lauantai 31. tammikuuta 2015

Kookos-hedelmäliuskoja ja aamiainen joka kelpaisi useanakin aamuna...


Ensi keskiviikkona täällä vietetään taas  puitten uutta vuotta,eli Tu BiShat-juhlaa,joka näkyy täällä lähinnä tarhoissa ja kouluissa,ja kauppojen suurella kuivahedelmätarjonnalla,sillä silloin on tapana syödä kuivia hedelmiä. Tuo juhla on myös ekologinen,sillä silloin istutetaan uusia puita. Tein ystäville kuivurissa muutamia erilaisia hedelmänahkoja(onko tälle parempi nimi suomeksi? Englanniksi näitä kutsutaan "fruit leather" mutta hedelmänahka ei ehkä kuulosta niin hyvältä...) En ajatellut laittaa näiden ohjetta blogiin,mutta kun  ohjetta pyydettiin Instagramissa,niin laitan ohjeet tänne,vaikka minulla ei olekaan ihan tarkkoja ohjeita,sillä en laittanut määriä ylös. Näitä liuskoja oli siis kolme eri makua :
  1. Appelsiini-kookos-chialiuskat: Tähän tuli kermaista kookosmaitoa ihan hetken mielijohteesta,koska se piti käyttää pois.Jauhoin appelsiinin hedelmälihoineen kookosmaidon,vaniljan  ja hunajatilkan kanssa.Lisäsin lopussa chiasiemeniä.
  2. Taateli-banaani-kookosliuskat: Taatelia ja banaania,niin että banaania tuli taateleita enemmän.Lisäsin myös vaniljaa,ja jauhoin tasaiseksi lopun kookosmaidon kanssa.Lisäsin myös hieman psylliumia,joka turvottaa nesteen ja lisää kuitua.
  3. Mansikka-banaaniliuskat:näihin tuli pakastettuja mansikoita,banaania,vaniljaa,hieman hunajaa sekä psylliumia.
Jauhettu seos levitetään tasaiseksi ja ohuehkoksi kerrokseksi joko kuivurin kiinteälle tasolle tai leivinpaperilla päällystetyn uunipellin päälle,ja kuivatellaan kunnes hedelmälevyt ovat kuivia. Käänsin levyt loppuvaiheessa ja kuivattelin toista puolta kuivaksi. Levyt leikkasin liuskoiksi.
Nämä ovat tosi ihania namuja:)
Kävin eilen ystävän tutun puutarhassa ja sain mukaani tämän kaktuslehden,jota kutsutaan nopaliksi. Täällä kasvaa yleisesti viikunakaktusta,josta syödään hedelmät,mutta tämä taisi  olla eri opuntialajike.Kaktuslehdessä oli vasta piikkien alut,mikä tarkoittaa että nopal on vielä nuori ja mehevä. Kuorin  lehdestä yhden puolen ja yritin fileerausveitsellä leikata pehmeän osan irti;mikä ei ollut mitenkään miellyttävää sillä nuoressa kaktuksenlehdessä on kamalasti limaa. Leikkasin kuitenkin palaset pieneksi ja laitoin salaattiin,mutta sitä limaa tuli mukaan ja heitin osan salaatista pois....Myöhemmin luin että jos tätä keittää niin  se maistuu paljon paremmalta eikä tuota limaakaan kai siinä tunnu.....Pitää ehkä mennä läheiseen kaktuspuistoon ja pihistää sieltä yksi nuori kaktuslehti,ja kokeilla uudestaan,keittämällä...
Yhtenä viikon aamuna söin aamiaiseksi aivan mahtavan hyvän jugurttiannoksen tuoreilla hedelmillä ja marjoilla(toisella puolella;D) Tamaran jugurttipaikassa.Tamaralla on Tel Avivin kaunein mehukioski mutta myös muutama jugurttipaikka. Jugurttiannokseen saa valita niin paljon ja monta ekstraa kuin annokseen mahtuu.
Hurja määrä erilaisia juttuja mitä voi valita jugurttinsa päälle,mutta minä otan aina hedelmiä ja marjoja.
Tamaran uusin jugurttipaikka on siisti ja valoisa.
Erilaisten jugurttien lisäksi Tamaran jugurttipaikasta saa myös käsintehtyjä ja lisäaineettomia mehujäitä.Valikoima on huikea:tekisi mieli kokeilla päärynöitä viinissä-mehujäätä tai Campari-greippimehujäätä mutta ei ehkä ihan aamulla......
Näkymä kadulle.

torstai 29. tammikuuta 2015

Paahdettua punasipulia ja saksanpähkinäsalsaa

Ihana alkupalasalaatti Ottolenghin Plenty More-kirjasta,jota olen himoinnut jo jonkun aikaa;paahdetut sipulit kun ovat niin hyviä ja  harvoin jos koskaan tulee sellaisia käytettyä salaateissa,vaikka tämä salaatti todistaa että ne sopivat niihin vallan mainiosti. Tämä salaatti tosin syntyi kyynelehtien,sillä sipulille niin herkät silmäni vuosivat ja kirvelivät niin että sipuleita kuoriessa jouduin pari kertaa juoksemaan huuhtelemaan silmiäni. Viime vuonna sipulin kuorintaa varten ostamani snorklauslasit kiristivät ja ovat epämukavat,joten kai pitää hankkia sellaiset sipulilasit... Salaatti on muuten  lähes kuin kirjan ohjeesta,mutta olin unohtanut ostaa persiljaa ja hieman muutin määriä.

Paahdettua punasipulia ja saksanpähkinäsalsaa
  • 4 keskikokoista punasipulia
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • suolaa,mustapippuria
  • kourallinen rucolaa
  • 15 grammaa sileälehtistä persiljaa (unohdin tämän....)
  • 60 gr vuohenmaitofetaa
  • Salsaan tulee:
  • 50 gr saksanpähkinöitä,hienonnettuina
  • 1 punainen chili,hienoksi paloiteltuna
  • 1 murskattu valkosipulin kynsi
  • 3 rkl punaviinietikkaa
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • suolaa salsaa maustamaan
Sipuleista poistetaan kantaosat ja ne kuoritaan,jonka jälkeen ne leikataan 3 ympyräksi.
Sipulit menossa uuniin...
Peitin uunisastian leivinpaperilla,ja öljysin pohjan. (tätä ei ollut ohjeessa,mutta näin  tulee vähemmän  tiskattavaa;D).Sipulit asetellaan astiaan,päälle sivellään öljyä ja ripotellaan suolaa ja pippuria.Sipulit paistetaan 200 C asteessa 20 minuuttia ,tai kunnes sipulien pinta on nätisti ruskistunut.Sipulien paahtuessa uunissa valmistetaan salsa:sekoita kaikki siihen tulevat ainekset ja lisää suolaa maun mukaan. Minä tein salsasta hieman hienojakoisempaa,sillä jauhoin pähkinät ja chilin myllyssä,mutta ei kuitenkaan niin että siitä tuli tahnamaista.Salsaa jäi yli ja se on tosi hyvää;päällystin mm. näkkileivän salsalla ja avokadolla;oi nam:)
Kun sipulit ovat paahtuneet,anna niiden hetki jäähtyä . Asettele rucolaa ja persiljaa tarjoilusastiaan,laita päälle lämpimät sipulit,juustoa ja puolet kastikkeesta. 
Sain kotikadun varrella asuvalta naapuritutulta pussillisen pomeransseja.En ollut koskaan niitä aiemmin kokeillut,vaikka olen joskus nähnyt pomeranssipuita.Tästä hedelmästä siis tulee se piparkakkujenkin yksi maustaja. Pomeranssilla on ihanan aromaattinen tuoksu.
Pomeranssin valkoinen kuoriosa on tosi paksu ,ja hedelmän sisällä on runsaasti siemeniä..Mehun maku oli jotain sitruunan ja appelsiinin väliltä,ja käytin sitä esimerkiksi salaattikastikkeeseen. Ja tietenkin kuivasin kuorta,sillä täällä en ole koskaan nähnyt kaupoissa kuivattua pomeranssinkuorta,mutta nyt minulla on sitä sitten omasta takaa:)

lauantai 24. tammikuuta 2015

Talvinen salaatti porkkanakastikkeella

Syön lähes joka päivä salaattia;näin myös viileinä talvipäivinä. Talvella tulee käytettyä paljon sitrusta salaateissa, sekä avokaadoa,jotka molemmat ovat talvisesongin tuotteita. Mikä teki tästä salaatista vielä erikoisen hyvän oli porkkanakastike,jonka idean bongasin täkäläisen bloggaajan Instagramista.Minulla ei ollut ohjetta,vaan ainoastaan tiesin että kastikkeeseen tulee porkkanaa ja inkivääriä,ja niiden pohjalta loin kastikkeen,josta tuli tosi hyvää. Vasta myöhemmin älysin katsoa mikä oli se ohje mistä olin saanut idean,ja sehän olikin aika erilainen.....

Talvinen salaatti porkkanakastikkeella
  • vihreän salaattipedin päälle tuli paloiteltuja kirsikkatomaatteja,punaista paprikaa ,avokaadoa sekä appelsiinista otettuja kalvottomia lohkoja.Käytin tässä veriappelsiinia mutta tavallinen appelsiini on ihan yhtä hyvä.
  • Kastike:
  • ½ porkkana suikaleina
  • 1 pieni valkosipuli
  • ½ tl Dijon-sinappia
  • pieni pala inkivääriä
  • suolaa,pippuria
  • 3 rkl valkoviinietikkaa
  • 4 rkl oliiviöljyä
  • 2 tl hunajaa
Salaatti kootaan astiaan ja kastikkeen ainekset jauhetaan sileäksi kastikkeeksi,joka lisätään salaatin päälle.
Entä se kastike,josta sain idean......Se oli loppujen lopuksi aika erilainen,ja on myös esiintynyt täkäläisessä ruokalehdessä.Laitan senkin tänne

Porkana-inkiväärikastike
  • 2 keskikokoista porkkanaa,pieniksi paloiteltuna
  • 2 sentin kokoinen pala inkivääriä,kuorittuna ja paloiteltuna
  • 1/4 punasipulia,paloiteltuna
  • 2 rkl riisietikkaa
  • 1 rkl seesamiöljyä
  • 1 rkl soijakastiketta
  • hieman kiehuvaa vettä
Kaikki ainekset vettä lukuunottamatta,jauhetaan soseeksi. Kiehuvaa vettä lisäämällä seoksesta saa kastikemaisemman.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Kuvapostaus: hummusta ja kahvia

Lauantaina kävin tuttujen kanssa retkellä ja monen tunnin retkeilyn jälkeen oli kurniva nälkä. Pysähdyimme Abu Goshiin syömään,ja otin hummuksen kikhérneillä ja salaatin. Pöytään tuotiin myös lautasellinen kuumia falafel-pyöryköitä ja  suolakurkkuja. Hummusannokseni oli pienoinen pettymys,sillä olen tottunut Carmel-torin ihanassa hummuspaikassa siihen ,että hummuksen päälle tulevat kikherneet ovat lämpimiä.Tässä annoksessa ne olivat hyvinkin kylmiä ,eikä se ollut yhtä hyvää kuin kuumien kikherneiden kanssa tarjottuna.
Falafelit sen sijaan olivat hyviä,samoin kuin kurkut ja oliivit.
Ravintola oli aivan täynnä  ja istuinpaikkamme lähellä olevan keittiöluukun kohdalla kuvassa näkyvä kokki teki hummusannoksia sellaisella vauhdilla että huh!
Kylmänä talvisena viikonlopun aamuna kävin kahvilla ja keitollakin (piti lämmitellä) uudessa Cofixissa  eteläisessä Tel Avivissa.Olen täällä blogissa kertonut Cofix-ketjusta,jossa joka ikinen tuote maksaa saman verran eli hieman yli euron,oli se sitten mitä. Yleensä Cofixin pisteet ovat pieniä;ulkona voi olla pöytiä ja tuoleja,tai sisällä baaripöytä,mutta tämä uusi piste on todella tilava ja istumapaikkoja on vain sisällä.Oli ihan kivan näköistä sisällä,
Seinällä kahvikupin alla ketjun tunnuslause:"fresh coffee-fixed price"
Tässä Cofixissa on myös baari.  Olisin halunnut linssikeittoni kanssa lasillisen valkoviiniä(sekin samanhintainen eli hieman yli euron) mutta henkilökunta ei löytänyt viinipullon avaajaa!
Yksityiskohtia baarin alueella
Cofixien  tiski-alue on aina junavaunun näköinen
Henkilökunta on todella ystävällistä ja minut muistettiin hyvin vaikka olin käynyt tuolla vain kerran aikaisemmin:) I love Cofix:)
Ikkunasta näkyy St.Tabithan kaunis kirkko.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Tofu-kesäkurpitsapihvit:viimeisin versio + tomaattipiirakka

Tofu-kesäkurpitsapihvit on ehkä yksi eniten tehty ruoka keittiössäni;ne ovat niin hyviä ,ja myös aika helppotekoisia.Blogivuosien aikana olen syönyt niitä eri versioina;yleensä vegaanisina mutta välillä olen myös lisännyt fetaa pihvimassaan.Yksi  näistä versioista löytyy täältä. Tällä kertaa lisäsin taikinamassaan kikhernejauhoja,mikä teki näistä hyviä ,täyttäviä ja päältä kivasti rapeita,Muutenkin näistä tuli tällä kerralla erilaiset.Kikhernejauho sopii muutenkin tosi hyvin kasvispihveihin.

Tofu-kesäkurpitsapihvit kikhernejauhoilla
  • 300 gr tofua
  • 350 gr kesäkurpitsaa
  • muutama ruokalusikallinen hienonnettua persiljaa
  • 2 kevätsipulin vartta (myös vihreät osat)
  • 2 murskattua valkosipulia
  • mausteita (laitoin mustapippuria,paprikaa,jeeraa,chilipippuria)
  • 3 rkl soijakastiketta (tamaria,jossa ei jauhoja)
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • noin 1½ dl kikhernejauhoa
Raasta tofu ja kesäkurpitsa,mutta erikseen.Poista  kesäkurpitsasta nesteitä puristmalla,niin että raaste on kuivahkoa.Yhdistä raasteet;lisää pilkottu persilja, pilkottu kevätsipuli,valkosipulimurska  ja sekoita.Lisää soijakastike,oliiviöljy sekä mausteet  ja sekoita hyvin. Lisää lopuksi kikhernejauho.Anna pihvimassan seistä kylmässä vähintään tunnin ennen kuin teet siitä pihvejä. Nämä pihvit kannattaa tehdä uunissa,sillä paistamalla hajoavat helpommin. Ota massasta noin ruokalusikallinen kerrallaan ja muodosta siitä pyöreitä pihvejä.Asettele kasvispihvit leivinpellille öljytyn leivinpaperin päälle.Sivele öljyä myös pihvien päälle..Kypsennä pihvejä  200 C- asteessa 20-25 minuuttia,kunnes pihvien molemmat pinnat ovat kauniisti ruskittuneet.  Käänsin pihvit keskivaiheessa. Pihvien kannattaa antaa hieman jäähtyä ennen kuin ne poistetaan pelliltä.  Tofu-kesäkurpitsapihvit ovat hyviä sellaisenaan tai vaikka tahinikastikkeen kanssa tarjottuna.
Hyviä olivat
Lauantaina kävin retkellä Jerusalemin suunnalla saman kadun varrella asuvan naapurin ja tyttärensä kanssa,ja kiitokseksi leivoin heille piirakan.Taikina oli taas rahkavoitaikinaa ja piirakoiden pohjalla oli kirsikkatomaatteja ja kuivattua oreganoa,ja näiden päälle tuli vielä muutama siivu paistettua  munakoisoa.
Näitä kehuttiin hyviksi.....

tiistai 13. tammikuuta 2015

Vispipuuro with a twist

Vispipuuro on aina niin ihana jälkkäri,jota tarjoilen täällä mielelläni  myös sellaisille,jotka eivät siitä ole ikinä kuulleetkaan,ja ovat tykänneet.Teki taas mieli vispipuuroa ja katse osui keittiön pöydällä oleviin appelsiineihin.. Niistä sitten syntyi niin hyvä vispipuuro,että kehtaako sitä sanoa että tämä oli melkein parhain ikinä maistamani vispipuuro,vaikkei tässä marjoja ollutkaan. Appelsiinien lisäksi lisäsin myös hieman sitruunamehua,ja vispipuurosta tuli todella raikkaan makuista. Vispipuuron nesteessä oli myös kermaista kookosmaitoa,joka teki vispipuurosta vieläkin kuohkeamman. Herkkua,sanoin minä! Tarjosin tätä kotikatuni varrella asuvalle tutulle , joka ihastui tähän täysin eikä olisi millään arvannut että tämä oli tehty mannaryyneistä! Tästä taisikin  nyt tulla jonkinlainen jälkiruokabravuuri;D

Vispipuuro appelsiinilla ja kookoksella
  • 7,5  dl appelsiinimehua
  • 2 dl kermaista kookosmaitoa
  • 1 dl ruokosokeria
  • ripaus suolaa
  • 1 tl vaniljauuttetta (tai hieman vaniljatangon sisältöä
  • ½ tl kurkumaa,väriä antamaan (ei välttämätön)
  • 2 rkl sitruunamehua
  • 1,5 dl mannaryynejä
Kiehauta appelsiinimehu,kookosmaito,sitruunamehu ,sokeri ja suola kiehuvaksi.Lisää hieman vaniljaa. Lisää mannaryynit kiehuvaan nesteeseen ja anna puuron kypsyä miedolla lämmöllä aina välillä sekoitellen,kunnes puuro paksunee. Anna jäähtyä ja vatkaa vispipuuro kuohkeaksi sähkövatkaimella. Anna puuron jähmettyä jääkaapissa ennen tarjoilua.
Nam nam olipa hyvää! Appelsiinivispipuuro oli maltillisesti makea,joten puuroa kannattaa maistaa keitettäessä,ja lisätä sokeria maun mukaan,jos siltä tuntuu.
Vispipuuron tarjosin IKEAn Margarita-laseissa. Tosin olisi pitänyt laittaa vispipuuro laseihin ennen puuron jähmettymistä,sillä jähmettyneenä se sotki hieman reunoja,ja yritin talouspaperilla puhdistella lasien reunoja,...no hieman sottaisen näköiseksi jäi.Eli jos tätä haluaa tarjota valmiina annoksina,niin kannattaa jähmettää vispipuuro annosastioissa. Olisin voinut myös laittaa puuron pursotinpussiin ja pursotella sen laseihin siistiksi. No ensi kerralla sitten...Päälle ripottelin hieman sulaa tummaa suklaata,joka heti jähmettyi vispipuuron pinnalla.

P.S.Myöhemmin tuli mieleen että olin unohtanut tuosta ohjeesta yhden jutun,nimittäin sen että jauhoin puuron ennen kuin vispasin.Jauhamalla sen ensin siitä tuli aivan tasaista ja oli vaikeaa arvata että vispipuuro oli tehty mannaryyneistä.

lauantai 10. tammikuuta 2015

Lohella herkuttelua...

Tuore norjalainen lohi on täälläpäin kovin  tyyristä ,eikä ainakaan tuoretta saa melkein koskaan tarjoushintaisena;pakastettu lohi on kyllä välillä tarjouksessa,mutta ei koskaan mitenkään edullisena sekään.Kun sitten huomasin lähelleni avatun uuden marketin tarjouslehtisestä ihan uskomattoman edullisen (noin 2½ kertaa normaalihintaa alempi) lohitarjouksen,niin ampaisin markettiin;vain toteakseni että lohi oli jo loppunut...."tule uudestaan huomenna,mutta aikaisin aamulla",sanoi kalaosaston mies.Ja aikaisin aamulla,kaatosateessa, sitten uusi yritys,ja lohta oli reilusti tällä kertaa. Pyysin saada pienimmän kalan,joka painoi  noin 3½ kiloa,ja fileeraus kuului hintaan.
Tulin marketista ulos onnellisena suuren lohimäärän kanssa;nettona sitä oli lähes 3 kiloa;edessa 2 pakkauksessa kalan puolikkaat,ja taaimmaisena kalan selkäranka,josta keitin liemen,
Liemi päätyi perulaiseen kala-äyriäiskeittoon eli parihuelaan (ohje linkin takana).Oikeasti parihuelassa on myös äyriäisiä,mutta tällä kertaa keitossa oli vain lohta....ja oi miten ihanan lämmittävä keitto tämä olikaan ,sillä viime päivinä  on ollut kylmää...Graavasin kalan toisen puolikkaan ,säästin osan uuniloheen,osan lohipastramiin ja lopusta tein aivan mielettömän herkullisia lohipihvejä.

Lohipihvit
  •  noin ½ kiloa lohta
  • reilu määrä tilliä
  • 3/4 dl perunahiutaleita
  • 1 kananmuna
  • suolaa,mustapippuria
  • Liquid smoke-savuaromia sen verran että tulee savustetun kalan makua
Hakkasin kalan hienoksi veitsellä,, lisäsin hienonnettua tilliä,kananmunan,perunahiutaleita,suolaa,pippuria ja savuaromia.Sekoitin hyvin ja muovasin massasta pihvejä.
Lohipihvit paistoin voin ja öljyn sekoituksessa,kunnes kummatkin puolet olivat ruskistuneet. Jestas kun näistä tuli hyviä.Nämä olivat ensimmäiset pihvit;toisesta satsista tuli paljon kauniimpia (ensimmäinen kuva)


Tein myös lohipastramia,mutta taisin paistaa lohitankoja liian lyhyen ajan,....Kastikkeessa oli sitruunamehua,soijakastiketta,seesamiöljyä ,makeaa chilikastiketta sekä ripaus balsamicoa.
Ja graavilohta tuli tietysti tehtyä. Mutta paljon vähemmän kuin piti,sillä pidin lohipihveistä niin paljon,että niitä oli saatava lisää,joten graavasin lopulta vain pienen määrän lohta ja tein pariin otteesen lohipihvejä.Nyt on tullut herkuteltua lohella monta päivää ja vielä on jäljellä graavilohta sekä lohipihvejä.
Ja lohesta vielä sellaista,että täkäläisestä Cofix-ketjusta(jossa joka ikinen tuote maksaa saman eli hieman yli euron) saa nyt kermajuusto-lohivoileipiä tuohon samaan uskomattomaan hintaan!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...