Kukkakaalipihvit

Viime viikolla sain jostain pahan vatsapöpön,ja olin todella surkeassa kunnossa pari päivää. Pelkkä ruuasta ajatteleminenkin teki pahaa,ja etenkin vihreät vihannekset ja hedelmät,joista pidän niin paljon normaaliolosuhteissa;tuntuivat aivan hirveiltä. Kolmantena päivänä oli olo jo paljon parempi ja ensimmäistä kertaa teki mieli jotain muutakin kuin yrttiteetä.  Vihreä smoothie maistui ja tuntui erityisen hyvältä sinä aamuna,aatonaattona. Aatonaaton iltana olin kutsuttu suomalaiselle jouluillalliselle,ja jaksoin jo syödä jotenkuten,mutta vain kalaa ja salaattia. Sen jälkeen olo koheni vähitellen,ja elimistöni on vaatinut ainakin aamuisin vihreää juomaa,mutta koska iltaisin asunnon lämpötila menee tuonne 15-16 asteen paikkeille,vaatii elimistö silloin myös lämmintä ruokaa. Täällä on koko viikon myös vietetty Hanukka-juhlaa,johon liittyvät paitsi munkit myös kaikenlaiset öljyssä paistetut ruuat kuten erilaiset kasvispihvit,mutta itse teen kasvispihvini mieluummin uunissa.

Kukkakaalipihvit

• noin kilon painoinen kukkakaali
• muutama kevätsipulin varsi tai ½ tavallista sipulia
• kourallinen tuoretta persiljaa
• suolaa,mustapippuria
• ripaus chilihiutaleita
• 1 tl currymaustetta
• ripaus juustokuminaa eli jeeraa
• 1 luomumuna
• 1½ dl riisijauhoa

Pese kukkakaali (tähän voi käyttää myös pakastettua kukkakaalia) ja leikkaa pieneksi kukinnoiksi. Laita kukkakaali monitoimikoneeseen,lisää sipuli,persilja sekä mausteet ja jauha kukkakaali murumaiseksi seokseksi.Lisää kananmuna ja riisijauho,ja sekoita.Riisijauhoa on hyvä olla sen verran ,että massa pysyy koossa kun siitä muovaillaan pihvejä. Laita leivinpaperi uunipellille ja öljyä se  oliiviöljyllä.Muodosta kukkakaalimassasta litteitä pihvejä ja paista niitä 200 asteen lämmössä 30-40 minuuttia.Käännä pihvit paistamisen puolivälissä.Pihvien tulee olla ruskistuneita molemmin puolin. Tarjoa lämpimänä. 

Suomalaisen jouluillallisen emännän puutarhassa kumkvattipuut olivat täynnä hedelmiä.

Kikherneitä,mangoldia ja granaattiomenaa

Olin eilen lounaalla uudehkossa ravintolassa,jossa söin mm. kikherneannoksen,joka oli sen verran hyvää,että halusin yrittää tehdä sitä kotonakin.Ravintolan annoksen maussa tunsin sitruunaa ja juustokuminaa,ja yritin sitten parhaani mukaan toteuttaa annosta niin,että se olisi kuin ravintolassa tarjottu annos,ja aika lähelle osuinkin.

Kikherneitä,mangoldia ja granaattiomenaa    

• 5 dl keitettyjä kikherneitä (käytin luomua)
• 5 dl vettä
• 2 rkl oliiviöljyä
• 3 mangoldin lehteä
• ½ sipuli(minulla oli vain kevätsipulia,mutta sekin oli ihan ok)
• 2 valkosipulin kynttä
• ruususuolaa,mustapippuria
• 1 tl juustokuminaa
• 3 rkl granaattiomenan hedelmäsiemeniä
• 1 sitruuna

Minulla oli kaapissa puolen kilon pussi luomukikherneitä,ja eilen iltapäivällä laitoin ne likoamaan,ja keitin ne sitten illalla.Joukkoon laitoin ½ teelusikallista leivinsoodaa,joka hieman nopeuttaa kikherneiden pehmenemistä. Kikherneethän turpoavat reilusti,joten tuosta puolesta kilosta tuli niitä suuri määrä,ja kun olin siitä erotellut 5 dl kikherneitä,laitoin loput pakkaseen.Tämän annoksen voi hyvin tehdä kaupan valmiiksi keitetyistä kikherneistä.

Hienonsin sipulin ja leikkasin valkosipulinkynnet ohuiksi palasiksi.Mangoldin vihreät osat erottelin valkoisesta keskiosasta ja käärin mangoldinlehdet rullalle ja leikkasin ohuiksi suikaleiksi

Lämmitin öljyä pannussa,lisäsin sipulin-sekä valkosipulin  palat ja annoin niiden paistua noin minuutin,jonka jälkeen lisäsin mangoldin vihreät osat. Annoin paistua muutaman minuutin,jonka jälkeen lisäsin mausteet,kikherneet sekä veden. Yhtä hyvin tämän voi tehdä kattilassa.Annoin seoksen kiehua hiljaisella tulella kunnes yli 2/3 osaa neisteistä oli haihtunut. Ota pois tulelta ja lisää joukkoon sitruunan mehu sekä granaattiomena.Granaattiomena on annoksessa tosi nätti ja antaa kivasti myös hieman makean hapokasta makua,mutta sen voi myös jättää pois.

Tässä sitten se ravintolan annos ,josta sain inspiraation.Se oli itse asiassa pääruoan sivuannos,eikä siitä veloitettu enempää,vaikken ottanutkaan pääannosta.

Olin jo pitkään halunnut käydä viime kuussa avatussa ravintolassa,Yonassa,Jaffan satamassa.Ravintolassa tehdään melkein kaikki itse,eli heillä on oma savustamo,leipomo ja myös jugurtti ja ricotta tehdään itse paikan päällä.Tila on ihanan avoin ja ikkunoistä näkyy Välimeri. Minua viehättivät nuo isot purkit kaikenlaisine säilykkeineen hyllyllä. Ravintolan sivut eivät vielä näytä olevan valmiit ,mutta lisää kuvia ravintolasta ja annoksista  on täällä.

Pidän ravintoloista ,jossa näkee kokit hommissa;D

Emme olleet ystäväni kanssa hyvin nälkäisiä,joten tilasimme vain alkupala-annokset (ja minä myöhemmin sen kikherneannoksen) sekä leipäannoksen.Monet ravintolat täällä ovat alkaneet ottamaan maksua leivästä,mutta silloin se tarkoittaa todella hyvää leipää sekä muutamaa levitettä. Syön leipää äärimmäisen harvoin,mutta tämä leipä oli ihanan lämmintä ,hyvää ja kuori rapeaa. Mukana tuli annos paikan omaa jugurttilevitettä sekä tuo chili liemessä ,joka oli todella hyvää,ja johon dipattu leipäpala maistui todella hyvältä.

Paikan vesikannu oli aivan mielettömän ihana,olisin halunnut tuollaisen kotiin! Ravintolan kaikki astiat on suunniteltu juuri tätä ravintolaa varten.

Ja ne meidän alkupalat....otimme kummatkin samanlaisen annoksen,eli sardiineja yrttisellä pistaasipähkinätäytteellä.Pieni,mutta niin herkullinen annos,joka tuotiin pöytään pienessä puulaatikossa,jossa oli terrakottainen astia sardiineilla. Jotkut alkupalat tässä ravintolassa tarjoillaan kauniista lasipurkeista,joita voi nähdä ylemmän kuvalinkin takana.Tähän ravintolaan menisin mielelläni toistekin.

Pois lähtiessä näimme sisääntulo/ulosmenokäynnin kohdalla ison korin täynnä mandariineja,ja mietimme,että olivatko ne mahdollsesti tarkoitettu ravintolan vieraita varten...No ,se jäi kysymättä...

Pienet bataattiomenakakkuset

Tehdessäni muutama postaus sitten bataattinamuja ihastuin bataatin ja omenan makuyhdistelmään,ja sen pohjalta ideoin nämä pienet raw-kakkuset. Makeus näihin kakkusiin tuli pelkästään kasviksista ja hedelmistä ja minusta sen enempää makeutta näihin ei kaipaakaan.

Pienet bataattiomenakakkuset

• 1 bataatti
• 2 omenaa (käytin 2 suurehkoa luomu Granny Smith-omenaa)
• 8 medjoul-taatelia +vettä liotukseen
• 1 rkl piparimaustetta
• 1½ rkl tiivistettyä omenamehua
• 1 dl idätetyistä tattareista jauhetttua jauhoa
• 2 dl mantelijauhoa
• 1 tl psylliumkuitua

Kuori ja raasta bataatti hienon hienoksi raasteeksi.Tee sama omenoille.Kaada taateleiden päälle sen verran vettä että ne peittyvät,ja anna niiden liota vähintään tunnin. Jauha taatelit soseeksi lisäten liotusvettä niin,että syntyy paksuhko sose.Lisää sose sekä tiivistetty omenamehu raasteen joukkoon ja lisää myös piparimauste,tattarijauho,mantelijauho sekä psyllium.Anna taikinan seistä noin varttitunnin. 

Laitoin taikinaa ihanaan silikoniseen lumihiutalemuottiin,jonka ostin Helsingissä viime talvena. Laitoin koko muotin kuivuriin ja kuivatin kakkusia siinä yön yli. Seuraavana aamuna  poistin kakkuset muotista ja annoin niiden kuivahtaa vielä kuivurissa kunnes niiden pinta oli kuivunut.  Laitoin kakkusille myös kuorrutuksen ,johon tuli lucumaa,kaakaovoita,lesitiiniä,steviaa ja hieman cashewpähkinöitä.Kakkusista tuli hurjan hyviä,eli bataatiin ja omenan liitto toimii;D

Eilen kävin Tel Avivin satamassa maatilatorilla.Aurinko paistoi,oli normaalia lämpimämpää ja ihmisiä oli massoittain liikkeellä. Tässä kojussa myytin isoja sharon-hedelmiä. Sharon on persimonin tai kakin täällä kehitetty muoto,jossa ei ole parkkihappoa eikä siemeniä,ja sen voi syödä myös raakana.

Ostin vain yhden hedelmän,mikä myöhemmin harmitti,sillä se oli niin hyvää! En pidä pehmeistä persimoneista,vaan tällaisista kovista ja makeista,joista voi syödä koko hedelmän,myös kuoren.

Nyt on myös artisokkien aika.

Tahna munakoisosta ja paahdetuista vihanneksista

Bongasin täkäläisestä blogista herkulliselta kuulostavan tahnan,jonka valmistin,pienin muutoksin. 

Tahna munakoisosta ja paahdetuista vihanneksista

• 2 munakoisoa (käytin täkäläistä heirloom-munakoisoa,joka oli tosi suuri,ja melkein vastasi 2 tavallista munakoisoa)
• 1 sipuli,paloiteltu suuriksi paloiksi
• 2 punaista paprikaa paloiteltuna
• 1-2 tomaattia halkaistuna
• 2 valkosipulin kynttä
• ruususuolaa,mustapippuria
• muutama rkl hyvää oliiviöljyä

Halkaise munakoisot ja sivele niiden pinta öljyllä.Asettele paloitellut vihannekset päälle (tai erikseen) ja valele nekin öljyllä. Paahda uunissa 200 C-asteessa noin puolisen tuntia.Laita paprikapalat hikoilemaan joko suljettuun astiaan tai muovipussiin,jonka jälkeen kuoret irtoavat niistä helposti. Laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen;lisää suolaa ja pippuria maun mukaan.Hyvää oli ja koska olin laittanut tahnaa reilusti,lisäsin osaan tahinia ,ja sepä vasta hyvää olikin:)

Mansikka-aika alkoi täällä jo joku aika sitten,mutta vasta tänään ostin ensimmäisen rasialliseni.Ovat näin sesongin alussa vielä aika kalliita. Nämä olivat todella suuria,kiinteitä ja kauniita,ja kuvittelin maunkin olevan aika olematon,sillä joskus sattuu sellaisia mansikoita.Nämä olivat kuitenkin todella makeita ja hyviä ja rasia(hieman yli ½ kiloa) väheni aika nopeasti....

Pari päivää ennen joulua täällä alkaa Hanukka,valon juhla.Siihen liittyvät oleellisesti munkit,ja kuten joka vuosi,myös tänä vuonna leipomot yrittävät parhaansa luodessaan vuotuista munkkikokoelmaansa... Kuvassa näkyvät ainakin vodka double espressso-munkki (valkosuklaaganache vodkalla ja tuplaspessolla sisäpuolella)chocolata bianco-munkki,pistaasisuklaamunkki,joitakin mainitakseni,ja siinä oli vain osa.Onneksi en ole lainkaan munkkien ystävä!

Luomumarketissa oli viime perjaintaina tuoretta kurkumaa.Näyttää aika lailla inkivääriltä paitsi että on keltaista. Kurkumalla on paljon terveydellisiä vaikutuksia.

Luumuiset ja piparimausteiset energiapatukat

Käyn pari kertaa viikossa kuntosalilla ja kuntoilun jälkeen syntynyttä energiavajetta paikkaamaan tarvitsen jotain hiilaripitoista,jossa on hyviä hiilareita.Teen aina patukkani itse,ja ne valmistuvat kuivurissa,mutta yhtä hyvin ne voi tehdä matalalämpöisessä uunissa ,jonka oviluukku on auki.Edellisiin patukoihini käytin Meyer-sitruunoita,mutta onkohan joulukuussa jotain,josta tulee halu tehdä hieman jouluisen makuisia patukoita ,kuten nämä....

Luumuiset ja piparimausteiset energiapatukat

• noin 250 gr kuivattuja luomuluumuja ,kivenpoiston jälkeen
• 1 kukkurallinen rkl piparimaustetta (täällä ostan mausteet kokonaisina ja jauhan itse)
• 2 dl kookoshiutaleita
• 3 liotettua Medjoul-taatelia
• maun mukaan steviaa makeutukseen
• 4 dl mantelijauhoa (tästä puolet oli mantelimaidon valmistuksessa syntynyttä mantelimurskaa)
• 21/3 dl paahdettua quinoaa

Liotin luumuja ensin pienessä vesimäärässä joitakin tunteja ja lisäsin joukkoon myös taatelit. Laitoin luumut ja taatelit monitoimikoneeseen ,johon lisäsin ensin kookoksen,ja jauhoin seosta tasaiseksi. Lisäsin joukkoon piparimausteen ja stevian,ja mantelijauhon,ja käytin konetta vielä muutaman kierroksen.Otin massan pois koneesta ja lisäsin hyvin sekoittaen paahdetun quinoan.Massan laitoin silikoniseen patukkavuokaan,ja vuoka meni joksikin aikaa pakastimeen,kunnes patukat tulivat hyvin siitä irti. Tämän jälkeen patukat menivät kuivuriin,jossa ne kuivuivat yön yli.

Patukoista tuli kivasti sekä luumun että piparimausteen makuisia.

Rommilla maustettu hibiskusglögi

En ole pitkään aikaan osallistunut ruokahaasteisiin,mutta kun näin edellisen ruokahaastevoittajan, Chocochilin  Elinan, blogissa joulukuun ruokahaasteen aiheen,glögin,päätinkin osallistua.Illat ovat täällä nyt jo kylmiä,ja sisälläkin on illalla sen verran kylmää,että lämmin juoma on paikallaan (nyt juuri 16 astetta sisällä...). Glögejä olenkin viime aikoina keitellyt muutaman kerran;olen niihin käyttänyt pakastettuja mustaherukoita.

Tällä kertaa päätin tehdä hieman erilaisen glögin,ja pohjana käytin hibiskuksen kuivattuja kukkia. Hibiscus Sabrariffa-kukan verholehdistä tehty tee on  suosittua Jamaikalla,Meksikossa,Amerikan keski-ja eteläosissa, sekä Egyptissä ja pohjoisen Afrikan maissa.Hibiskusteen sanotaan alentavan verenpainetta sekä pahaa kolestrolia ja siinä on C-vitamiinia sekä antioksidantteja. Sisävalossa ottamani kuva vasemmalla hibiskuksen verholehdistä on huono,sillä luonnossa kuivattujen kukkien väri on paljon tummempi,ja hibiskuksesta lähteekin paljon väriä keitettäessä. Hibiskusteen maku on kirpeähkö,ja muistuttaa karpaloiden makua,joten se tarvitsee tarpeeksi makeutusta. Itse käytän hibiskusta paljon kylmissä juomissa kuumalla kaudella,ja juoman väri onkin ihana.Täälläpäin hibiskuksen kukkia myydään usein maustekaupoissa sekä myös terveyskaupoissa ,ja maailmalla niitä myydäänkin usein juuri terveelliseen ruokaan keskittyneissä kaupoissa.

Rommilla maustettu hibiskusglögi kahdelle

Oma rommini oli tätä mutta mikä
tahansa rommi on ok.

• noin 1 dl hibiskuksen kuivattuja verholehtiä
• 4½ dl vettä
• 1 rkl glögimaustetta (käytin Suomesta tuomani pussin jämät.Siinä oli kanelia,inkivääriä,neilikkaa,kardemummaa ja pomeranssin kuorta)
• 1/4 osa vaniljatangosta
• makeutusta maun mukaan (yritän välttää sokeria,joten makeutukseni oli steviaa,mutta tähän sopisi hyvin ruokosokeri)
• 1/3 dl rommia

Laita vesi,hibiskuksen kukat ,makeutus ja mausteet kattilaan ja kuumenna kunnes seos kiehahtaa.Ota pois tulelta ja anna mausteiden imeytyä nesteessa noin vartin,jonka jälkeen seos siivilöidään.  Glögi kiehautetaan uudelleen ja aivan lopussa siihen lisätään rommi. Ota pois liedeltä sen jälkeen kun rommi on lisätty. Tuli kyllä tarpeeksi lämmin olo tästä glögistä:)

Jonkinlaiset bataattinamut

Ollessani pari päivää sitten jättimarketin mahtavalla hevi-osastolla(marketilla on ihan erillinen hevi-osasto,jossa erillinen sisään/uloskäynti ja kassat samoin),törmäsin siellä uuteen tuotteeseen.

Kyseessä oli Tekoa Farmsin bataattinamut,joita oli sekä tavallisesta että purppuranvärisestä bataatista tehtyjä.En ostanut,sillä ne sisältävät sokeria,mutta sain inspiksen.Vaikka nuo namut on selvästi tehty jostain bataattisoseesta,tein omani ihan eri tavalla eli ostin noin ½ kilon bataatin,jonka leikkasin ranskisten muotoisiksi.Laitoin astiaan ja lisäsin joukkoon tiivistettyä omenamehua (joka sisältää pelkästään omenaa ja on hieman siirappimaista)kanelia sekä muutaman tipan sitruunamehua ja teelusikallisen öljyä.

Annoin bataattipalojen jonkun aikaa marinoitua,jonka jälkeen ne päätyivät marinointiliemen kanssa kuivuriin.Ajattelin että ne pehmentyisivät mutta muutaman tunnin kuluttua niistä oli tullut sitkeitä! Todella hyvän makuisia,sillä marinointiliemi oli alkanuti imeytyä niihin,mutta todella sitkeitä eikä pehmeitä.Ei sitten auttanut muuta kuin kipata kaikki palat kattilaan,jonne lisäsin vielä jonkun verran tiivistettyä omenamehua ja vettä ja keitin palasia kokoon,kunnes neste oli enemmän tai vähemmän haihtunut.Hyviä niistä tuli,mutta ehkä soseuttamalla bataatit,ja lisäämällä tuo mehu+kaneliseos,sekä myös jonkun verran psylliumia,näistä saisi todella kivat namut. Vaikka Tekoa Farmin namuissa onkin sokeria,ovat ne kuitenkin parempi vaihtoehto tavanomaisille namuille.

Eilen tuli myös leivottua pitkästä aikaa.Tein omenatäytteisen Tosca-piirakan tuliaisviemiseksi,mutta tein myös ihan pikkuisen koepalan ja taikina oli tosi rapeaa ja hyvää. Taikinan ohje on sama kuin täällä,paitsi että korvasin puolet jauhoista mantelijauhoilla ja sokerina oli luomuruokosokeria.

Mangoinen kalacheviche

En ole pitkään pitkään aikaan syönyt tuoretta kalaa,mutta viimeksi megamarketissa käydessäni teki mieli taas kokeilla jotain fisua ja mukaani tarttui juovakeltti tai harmaakeltti eli Grey Mullet-kala,joka on täälläpäin erittäin suosittu kala,ja joka sopii erinomaisesti cheviche-kalaksi.Olen kerran myös graavannut tätä kalaa,ja sekin oli hyvää,tosin ei lohen veroista siinä mielessä.Marketin tuorekalaosasto on tosi hyvä,ja kala fileeroidaan samaan hintaan.

Ohjeen nappasin täkäläiseltä englanninikieliseltä bloggerilta ,Laylalta,jonka blogi on tosi kiva,sillä ohjeet  ovat kuvissa,ja kuvasta seuraavaan siirrytään nuolta klikkaamalla. Tosi kätevät step by step-ohjeet:) Annos oli myös todella kaunis,ja tein oman annokseni suurinpiirtein samoin,pienin muutoksin:minulla ei ollut vihreää chiliä joten käytin punaista ja lisäsin joukkoon tuoretta korianteria.Tämän chevichen erikoisuus oli mausteessa:sumakki sopi todella kivasti kalan kanssa.

Mangoinen  kalaceviche

• ohuita mangosiivuja (käytin juustohöylää)
• ½ kiloa cevicheen sopivaa kalaa
• muutaman limen mehu
• 1 rkl hyvää oliiviöljyä
• suolaa,mustapippuria maun mukaan
• vihreää tai punaista chiliä renkaina
• 2 tl sumakkia
• pieni punasipuli
• kourallinen tuoretta korianteria

Leikkaa kala pieniksi palasiksi,lisää joukkoon limemehu,suola,pippuri,öljy sekä ohueksi leikatut  punasipulirenkaat .Laita astiaan,sekoita hyvin ja anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia. Valmista sillä välin mangosuikaleet:kuori mango ja ota siitä juustohöylällä ohuita siivuja. Aseta mangosiivut kauniisti lautaselle,ota cheviche jääkaapista ja lisää joukkoon korianteri sekä chilirenkaat. Tämä oli todella hyvää! Mangon makeus täydensi ihanasti kalan ja muiden ainesten makua,ja sumakki sopi tähän niin hyvin,että aion jatkossakin käyttää sitä kalan kanssa. 

Naurispyörylät

Uudessa mustassa vietetään tässä kuussa juureskuukautta ja seuraava juureshaaste onkin nauris,johon minut haastoi Keittiökameleontin Outi. Outi itse asiassa haastoi minut aiemmin kun aiheena oli lanttu,ja minulta kysyttiin myös jos haluaisin osallistua palsternakka-haasteeseen,mutta kumpaakaan ei täällä löydy,joista etenkin palsternakan puuttuminen hieman harmittaa. Naurista sen sijaan löytyy.

Nauris oli minulle tähän asti aivan tuntematon juures,sillä en ollut koskaan sitä aikaisemmin ostanut.Viereisestä vihanneskaupasta en sitä löytänyt,mutta jättimarketin vihannespuolella olikin iso laari nauriita. Luin jostain,että  pienet,nuoret nauriit ovat parhaita,joten valitsinkin pieniä nauriita.

Mietin mitä näistä voisi tehdä ja mieleen tulivat muutama vuosi sitten tekemäni ihanat bataattipyörylät;ohje suositulta ravintolalta täälläpäin. Ensin maistoin raakaa naurista (ei ehkä ihan suosikkijuurekseni sellaisenaan..) ja vaikka se ei bataattia muistutakaan ,päätin kuitenkin kokeilla bataattipyörylöiden ohjetta mukautettuna.Tuli mieleen,että nauris voisi toimia hyvin myös coleslaw-tyyppisissä salaateissa.

Naurispyörylät

• noin ½ kiloa nauriita (ennen käsittelyä)
• 1 dl riisijauhoa
• 1 rkl psyllium-kuitua
• 1 rkl soijakastiketta
• 2 tl sokeria (käytin luomuruokosokeria)
• mustapippuria,suolaa maun mukaan
• öljyä paistamiseen *

Pese ja kuori nauriit,ja paloittele ne.Keitä niitä kattilassa kunnes palaset ovat pehmenneet.Laita palaset lävikköön ja anna niiden kuivua lävikössä vähintään 15 minuuttia (ettei tule vetistä muusia..)

Survo naurispalat muussiksi.

Lisää joukkoon kaikki muut ainekset,öljyä lukuunottamatta ja laita sose pursotinpussiin.Jos ei ole pursotinpussia,voi lusikalla ottaa sosetta ja laittaa sitä iso nokare paistinpannulle ja sitten lusikalla hieman tasoitella pintaa

Anna öljyn kuumentua tarpeeksi,ja pursottele  sosetta paistinpannuun pieniksi pyörylöiksi. Kun pyörylät ovat ruskistuneet yhdeltä puolelta,käännä ne ja anna niiden ruskistua vielä toiseltakin puolelta. Asettele  pyörylät ensin talouspaperin päälle,jotta ylimääräinen  öljy tarttuu paperiin.

Pyörylät olivat ihan hyviä,ja nauris tuntui näissä kyllä selvästi. Ne olivat ihanan rapeita päältä ja pehmeitä sisältä. Halusin tehdä vegaanisen ja gluteenittoman ohjeen,joten ,joten laitoin riisijauhoa ja psylliumia tavallisen jauhojen sijaan,mutta näistä tulisi varmaan kiinteämpiä,jos käyttää normijauhoja,tai vaikkapa kikhernejauhoa (tämä tuli mieleen myöhemmin). Kuten bataattipyörylöitä,myös näitä voisi tarjota ruohosipulisen kastikkeen kanssa ,jonka ohje on täällä,sekä raw-versiona että kermaviilisenä versiona.

*Paistamiseen käytin riisinkuoriöljyä,joka on valmistettu riisijyvän uloimmasta ,ruskeasta kuoresta. Öljyllä on korkea palamispiste ja siinä on myös korkea E-vitamiinipitoisuus.

Synttärikakku ystävälle

Tein pitkästä aikaa raw-kakun.Harvemmin teen näitä nykyään,ellei sitten ole joku tilaisuus missä voin  tällaista tarjota;ihan itselleni en viitsi tehdä koska sitten myös syön sen itse kokonaan.Tosin omistan myös muutaman minivuuan,joten pikkutortun voin silloin tällöin tehdä.

Kakun tein  hyvän ystäväni Maryn syntymäpäivän kunniaksi. Mary on muuttolintu,eli asuu täällä kun on viileää ja lentää heti pois takaisin Yhdysvaltoihin kun lämpenee.Mary täytti muuten 72 vuotta,mitä on melkein vaikeaa uskoa,kun katsoo hänen kuvaansa vasemmalla. Hän on koko elämänsä ollut kasvissyöjä,ja rakastaa pähkinöitä!  Hänen veriarvonsa ovat kadehdittavan hyvät,ja vaikka hän asuu hissitalossa,juoksee hän usein 4 kerrokseen rappuja pitkin. Olen kyllä aika vakuuttunut,että ravinnolla on jotain tekemistä hänen hyvän kuntonsa kanssa.

Kakun pohjan ohjetta ei ole,koska käytin siihen aiemmin tekemieni energiapatukoita.Ne olivat minusta jääneet hieman mauttomiksi,joten jauhoin ne ja lisäsin joukkoon mantelimurskaa (mantelimaidon teossa jäänyttä)muutaman taatelin ja carob-jauhetta.Minusta pohjasta tuli hyvää,vaikka olikin ehkä hieman liian paksu.

Appelsiinit ovat nyt ihanan mehukkaita,ja ostin niitä ensimmäistä kertaa sitten kevään ,ja heti tuli mieleen appelsiininen täyte.Kakku oli pieni:ympärysmitta vuualla on 16 cm,

Appelsiinimoussetäyte

• 2-3 isoa luomuappelsiinia (käytin 2½ desiä mehua)
• 1½ dl liotettuja cashew-pähkinöitä
• ½ dl luomuagavea ja jonkun verran steviatippoja (en muista paljonko niitä laitoin)
• 1 dl  valmiiksi laitettua Irish Moss hyytelöä
• 2 luomuappelsiinin hienoksi raastettu kuori
• ½ dl luomukookosöljyä

Sekoitin kaikki ainekset Magic Bullet-laitteellani (pariin otteeseen,määrän vuoksi..) En ollut ajatellut lisääväni kookosöljyä,mutta olin laittanut Irish Mossiin hieman liian paljon nestettä ja siitä tuli hieman liian löysää, Täytteestä tuli aivan ihanaa! Pehmeän moussemainen ja hennosti appelsiinin makuinen. Mary ja hänen pari ystäväänsä rakastuivat siihen,ja se oli muutenkin ystävien ensi kokemus raw-kakkujen kanssa;Mary sen sijaan tuntee raw-keittiön todella hyvin.Kakun päälle ripottelin vielä limekuorijauhetta ja pursottelin päälle koristeeksi appelsiinimehun,cashewpähkinöiden,stevian ja kookosöljystä tehtyä kuorrutusta.

Mandariinien aika on koittanut täällä. Torilla oli myös valtavia mangoja.Ositn yhden joka painoi yli kilon!

Tuoreita taateleita

Torin viereisessä kukkakaupassa myytiin chilikimppuja. Ovatkin tosi koristeellisia  mutta minä ajattelin heti niiden käyttöä muutenkin kuin koristeina.En ole ihan varma mikä chililajike tässä oli kyseessä,mutta kun puraisin yhtä,totesin että se oli voimakkaampi kuin täällä kaupoissa yleinen chililajike ja Scofield-taulukossa varmaan aika korkealla.Myyjä sanoi,että oli laittanut oman kimppunsa maljakkoon,ilman vettä ja chilit olivat kivasti kuivuneet.

Aika nättejä nuo chilit ovatkin tuolla kukkien seurassa.En ollut ajatellut ,että niitä voisi näinkin käyttää...

Kaikenlaisia kokeiluja ja ihania oliiveja

Kävin eilen Tel Avivin Karmel-torilla,jossa poikkesin sinne joku aika sitten avattuun ihanan Olia-ketjun kauppaan. 

Perjantaisin siellä myydään voileipiä ja  hanaolutta,mutta samalla on myös  paljon maistiaisia. Minua kehotettiin maistamaan molemmissa kuvissa olevaa oliivivoita.Oliivivoita? Maistoin leipää,jonka päällä oli reilu kerros oliivivoita,ja voila,se todellakin maistui voille ja oli tosi hyvää! Ja myös rakenne oli kuin voin,mutta tämä ei kuitenkaan ollut margariinia,vaan kaupan omistajien kehittämä uusi tuote,jonka ohjetta he eivät missään nimessä halunneet jakaa mutta sen verran sain selville että siinä on oliiviöljyä ja kaakavoita.Sorruin ostamaan yhden pienen purkin tuota voita,johon oli käytetty Nabali-oliivien öljyä ja oli maustettu chilillä.

Mielessä raksutti että tätähän voisi kotonakin kokeilla tehdä,ja utelias kun olen ,tein pienen koe-erän,eli sekoitin 2½ rkl hyvää oliiviöljyä sekä saman verran sulatettua kaakaovoita ,ja lisäsin joukkoon 2 tl jauhettua lesitiiniä.Jauhoin koe-erän Magic Bullet-laitteellani ja tulos olikin sulaneen voin näköinen seos,jonka laitoin jääkaappiin jähmettymään.Jonkun ajan kuluttua huomasin,että hieman olivat öljyt erottuneet,joten jauhoin satsin uudestaan vielä jonkun aikaa.  Tulos näkyy tuolla ylhäällä sen ostamani oliiviöljyvoin vierellä,ei ihan yhtä vaaleaa ja ei ihan yhtä tasaista koostumukseltaankaan,mutta ihan ok ,ja taidan käyttää sen jossain vaiheessa johonkin raw-jälkiruokaan. Tuskinpa tuota uudestaan kokeilen,mutta oliiviöljyvoi on todella hyvää.

Olia -kauppa (englanninkieliset sivut) on ihana! Siellä myydään 11 eri oliivilajikkeesta puristettua öljyä plus muutamia sekoituksia,ihania vinaigrette-kastikkeita,tahnoja,hilloja,mausteita,oliiveja ja kosmetiikkaa;kaikki oliivipohjaisia. Kun torin Olia-kauppa avattiin,mietin miten ihmeessä he kuvittelevat myyvänsä siellä paljon kalliimpaa öljyä ja oliiveja,kun melkein vieressä myydään paljon edullisempia oliiveja.Mutta näköjään tällaiselle gourmet- kaupalle on torillakin kysyntää,ja eilenkin siellä kävi koko ajan ihmisiä ostoksilla.

Oliiveja sai maistaa  ,samoin öljyjä,sillä kun on noin monta eri oliivilajikkeista puristettua öljyä niin makuerotkin ovat suuret.Jotkut öljyt ovat mietoja,joissakin tuntuu hieman ruohon maku ja joissain on kaikenlaisia mielenkiintoisia makunyansseja.

Ostin noita kuvassa näkyviä mustia,ryppyisiä oliiveja,jotka olivat kumkvattikastikkeessa.Mielettömän herkullisia ja nuo olivat niin hyviä,että niitä voisi syödä kuin karkkia! Ostamani oliivit ovat kreikkalaista thrubolea-lajiketta,jotka tulevat alunperin Thassoksen saarelta,mutta tuon lajikkeen puita kasvatetaan myös täällä,ja nuo oliivit olivat täällä kasvaneita.Edit: olin nyt illalla viinimessuilla ja tämä oliivipaikka oli siellä mukana.Keskustelin omistajan kanssa näistä throubolea-oliiveista ja selvisi,etteivät ne täällä kasvakaan,vaan ovat Kreikasta. Vaikka täällä kasvaa monta eri oliivilajiketta ,niin on sellaisiakin,joita ei täällä voi kasvattaa ,kuten tuota thrubolea-lajiketta.Raakana poimitut oliivit  sisältävät alkaloidia,jotka tekevät niistä kitkeriä eikä niitä voi syödä suoraan puusta poimittuna,vaan niitä pitää jollain tavalla käsitellä. Alkuperäinen tapa käsitellä oliiveja on ns.kuivamenetelmä,jossa oliivit sekoitetaan suolan kanssa ja niiden annetaan käydä kuukaudesta puoleentoista kuukauteen. Prosessi eliminoi oliivien kitkerän maun ja tekee niistä suolaisia.Suola myös kuivattaa,joten tällä menetelmällä oliiveista tulee ryppyisiä. Thrubolea-lajikkeen oliivit ovat kuitenkin poikkeus,sillä ne kypsyvät puussa,ja poimitaan mustina ja ryppyisinä:kitkeryys on niistä hävinnyt.Mitään muuta oliivilajiketta ei voí syödä ilman käsittelyä.