perjantai 27. toukokuuta 2016

EAT-Tel Aviv ruokafestivaalit

Dim Sum-koju
Tällä viikolla Tel Avivissa vietettiin 3 päivän mittaista EAT Tel Aviv ruokafestivaalia, jossa kaikki annokset kuuluivat  mielestäni katuruokakategoriaan. EAT Tel Aviv-festivaalit ovat jonkinlainen jatke 4 vuotta sitten kuopatulle  Taste of Tel Aviv/City-ruokafestivaaleille. Viimeiset Taste of -festivaalit  olivat vuonna 2012,ja kävin silloin katsomassa mitä siellä tapahtuu.
Taste of Tel Aviv/City-festivaalit alkoivat Tel Avivissa  jo vuonne 1996,eli paljon ennen muualla maailmassa vietettäviä Taste of-festivaaleja,kun suositun merenrantaravintolan omistaja keksi järjestää ruokafestivaalit,joissa tunnettujen ravintoloiden keittiöpäälliköt tarjoavat pienennettyjä annoksia ravintoloittensa suosikkiannoksista. Aluksi pienimuotoinen mutta nopeasti kasvava  tapahtuma siirrettiin pian Tel Avivin keskuspuistoon,ja vuosien varrella tapahtuma kasvoi aivan liian suureksi eikä siellä välttämättä enään tarjottu  vain ravintoloiden pienennettyjä suosikkiannoksia. 16 vuoden jälkeen nelipäiväiset festivaalit kuopattiin vuonna 2012,
Olinkin jo hieman kaivannut tämän tapaisia festivaaleja,joten oli mukavaa kuulla 3-päiväisestä EAT  Tel Aviv-festivaalista.Paikka uudelle festivaalille oli paras mahdollinen;puistossa meren äärellä.  Ensimmäisenä festivaali-iltana menin katsomaan mitä tapahtuu yhdessä amerikkalaisen ystäväni Nancyn kanssa. Ruuhkia välttääksemme olimme paikalla heti kun festivaalit avattiin ,klo 18 illalla,mutta jouduimme odottelemaan ennenkuin pääsimme sisällä festarialueelle.
Heti alussa ei tarvinnut jonottaa,mutta hyvin pian festarialueella alkoi olla todella paljon ihmisiä.Ruokatapahtumat vetävät ihmisiä puoleensa....Huomasimme että lähes kaikki tarjottavat näillä festareilla ovat katuruoka-annoksia.
Manta Rayn kojusta ostimme ensimmäiset annokset:Nancylle Fish & Chips ja minulle kalafalaffel-annos. 
Kala-falaffel eli falaffelin tapaiset kalapullat olivat ihan hyviä,
Hyvin pian kojujen luona alkoi olla sellaiset jonot etten päässyt kuvaamaan itse annoksia vaan lähinnä annosten myyjiä;D Tässä Manta Ray-kojun myyjiä.
Mehupiste
Georgialaisten ravintoloitten kojuja oli muutama festivaaleilla.Tässä makkaralta näyttävät perinteiset georgialaiset churchkhela-makeiset.
Georgialaisen Tash &Tasha-ravintolan myyjä. Niin uusi paikka etten ollut siitä aiemmin kuullut...
Vegaaniravintola Meshek Barzilayn vegaanihampurilainen.
Saman ravintolan dosa-annos.
Erään paremman ravintolan koju. Pitkien jonojen vuoksi en päässyt kuvaamaan ruokaa vaan ainoastaan kokkeja;D
Picnic-ravintolan kojusta sai myös Somersby-siideriä.
Thaimaalaisen ruuan koju oli ehkä kaunein ,mutta  siellä oli niin pitkät kojut että luovutin,vaikka olisin halunnut Som Tam-salaattiannoksen...
Sitten huomasin  ihanan Yogurt Kitchenin kojun
Jugurttiannokseni ,jossa savulohta,kurkkua,kaviaaria,korianterin siemeniä,vihreää sipulia ja kaprista,oli hurjan hyvää.Lasiastian saa omakseen jos haluaa.
Musiikki soi ehkä hieman liian kovaa,oli vaikeaa kuulla mitä puhui...
Ilta alkoi hämärtyä ja  huomasimme nämä ihanat lamput.Ihmisiä alkoi olla liikaa ja olimme jo käyneet läpi kaikki kojut,joten lähdimme pois.Kiva ruokafestivaali;rento ja mukava tunnelma tuolla,ja annosten maksimihinta oli hieman yli 8 euroa. Miinusta sai se ettei tuonne myyty Taste of Helsinki-festivaalien tavoin  "rahaa" ,jolla pystyi maksamaan annoksia. Se olisi lyhentänyt jonoja....
Festivaaleilla oli myös Dinner in the Sky...

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Ajoblanco eli kylmä valkosipulimantelikeitto Espanjasta

Espanjan keittiö on antanut maailmalle muutaman ihanan kesäisen kylmän keiton. Kaikki taitavat tietää mikä on gazpacho-keitto ,mutta sen lisäksi löytyy myös  Salmorejo-keitto sekä Ajoblanco-keitto. Olen kauan sitten maistanut ajoblancokeittoa Espanjassa,mutta vasta nyt tein sitä itse,ja reseptin sain täältä. Ajoblanco-keitto on mielettömän helppotekoinen,eikä siihen tarvitse kuin muutama aines,ja näin helteisellä säällä se maistuu ihanalle:) Keittoa pidetään gazpachon vaaleana serkkkuna ja on suosittu etenkin Malagan ja Granadan alueilla.Ajoblanco on perintö Espanjan maurien valtakunnan ajoilta;arabit käyttivät paljon mantelia ruuanlaitossa.Tälle keitolle on jopa omistettu oma festivaalikin,jota vietetään vuosittain syyskuussa Almacharissa Malagan lähistöllä. Ajoblancoa voi valmistaa paksumpana keittona mutta myös juoksevana,lasissa tarjoiltuna, kuten minun keittoni. Ja tämä keitto on myös vegaaninen.

Ajoblanco

  • 2 valkosipulin kynttä
  • 300 gr kuorittuja manteleita
  • 700 ml kylmää vettä
  • 250 ml oliiviöljyä
  • pala leipää,josta reunat on poistettu
  • 8 tippaa omenaviinietikkaa
  • ripaus suolaa
  • viinirypäleitä 
  • viikunahilloketta (valinnainen)


video
Tässä lyhyt video josta näkyy miten valmistuu ajoblanco-keitto. Eli ensin jauhoin mantelit,sitten lisäsin muut ainekset ,viinirypäleitä lukuunottamatta.  Puolitin viinirypäleet ja kun asettelin ne keiton pinnalle painuivat ne kaikki pohjalle..No, paksummassa versiossa näin ei pitäisi käydä:D Keiton kannattaa antaa jäähtyä jonkun aikaa jääkaapissa ennen tarjoilua. Tein hieman pienemmän määrän,eli puolitin ohjeen ainekset.
Päälle ripottelin myös hieman oliiviöljyä. Ihana keitto,  ja pidin edenkin tämän helppotekoisuudesta, ja siitä että se valmistuu lähes hetkessä. Tuolla Espanja-Loman sivuilla on muitakin videoreseptjä,kuten vaikka ihanilta kuulostavien  katkarapukakkujen ohje  tai fideuan video-ohje.

maanantai 23. toukokuuta 2016

Sitruunapiirakka (L.Ve)

Joku aika sitten tuli tehtyä vegaani ja gluteeniton sitruunapiirakka ystävän tyttärelle,joka on herkkä laktoosille ja gluteenille. Pohja oli hieman sellainen kaapintyhjennyspohja,kun huomasin kaapissa riisimuropussin,joka piti käyttää pois.Riisimurot voi hyvin korvata myös muilla aineksilla.

Sitruunapiirakka (vegaani,gluteeniton)
Pohja:
  • 3 dl riisimuroja
  • 1 dl mantelijauhoa (jauhettua mantelia)
  • 1,5 dl kookosjauhoa
  • 2 dl kookoshiutaleita,jotka jauhoin hienommaksi
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 1 rkl Maizenaa
  • 2 rkl ruokosokeria
  • ½ rkl psylliumkuitua +½ dl vettä (sekoitetaan keskenään)
  • vettä tarpeen mukaan
Täyte:
  • Noin 350 gr Silken tofua 
  • 2,5 rkl sitruunan kuoriraastetta 
  • ½ dl sitruunamehua
  • 2½ dl ruokosokeria (antaa hieman tummemman värin täytteelle)
  • 4 rkl kasvismaitoa (soija,kookos ym.) + 1 rkl Maizenaa
  • 1 rkl tahinia
Pohjaa varten jauhoin kookoshiutaleet sokerin kanssa  sillä en tykkää siitä miten kookoshiutaleet joutuvat hampaiden väliin.Siispä aina jauhan ne hienommaksi. Sekoitin kookosjauhon,jauhetut kookoshiutaleet ja sokerin, mantelijauhon ja Maizenan. Sekoitin toisessa kulhossa psylliumin kasvismaidon kanssa ,ja odotin että se hyytelöityy (munan korvike..),ja sekoitin siihen öljýn. Kosteat ainekset lisäsin kuivien ainesten joukkoon,ja vasta sen jälkeen kun olin sekoittanut kaikki tasaiseksi lisäsin riisimurot.Jos taikinamassa tuntuu liian kuivalta käsittelyä varten,voi massaan lisätä vettä tarpeen mukaan. Taputtelin taikinaa piirakkavuokaan,jonka olin vuorannut leivinpaperilla,ja laitoin piirakkapohjan pakastimeen sillä välin kun valmistin täytteen.
Tåytettä varten sekoitin sauvasekoittimella kulhossa Silken tofun,johon olin lisännyt sitruunamehua. Lisäsin sitruunakuoriraasteen,sokerin,kasvismaidon (johon olin sekoittanut Maizenaa),sekä tahinin. Täytemassan tulee olla täysin sileää,ja siinä tulee tuntua sitruunan maku.  Lämmitin uunin  200 C-asteeseen,otin pohjataikinan pakastimesta ja kun uuni oli lämmennyt  esipaistoin piirakkapohjaa noin 12 minuuttia.Alensin uunin lämmön 175 C-asteeseen,ja  kaadoin täytteen piirakkapohjan päälle.Piirakka täytteineen  meni uuniin,jossa se paistui  noin 40 minuuttia (riippuu uunista). Loppuvaiheessa lisäsin foliota piirakkapohjan reunoille,jotta se ei palaisi. Piirakan tulee jähmettyä täysin huoneenlämmössä,josta se siirretään jääkaappiin,ja vasta kun täyte on jähmettynyt kylmässä voi piirakan poistaa vuoasta. Pohja oli ihan hyvä;tosin odotin että riisimurolisäys tekisi siitä vähän rapeamman.

lauantai 21. toukokuuta 2016

Kikherneitä intialaisittain

Tel Avivissa on viime aikoina uudelleen syntynyt pieni  intialaisen ruuan buumi,joka alkoi kun tunnettu keittiömestari sulki ravintoloitaan ja avasi intilaisen katuruokakojun Sarona Markettiin. Pian sen jälkeen 3 intialaisia juuria omaavaa sisarusta perustivat intialaisen katuruokapaikan torin lähelle,ja kai muutama muukin uusi intilaisen katuruuan piste on noussut jonnekin kaupungissa.Ainahan täällä on ollut intialaisia ravintoloita,kuten Reena Pushkarnan  Tandoori-ravintolat, mutta nämä uusimmat tarjoavat enemmänkin intialaista katuruokaa. Intialaissyntyisellä Pushkarnalla on ravintoloita myös Singaporessa,mutta niissä ei ole intialaista ruokaa. Kaikesta tästä innostuin minäkin kokkaamaan jotain intilaista,eli kikherneitä punjabilaiseen tyyliin. Ihanasti maustettu ruoka,jota varmaankin teen uudestaan. Netissä oli paljon erilaisia ohjeita ,mutta löysin yhden hyvin visuaalisen video-ohjeen,josta en ymmärtänyt sanaakaan,mutta onneksi ainesten määrät oli annettu englanninkielisin tekstein. Pikkuisen muutin ohjetta itselleni paremmin sopivaksi.

Kikherneitä intialaisittain-Punjabi chole *
  • 3 dl esikeitettyjä kikherneitä (voi käyttää kaupan valmiiksi keitettyjä)
  • 2 kardemumman siementä (kokonaista 
  • 1 kanelitanko
  • 2 dl hienoksi pilkottua sipulia
  • 2 murskattua valkosipulin kynttä
  • 3 dl tomaattikuutioita
  • 1 rkl raastettua inkivääriä
  • 1 rkl hienoksi silputtua vihreää chiliä
  • ½ tl chilijauhetta
  • mustapippuria
  • 2 tl Garam masala-mausteseosta 
  • 1 tl jauhettua korianteria
  • päälle tuoretta korianteria
  • 4 rkl öljyä 
  • 1 rkl sitruunamehua
  • suolaa maun mukaan
* Alkuperäisessä ohjeessa kikherneiden keitinliemeen laitettiin myös teepusseja,Minulla oli vain yrttiteetä,joten jätin sen pois. Lisäsin enemmän tomaattia mitä tuli alkuperäiseen ohjeeseen.Alkuperäisessä ohjeessa laitettiin myös Anardana-jauhetta,eli granaattiomenoiden siemenistä jauhettua maustetta,joka antaa ruualle kirpeyttä,Korvasin sen  sitruunamehulla.
Käytin esikeitettyjä kikherneitä,jotka eivät kuitenkaan olleet liian pehmeitä. Keitin niitä puolisen tuntia ja lisäsin keitinveteen kokonaisia kaneleita ja kardemummaa,jotka voi korvata muutamalla teelusikallisella piparimaustetta. Keitinliemeen lisätään myös muutama teepussi,jotka puuttuivat minulta. Kikherneiden kiehuessa pilkoin sipulit,lämmitin öljyä kattilassa ja paistoin sipulia kunnes se  oli muuttunut läpikuultavaksi.Lisäsin tämän jälkeen inkiväärin,vihreän chilin ,valkosipulin sekä tomaattikuutiot(tomaattikuutiot voi korvata kaupan säilötyillä tomaateilla) nesteineen.. Annoin paistua hiljalleen noin 5 minuuttia,minkä jälkeen lisäsin siivilöidyt kikherneet.Lopuksi lisätään mausteet ja sitruunamehu Annoin ruuan kypsyä miedolla lämmöllä kunnes neste oli haihtunut pois. On hyvää sekä lämpimänä että hieman kylmänäkin.
Päälle lisäsin tuoretta korianteria.

Ja tässä se video mistä otin ohjeen. En kyllä ymmärtänyt sanaakaan mutta kuvat kertovat tarpeeksi;D

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Ihana kastike kukkikselle ja miksei muillekin kasviksille+ muutama persialainen juttu

Törmäsin joku aika sitten aivan mielettömän hyvään kastikkeeseen,joka oli herkkua uunissa paahdetun kukkakaalin ja brokkolinin kanssa. Se mikä tekee tästä niin hyvää on säilötty sitruuna,tuo ihana maustaja. Tämä sama vihreä kastike on maustanut myös salaatteja keittiössäni.

Ihana kastike kukkakaalille (ja muille kasviksille)
  • uunissa paahdettua kukkakaalia,parsakaalia,tai muita uunipaahdettuja kasviksia
  • Kastikkeeseen:
  • 3 rkl säilöttyä sitruunaa
  • kourallinen korianterin lehtiä
  • kourallinen persiljan lehtiä
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 1 vihreä chili (otin siemenet pois)
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • 4 rkl sitruunamehua
Kaikki kastikkeen ainekset,sitruunamehua lukuunottamatta,jauhetaan kastikkeeksi. Maistellaan ja lisätään sitruunamehua tarpeen mukaan.
Nam:)
Täällä vierailevan ,persialaiset juuret omaavan ystävättären kanssa kävelimme kohti Tel Avivin eteläisessä osassa sijaitsevaa maustetoria. Täällä löytyy monenlaista etnisen keittiön ravintolaa,ja tuon torin läheisyydessä on monta persialaista ravintolaa.Kävimme yhdessä sellaisessa lounaalla.Pöytään tuotiin ensin suuri lautasellinen kuvassa näkyvää yrttiä,jota kuuluu pureskella sellaisenaan. Yrtti on jonkinlainen vihanneskrassi,jota löytää täällä hyvin toreilla, mutta jostain syystä en ole koskaan sitä ostanut. Lautasella näkyvä tummanvihreä muhennosmainen keitto  on nimeltään  Ghormeh sabzi,joka on yksi persialaisen (ja lähialueen keittiön) suosituimpia ruokia. Ghormeh sabzia laitettiin riisin päälle antamaan makua. Ghormeh sabzi sisältää yleensä lihaa mutta tämä ravintolan versio oli lihaton,ja täällä löytyy ohje lihattomalle ghormeh sabzille.
Muut söivät ravintolassa lihavartaita.
Torilta löytyy myös mustia ,kuivattuja limesitruunoita,joita käytetään persialaisessa ja monessa muussa Lähi-idän keittiössä mausteena.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...