sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Burmalainen munacurry

Viikonloppuaamuisin aamiaiseeni kuuluu usein shakshuka,mutta viimeksi tein burmalaista munacurryä,joka itse asiassa voisi olla burmalainen  shakshuka; monet ainekset kun ovat  samoja kuin siinä tutussa shakshukassa. Tässä ohjeessa kananmunat ensin keitetään ja sitten paistetaan kuumassa öljyssä, niin että niiden pinnasta tulee rapea kuori. Kananmunia varten valmistetaan herkullinen tomaattikastike aasialaisilla makuvivahteilla,ja kananmunat lisätään lopuksi kastikkeen joukkoon. Ohje on kotoisin Naomi Duguidin Burma-keittokirjast,ja heti ohjeen nähtyäni halusin kokeilla sitä. Erilainen ja ihana tapa käyttää kananmunia,ja tästä tuli todella hyvää, ja tätä teen takuulla toistekin. Hieman muuntelin ohjetta itselleni paremmin sopivaksi;esim. alkuperäisen ohjeen öljymäärä oli tosi suuri joten pienensin sitä ,ja salottisipuleiden sijaan käytin tavallista sipulia. Lisäsin myös tomaattien määrää,ja käytin vihreää chiliä Cayenne-chilien sijaan mikä teki ruuasta vähemmän tulisen.
******************************************************************************
Burmalainen munacurry

  • 4 suurta,kovaksi keitettyä kananmunaa kuorittuna (8-9 min, keittoaika)
  • 3 rkl rypsiöljyä+3 rkl seesamiöljyä
  • 1 keskikokoinen sipuli,silputtuna
  • 2 murskattua valkosipulin kynttä
  • 1/3 tl kurkumaa
  • ½ tl chilijauhetta
  • 2 tl kalakastiketta
  • suolaa maun mukaan
  • 3 murskattua tomaattia (tai vastaava määrä purkista..)
  • 1 vihreä chili,ohuiksi suikaleiksi leikattuna

******************************************************************************
Ensin valmistetaaan kananmunat:  rypsi-ja seesamiöljyn sekoitus kuumennetaan pannussa hyvin kuumaksi,siihen lisätään kurkuma  ja kananmunat lasketaan varovaisesti kuumaan öljyyn. Niiden pinta alkaa muuttua heti. Alkuperäisessä ohjeessa öljyä oli sen verran että kananmunat uppopaistettiin,mutta pienemmällä öljymäärällä kääntelin munia kunnes niiden pinta oli lähes kokonaan saanut rapean kuoren. Minä en muistanut minne olin laittanut kurkumajauheeni,jonka löysin vasta jälkeenpäin,joten näistä tuli vähemmän keltaisia..
Paistettujen kananmunien annetaan hieman jäähtyä,jonka jälkeen ne halkaistaan,ja ne saavat odotella kunnes kastike on valmis. Kastiketta varten pannuun jääneestä öljystä otetaan talteen 3 ruokalusikallista,ja öljy lämmitetään uudelleen. Paista sipulia muutama minuutti keskilämmöllä,kunnes se on läpikuultavaa,lisää valkosipulimurska ja paista vielä jokunen minuutti. Lisää chilijauhe sekä tomaattimurska,ja anna seoksen kiehua ,aina välillä sekoittaen,kunnes tomaatit ovat pehmentyneet ja nestettä haihtunut, Lisää nyt kalakastike ja suolaa (maista ja tarkista suolan määrä),kohota lämpöä yli keskilämmön ja lisää chilisuikaleet ja sekoita.Lisää kananmunat: leikattu puoli alaspäin,ja kypsennä ruokaa vielä 3 minuuttia.
Tarjoile lämpimänä.
Vaikka vannoin pysyväni jonkun aikaa erossa vehnäjauhoista,en voinut vastustaa tätä filotaikinassa kypsennettyä piirakkaa juusto-pinaattitäytteellä,pitkän lenkin päätteeksi.Tosin otin vain pienen piirakan kun taas ystävä otti suuren..
Alunperin Bulgariasta kotoisin olevan perheen pienessä leipomossa Jaffassa  tehdään filotaikina aamuyöllä. Paikka ei ole varmaan muuttunut siitä kun se perustettiin,mutta burekas-piirakat ovat edelleenkin yhtä hyviä.

perjantai 13. tammikuuta 2017

Maapähkinäinen parsakaalikeitto ja tutustuin mustaan valkosipuliin

En ole mitenkään innokas keitonsyöjä,mutta kun joku aika sitten oli sisälläkin tosi kylmää  niin keitto tuli ensimmäiseksi mieleen. Sisällä oli kylmää koska ilmastointi/lämmityslaitteeni ei enään toimi,mikä toisaalta ei kauheasti häiritse sillä en muutenkaan sitä juuri käyttänyt. Talvella voi aina lisätä vaatteita ja syödä keittoa,kun taas kosteassa kesäsäässä ei auta vaikka ottaisi kaikki vaatteet pois;D Parsakaali on suosikkikaalejani,ja sitä olen käyttänyt viime aikoina paljonkin;tällä kertaa sitä päätyi tähän herkulliseen keittoon. Maapähkinästä tulee  sekä makua että rakennetta keittoon,ja tähän on parasta käyttää sellaista maapähkinävoita johon ei ole lisätty makeutta. Keitto on myös vegaaninen ,joten se sopii hyvin tammikuun vegaanihaasteeseen.
*******************************************************************************
Maapähkinäinen parsakaalikeitto (3 annosta)
  • noin 300 gr parsakaalia,varsineen (tuoretta tai pakasteesta)
  • 1 iso sipuli,pieneksi paloiteltuna
  • 2 valkosipulin kynttä,murskattuna
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • ½ tl jeeraa eli juustokuminaa
  • ½ tl (tai vähemmän) chilijauhetta
  • 3 rkl soijakastiketta
  • 2½ rkl maapähkinävoita
  • noin litra vettä
*******************************************************************************
Jos käytät tuoretta parsakaalia,leikkaa kukinnot pieniksi,ja tee samoin varren kanssa. Lämmitä öljy keskilämmöllä  paksupohjaisessa kattilassa,lisää jeera sekä chili,ja kun öljy alkaa tuoksua,lisää paloiteltu sipuli. Anna sipulin kuullottua noin 5 minuutin ajan ,sekoitellen. Lisää valkosipulimurska,ja anna paistua muutama minuutti.Lisää nyt parsakaali. Alenna lämpö miedoksi ja pehmennä vihanneksia kannen alla noin 10 minuuttia. Lisää tämän jälkeen vesi ,ja keitä kunnes parsakaali on täysin pehmeä. Soseuta keitto sauvasekoittimella,ja laita keitto uudelleen kiehumaan.Lisää nyt soijakastike sekä maapähkinävoi ,ja anna keiton kiehua vielä 5-6 minuuttia. Tarjoile keitto lämpimänä.
Mmm,oli hyvää soppaa.
Kävin tällä viikolla vierailulla ystävän ystävän kattoasunnossa, jossa katon isäntä,sokea mies,on todella taitava tekemään kaikkea. Parvekkeella näin astian jossa mustia valkosipulin kynsiä ,vedessä. Kun kysyin niistä ,Carlos kertoi että oli vahingossa tehnyt virheitä mustan valkosipulin valmistusprosessissa,ja että valkosipulin kynnet olivatkin kuivuneet,mutta kun niitä laittoi  veteen likoamaan niin niistä tuli taas pehmeitä.Musta valkosipulihan on pitkään matalassa lämpötilassa kypsytettyä valkosipulia,jonka tuloksena valkosipuli menettää kitkeryyttään ja voimakasta makuaan  ja siitä tulee makeaa ja hieman siirappimaista.  Carlosilla oli myös pehmeitä mustia valkosipuleja,ja se maku,aah! Mielettömän hyvää.  Nämä kuvassa näkyvät valkosipulin  kynnet olivat sen sijaan täysin kuivia. Carlos oli kypsentänyt valkosipuleitaan 2 viikkoa uunin alhaisimmassa lämpötilassa,ja ajattelin että jos niin teen niin se saattaa näkyä aika ikävästi sähkölaskussa. Tosin Utelias Kokki oli onnistunut valmistamaan mustaa valkosipulia 3 päivässä!
Sain mukaani 6 mustaa ,kuivaa valkosipulinkynttä. Kotona tietenkin jauhoin mustat valkosipulinkynnet jauheeksi,ja nyt kaapissa on pikkuinen purkki mustaa valkosipulijauhetta.Vielä mietin mihin sitä käytän... Kotona muistin myös että olin viime toukokuussa  laittanut valkosipulinkynsiä purkkiin jossa oli etikkaa. Olin täysin unohtanut tuon purkin,ja nyt otin sen esille: valkosipulit olivat edelleenkin vaaleita,mutta pehmentyneet jonkun verran pitkän odottelun jälkeen. Lisäsin lusikallisen ruokosokeria purkkiin,ja laitoin purkin takaisin kaappiin....

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Helpoin ja maukkain gluteeniton lettu juuri nyt

Kuten varmaan huomaa viime aikojen postauksistani,olen täysin ihastunut kikhernejauhoihin.  Monta kertaa olen niitä käyttänyt vuosien aikana,mutta vasta nyt olen huomannut miten monikäyttöisiä ne todellakin ovat. Tein niistä herkulliset pikkuleivät, minkä jälkeen tuli  mönkään mennyt  pastakokeilu,jossa pastaksi aiottu taikina muuntui aineksia lisäten piirakkataikinaksi. Viime aikoina olen viikonloppuaamuisin paistanut suolaisia kikhernelettuja,jotka ovat korvanneet leivän.Kikherneletut ovat todella helppotekoiset, maukkaat ja rapeahkot, eivätkä ne edes ime itseensä paljon rasvaa paiston aikana. Päälle voi laittaa mitä haluaa; viimeksi avokaadosuikaleita ja kirsikkatomaattia.
*******************************************************************************
Kikherneletut (1 hengen lettu)
  • 2 rkl kikhernejauhoa
  • 1 suuri kananmuna
  • noin 30  gr juustoa (käytin lampaanmaitofetaa)
  • ½ rkl vettä
  • muutama rkl silputtua persiljaa
  • 1-1½ rkl öljyä paistamiseen
*******************************************************************************
Kaikki ainekset öljyä lukuunottamatta sekoitetaan tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi.Taikinan annetaan levätä hetken.Suurin osa öljystä lämmitetään keskikokoisessa paistinpannussa,keskilämmöllä. Taikina kaadetaan pannuun,ja letun pohjan annetaan paistua rapeaksi,minkä jälkeen lettu käännetään (loppuöljy kaadetaan pannuun)  ja paistetaan toinenkin puoli niin että se saa väriä. Tarjoillaan lämpimänä.
Nämä ovat niin hyvät:) Ja todella helppotekoiset:) Samoin kuin  gluteenittomat:)
Ruokahallissa oli taateliviljelijöiden pop up-kauppa.
Taatelilikööriä -ja siirappia.
Ja paras taateli ikinä,jonka bongasin vasta tuossa pop up-kaupassa,vaikka näitä on saanut jo muutaman vuoden. Medjool Bonbon,jumbokokoinen variaatio medjooltaatelista,joka on pehmeä ja kostea,ja mielettömän hyvän makuinen. 

perjantai 6. tammikuuta 2017

Gluteeniton pasta josta tulikin gluteeniton piirakka

Vuoden ensimmäisen ohjeen piti olla herkullinen gluteeniton pasta sienikastikkeella,eikä mikään piirakka. Kikhernepikkuleipien jälkeen jäi keittiöön vielä  puolisen kiloa kikhernejauhoa,ja ajattelin että siitä voisi tehdä vaikka pastaa. Etsin ohjeita,ja löytyi tämä postaus,,jonka kuvissa näkyi täydellinen gluteeniton pasta. Koska keittiöstä  löytyi kaikki tarvittavat ainekset,ryhdyin heti toimiin.
Ohjeen ainekset annettiin myös grammoina, joten  lisäsin gramman tarkkuudella jauhoseokseen kikhernejauhoa,ksantaania,tapiokatärkkelystä,tahmeaa riisijauhoa,ja niiden lisäksi vielä kananmunia sekä oliiviöljyä. Kaikki ainekset sekoittuivatkin elastisen tuntuiseksi ,joskin pehmeäksi taikinaksi jonka laitoin jääkaappiin lepäämään joksikin aikaa.

Otin pitkään pölyttyneen pastakoneeni esille. Leikkasin taikinan muutaman osaan,ja kaulin ohuemmaksi leivinpaperin päällä johon olin levitellyt kikhernejauhoa. Taikina tuntui paljon pehmeämmältä kuin normipastataikina.  Aloin työstää taikinaa pastakoneella. Ensin kaikki sujui hyvin ,joskin osa taikinasta meni rikki,mutta kun yritin tehdä koneella taikinalevystä vieläkin ohuempaa,tapahtui katastrofi;taikinaa tärttui ja jäi koneen eri  osiin,ja koska se oli hieman tahmeaa, oli sitä vaikeaa saada pois. Tuosta huolimatta otin esille koneen lisäosan,jolla saa tehtyä nuudeleita,ja muita ohuita pastasuikaleita. Täysin väärä päätös,sillä taikinaa tarttui nyt todella pahasti lisäosan kaikkin osiin,vaikka olin lisännyt taikinaan lisää kikhernejauhoa.. Ei tullut pastaa ei.  Koneen puhdistus kesti ikuisuuden:tahmeahkoa taikinaa  oli todella vaikeaa saada koneen sisäisistä osista pois,ja vaikka pastakonetta ei saisi upottaa veteen,oli se pakko tehdä tällä kertaa. Miten ihmeessä Snixykitchenissä onnistuttiin tekemään täydellistä kikhernepastaa täysin samoilla aineksilla ja määrillä? Mikä tässä meni mönkään...Ehkä olisi pitänyt käyttää tavallista riisijauhoa tahmean sijaan,vaikka ohjeessa käytettiin tahmeaa riisijauhoa.,,,
En suinkaan ajatellut heittää epäonnistunutta pastataikinaa roskikseen,vaan mietin miten sen voisi jatkojalostaa.Lisäsin riisijauhoa (ei tahmeaa vaan tavallista) ,tomusokeria,vaniljaa,ja öljyä ja muodostin massasta uuden taikinan. Taikinan levitin öljytyn piirakkavuoan pohjalle ja reunoille,,ja ripottelin hieman kookoshiutaleita pohjalle. Paistoin pohjaa ensin muutaman minuutin 200 C -asteessa,mnkä jälkeen lisäsin täytteen: Silken tofua,paljon sitruunamehua,hieman soijamaitoa ja Maizenaa,tasaiseksi sekoitettuna.  Piirakka meni takaisin uuniin kunnes taikina oli saanut väriä ja täyte hyytynyt. Pastataikinasta tuli lisäyksillä ihan kelpo piirakkataikina,ja tuo täyte on vegaani kestosuosikkini.
Toinenkin keittiökatastrofi tapahtui,kun avasin kaapin oven: kaapissa olleen lautastornin ylimmät lautaset putosivat kaapista,ja menivät rikki.Minua harmitti tuon ylimmän,vanhan Arabian lautasen rikkoontuminen...

P.S. Kun kävin ostamassa kikhernejauhoa,minulta kysyttiin haluanko paahdetuista vai paahtamattomista kikherneistä jauhettua jauhoa. Olin hieman ymmällä....Selvisi että kakkuihin ,pikkuleipiin ym. tarvitaan paahtamattomista kikherneistä jauhettua jauhoa,mutta persialaiseen keittiöön kuuluvien gundipyöryköihin tulee käyttää paahdetuista kikherneistä jauhettua jauhoa.

perjantai 30. joulukuuta 2016

Kikhernecookiet

Vuoden viimeisenä ohjeena munattomat ja jauhottomat  kikhernecookiet, jotka vein ruokalahjaksi ystävälle. Nämä perustuvat  tunisialaisiin  Ghreiba pikkuleipiin (marokkolaisilla saman nimiset pikkuleivät) ,ja löysin ohjeen täkäläisen ruokatoimittajan,jonka tunisialaisperäisen perheen juhlapöytään nämä ovat kuuluneet, jutusta.Pikkuleivistä tuli mureat ja herkulliset,eikä kikherneen maku näissä tunnu. Nämä ovat myös todella helppotekoiset,eikä aineksia ole kuin muutama. Englanninkielisissä ohjeissa netissä on kikhernejauhon joukkoon yleensä lisätty vehnäjauhoa,mutta näissä on vain kikhernejauhoa,mikä tekee pikkuleivistä gluteenittomat.
*******************************************************************************
Kikhernecookiet
  • 250 gr kikhernejauhoa
  • 65 gr tomusokeria
  • 10 gr vaniljasokeria
  • 2 tl appelsiinin kuoriraastetta
  • 130 gr voisulaa
*******************************************************************************
Kuivat ainekset sekoitetaan keskenään,ja niihin lisätään appelsiinikuoriraaste.  Voi kaadetaan vähitellen kikhernejauhoseokseen,samalla sekoittaen,kunnes taikinasta muodostuu tasainen pallo. Jos seos tuntuu liian kuivalta voi taikinaan lisätä muutama ruokalusikallinen öljyä.
Muotoilin taikinasta tangon ,elmukelmun avulla,ja laitoin taikinan jähmettymään jääkaappiin.
Jähmettyneestä taikinatangosta leikkasin  parin sentin paksuisia paloja,jotka asettelin leivinpellille,leivinpaperin päälle. Pikkuleipiä paistetaan 160 C  asteessa, 12-13 minuuttia,tai kunnes pikkuleipien pinnat alkavat saada väriä.
Pikkuleipien annetaan kunnolla jäähtyä ja jähmettyä ennenkuin niihin kosketaan.Nämä eivät ole erityisen makeita,joten ne voi puuteroida tomusokerilla. 

Oikein ihanaa ja herkullista Uutta Vuotta 2017 :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...