita. Näissä onneksi ei ole piikkejä: toisin kuin kotini viereisen kaktuspuiston tummanpunaisissa kaktusviikunoissa. Viime kuussa kävin puistossa, ja näytti siltä että muutama hedelmä oli ilman piikkejä, joten poimin muutaman ja laitoin taskuuni. Mikä virhe! Käteni olivat muutamia päiviä täynnä pikkuruisia piikkejä, ja housuntaskun kankaaseen tarttuneita piikkejä oli vaikeaa saada pesussa pois...
Guavatkin olivat kypsyneet.