lauantai 20. heinäkuuta 2019

Vihreät dosat

Jo vuosia olen valmistanut , yleensä viikonloppuisin,  intialaisia  dosa-lettusia, esim. tällaisia joitakin vuosia sitten.   Dosa-letuissa minussa viehättää niiden  helppotekoisuus, raaka-aineet ja maku.  Tällä kertaa tein dosa-lettuja idätetyistä mungpavuista, (pesarattu) eikä näiden valmistus voisi olla helpompaa.  Mungpavuissa on hyvä ravintoarvo ,   ja esim. 100 grammassa papuja on 24 grammaa  proteiinia.  Idätetyissä pavuissa ravinto-arvot ovat vieläkin parempia. Ja katsokaa miten kaunis väri nissä on:)    Mungpapupohjaisten lettujen ohjeita löytyy netistä  monta erilaista,  ja tässä yksi niistä.

Vihreät dosat idätetyistä mungpavuista
  • 3 dl idätettyjä mungpapuja
  • pieni pala inkivääriä
  • ½ vihreä chili
  • kourallinen korianterin lehtiä ( voi käyttää pinaattia jos ei pidä korianterista)
  • vettä 2 dl tai kunnes  massa on löysähköä
  • 1 dl riisijauhoa
  • ½ dl kikhernejauhoa
  • ½ tl suolaa
  • 1-2  rkl öljyä
  • 1/4 tl jauhettua jeeraa eli juustokuminaa
  • 1/4 tl  jauhettua korianteria
  • vettä tarpeen mukaan
Idätän jatkuvasti jonkinlaisia ituja, ja eniten ehkä mungpapuja.  Käytän mungpavun ituja esim, salaateissa ja wokkiruuissa, jolloin  poistan itujen vihreitä kuoria sen verran kun pystyn.  Tässä ohjeessa tarvitaan idätettyjen mungpapujen  vihreitä kuoria :niistä tulee lettujen vihreä väri. Hyvät idätysohjeet kuvineen  löytyvät esim. täältä.

Laita munpapuidut, inkivääri, chili ja tuore korianteri ( tai pinaatti)  tehosekoittimeen ,  ja lisää vettä  2 dl. Jauha tasaiseksi .  

Kaada seos kulhoon ja lisää   suola, riisijauho, mausteet ja kikhernejauho. Sekoita ja lisää vettä tarpeen mukaan,   niin että  taikina on löysähköä.

Peitä kulho ,  ja anna taikinan levätä vähintään puoli tuntia.

Lämmitä  tasainen paistinpannu  , sivele pannun pinnalle hieman öljyä.  Lämmitä pannu keskilämmölle,  ja lisää noin kauhallinen taikinaa per lettu pannulle.  Tästä näkee miten nämä letut paistetaan  (aloita kohdasta  1.17 min). Pannun ei tule olla  liian kuuma, ja  letun tulee olla mahdollisimman ohut (pitää harjoitella lisää;D).   Kun letun yläpinta on jähmettynyt, käännetään se ja letun toista pintaa paistetaan vain ihan pieni hetki.
Letut ovat parhaimmillaan juuri valmistettuina, eli näitä kannattaa tehdä kerralla vain se määrä mikä syödään.  Taikinaa voi säilyttää jääkaapissa muutaman päivän ajan. Lettujen kanssa voi tarjoilla intialaisia kastikkeita ja tahnoja, tai sitten mitä itse haluaa. 

Ihanassa lähiseutuni jättimarketissa (tein siitä kuvapostauksen täällä)  on päivittäin iso tiski valmista ruokaa ostettavaksi kotiin/töihin (marketilla iso kettiö ja keittiöpäällikkö).  Torstaisin ja perjantaisin,  viikonlopun alla,   valikoima on normaalia suurempi,  ylimääräinen rivi patoja ilmestyy lähelle valmisruokatiskejä.
Tässä näkyy punajuurikibbehiä, mitä on ollut tarkoitus tehdä jo pitkään.  No ehkä kun säät taas viilenevät ,,,

keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Mahtavan hyvä kesäjuoma

Eksäni lähti kuukaudeksi matkalle,  mutta toi  minulle sitä ennen valtavan  yli 6 kilon  vesimelonin.  Vesimeloni oli ihanan  makea ja mehukas,  ja myös  lähes siemenetön.  Koska vesimelonia oli niin paljon,  piti siitä tehdä jotain,  ja osan siitä pakastin pieninä paloina.  Pakastetusta  vesimelonista syntyi sitten tämä ihana juoma,   johon olen niin koukkuuntunut että  teen sitä viime aikoina joka päivä.   Juomassani on reilu määrä inkivääriä,  koska pidän inkivääristä,  mutta sitä voi toki laittaa vähemmänkin jos ei niin pidä inkivääristä.
Aika paljon aikaa meni kun otin vesimelonista melonipallolusikalla pallon tapaisia paloja

Mahtavan hyvä kesäjuoma (2 annosta(
  • 2 dl  pakastettua vesimelonia
  • iso pala  inkivääriä, ohuesti leikattuna
  • 4 dl omenamehua tai omenamehutiivistettä+ vettä
Sekoita kaikki ainekset  tehosekoittimessa tasaiseksi juomaksi.    Inkivääri kannattaa paloitella ohuiksi siivuiksi  ennen sekoittamista,  Oma tehosekoittimeni (NutriNinja)  jauhaa juoman täysin tasaiseksi.  Tämän voi tietysti tehdä myös niin että laittaa vain vesimelonia ja jääkuutioita,  mutta itse olen tehnyt tätä vain pakastetulla vesimelonilla. 
  Enoni   viestitti minulle Instagramissa että oli lisännyt juomaan giniä,  ja että se oli hänen mielestään  

kaikkien aikojen paras kesäjuoma;D
Vesimeloneja  vihanneskaupassa

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Syntisen hyvät kauraneliöt toffeella ja suklaalla

Joskus keväällä huomasin jossain Carmelitas-neliöt. eli toffeella ja suklaalla täytetyt herkulliset kauraneliöt.   Nimestä päättelin että ne liittyvät joko espanjalaiseen tai etelä-amerikkalaiseen keittiöön, mutta espanjankielellä löytyi vain muutama ohje, jotka muistuttivat kauraisia carmelitas-neliöitä.   Espanjassa on kyllä  carmelitas-nimellä kulkeva  leivonnainen Cadizin alueella,  mutta  se on jotain täysin muuta kuin tämä syntinen herkku. Englanniksi sen sijaan löytyy carmelitas-neliöiden ohjeita montakin.

Pieni tutkimus selvitti että vuonna 1967 Erlyce Larson Minnesotasta voitti  kauraneliöillään  Pillsburyn Bake-Off-kilpailun.  Alkuperäisissä neliöissä täytteenä oli valmista karamellikastiketta ja  suklaahippuja. Monessa ohjeessa käytetään  kuumaan kermaan sulatettuja toffeekaramelleja,  mutta   käytin ensimmäisellä kerralla itse tekemääni kinuskikastiketta, ja toisella kerralla   kondensoidusta maidosta keitettyä kinuskitäytettä.   Tein näitä  siis kaksi kertaa: tarkoitus oli viedä erääseen tilaisuuteen johon en lopuksi mennyt,  joten suurin osa on nyt pakastimessa. Osan vein naapurilleni ja torin kahvikaupan väelle.

Nämä ovat  koukuttavan hyviä ,  ja todella helppotekoisia ;   etenkin jos käyttää kaupan valmista kinuskikastiketta.   

Sýntisen hyvät kauraneliöt  toffeella ja suklaalla
Kaurakerrokset:
  • 3½ dl kaurahiutaleita
  • 3½ vehnäjauhoa 
  • 1 tl leivinsoodaa
  • 2.5 dl ruokosokeria (demerara)
  • 1 tl vaniljauutetta
  • ripaus suolaa
  • 200 gr sulatettua voita
Täytevaihtoehdot
  1.  kinuskikastiketta tämän ohjeen mukaisesti  
  2. 2 dl kermaa, kuumennettuna  + esim. Omar-kermakaramelleja sulatettuna kuumaan kermaan , sen verran että   seoksesta tulee paksuhkoa kinuskikastiketta
  3. 1 tölkki kondensoitua maitoa + pieni nokare voita.  Kondensoitua maitoa keitetään  miedolla lämmöllä kunnes seos paksunee jonkun verran.
  4. 2 dl kaupan valmista  kinuskikastiketta
  5.  100 gr tummaa suklaata,   tai maitosuklaata tai valkoista suklaata,   paloina tai suklaahippuina.
Valmista ensin pohja: sekoita kaurahiutaleet, jauhot, sokeri, suola ja leivinsooda. Lisää joukkoon  sulattu voi ja vaniljauute, ja sekoita seos tasaiseksi massaksi. Lämmitä uuni 170 C asteiseksi.

Vuoraa  uunivuoka (minulla Pyrexin 31x 20 vuoka)  leivinpaperilla.  Levittele puolet  kaurapohjasta vuoan pohjalle,  tasoittele pinta lastalla.  Laita vuoka uuniin  10 minuutiksi.  

Valmista sillävälin  toffeetäyte:   itse tein ensimmäisellä kerralla itse kinuskikastiketta,  ja toisella kerralla  käytin kondensoitua maitoa.    Jos käytät kermakaramelleja, sulata niitä kuumassa kermassa.   Valmis kinuskikastike on helpoin  vaihtoehto.

Ota vuoka uunista ja asettele pohjalle ( ei väliä vaikka pohja on kuuma) suklaata. Ensimmäisellä kerralla  käytin sekä  tummaa että valkoista suklaata, ja liian runsaasti:  100 gr on riittävä määrä. Kaada valitsemasi kinuskitäyte suklaan päälle, niin että kinuski peittää koko pohjan.  Murustele loppu  kaurasekoitus  pintakerrokseksi.
Paista kauraherkkua uunissa  170 asteen lämmössä 20-25 minuuttia ,  tai kunnes kaurapinta saa hieman väriä.  ´Huom! Leivonnaisen täyte on kuumana täysin sulaa,  eikä vuokaa tule heti ottaa pois uunista, vaan vuoka saa olla uunissa ( uuniluukku avoimena) kunnes  täyte on hieman jähmettynyt ja uuni jäähtynyt.  Sen jälkeen  vuoka saa jäähtyä kunnolla huoneenlämmössä,  jonka jälkeen se siirretään jääkaappiin jähmettymään, mieluiten yön yli.  Joten jos tätä herkkua haluaa tarjoilla,  se kannattaa valmistaa edellisenä päivänä.
Täysin jähmettyneestä kauraherkusta leikataan pieniä  neliöitä.   Kauraneliöt ovat parhaimmillaan huoneenlämpöisinä ,  joten  ne kannattaa ottaa ajoissa pois jääkaapista ennen tarjoilua. Tämä on tuhtia herkkua,  joten pieni neliö riittää kerralla....

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Väritön tomaattipasta

Käyttämäni pasta oli gluteenitonta  maissipastaa, joka oli valmiiksi keltaista.
Joitakin viikkoja sitten täällä Israelissa alkoi MasterChefin 8. kausi. Eräässä alkukarsinnan jaksossa nuorimies valmisti pastaa,  joka oli  päällä  olevia tomaatinpaloja , basilikaa ja parmesaania lukuunottamatta täysin väritön.  Missä oli kastike?  Hämmentyneet tuomarit ihmettelivät oliko heille tuotu  pastaa jossa ei ollut muuta kuin  päällä olevat  lisäykset,  mutta kun he maistoivat pastaa,   nousi heidän kasvoilleen ihastunut ilme.  Pasta oli värittömyydestään huolimatta  täynnä makua.  Löysin ohjelman sivuilta pastan ohjeen,  jossa oli käytetty  väritöntä kastiketta,  ja tein omani suurin piirtein ohjeen mukaan, mutta muutin ainesten määriä.
Kuva täältä
MasterChef on täällä aika erilainen ja paljon värikkäämpi kuin Suomen versio:  joka vuosi on jotain uutta, ja alkukarsinnoissa  tänä vuonna oli 4 ovea,  jossa jokaisessa oli yhden kuvassa näkyvien MasterChef-tuomareiden kuva.  Jokainen ovi johti huoneeseen,  jonka  seinällä oli 3  tuomarin suosikkiannosta. Halukkaiden kilpailijoiden   piti tehdä valitsemastaan annoksesta oma versionsa,  ja sen pohjalta he  pääsivät/ tai eivät päässeet kokkaamaan tuomarien eteen,  jonka jälkeen he joko joutuivat palaamaan kotiin ,  tai saivat pääsylipun harjoitusleirille. Harvat ja valitut  saivat kultaisen esiliinan,  jolla pääsi suoraan  joukkueeseen.  Tomaattipasta kuului  kuvassa oikealla näkyvän Eyal Shanin   suosikkiannoksiin.   Eyal Shani on tullut tunnetuksi kukkakaalistaan , josta olen postannut täällä     ja hänellä on nykyään ravintolat täällä , Australiassa (Melbourne) , Pariisissa, Wienissä ja    New Yorkissa.

Pastan tehnyt nuorimies pääsi kokkaamaan toista annostaan   tuomarien eteen,  ja  kilpailijat kertovat tässä vaiheessa oman tarinansa ,  ja mikä sai heidät innostumaan kokkailusta. Välillä  kuulee nyyhky-ja selviytymistarinoita; täällä pidetään sellaisista....

Väritön tomaattipasta
  • pastaa 2-4 annosta linguine-pastaa (kilpailija teki itse oman pastansa, minulla oli gluteenitonta maissipastaa)
  • 550  gr kirsikkatomaatteja ( alkuperäisessä ohjeessa käytettiin 3 erilaista kirsikkatomaattia  , ja niitä oli yhteensä  hieman yli kilo , mutta minä tein puolella määrällä, ja tulos oli todella herkullinen myös sillä määrällä)
  • 1 porkkana
  • 1 varsisellerin varsi ,  ilman lehtiä
  • 2 salottisipulia
  • ½ tl sokeria
  • oliiviöljyä
  • ½ valkosipulin kynsi
  • 1 ½ dl vettä
  • 40 gr Parmesaania lastuina tai raasteena
Ota kirsikkatomaateista 4 kpl, ja laita ne sivuun myöhempää käyttöä varten

Jauha monitoimikoneessa  kirsikkatomaatit,  porkkana, selleri , sipulit, vesi ja sokeri  soseeksi (saa olla karkeaa sosetta), 

Sose siirretään kattilaan.   Alkuperäisessä ohjeessa  sose lämmitettiin  koko ajan sekoittamalla 86 asteeseen, mutta minä annoin  soseen saavuttaa kiehumispisteen (koko ajan sekoittaen)   , jonka jälkeen  otin kattilan pois tulelta.

Seuraavassa  vaiheessa tarvitaan harsokangasta: sose siirretään harsokankaalla peitettyyn siivilään.  Nesteen  annetaan valua soseesta, kunnes itse sose (karkea sose) näyttää kuivalta.

Jäljelle jääneet  kirsikkatomaatit leikataan palasiksi (4 osaan) . Pannulla lämmitetään   noin 1 rkl  oliiviöljyä,  johon lisätään puolikas valkosipulin kynsi.  Lisätään kirsikkatomaattipalat, ja seosta paistetaan muutaman sekunnin ajan.  Seos laitetaan kulhoon jäähtymään.   Soseesta valunut neste  lisätään samaan pannuun, ja nestettä lämmitetään kunnes siitä on jäljellä noin kolmannes alkuperäisestä määrästä.  Tässä vaiheessa nesteen maku tiivistyy aivan ihanaksi:)

Pastaa keitetään   ohjeen mukaan. Keitetty pasta  lisätään pannulle, ja pastaa sekoitellaan kunnes kastike on tarttunut pastan pinnoille.   Päälle lisätään parmesaanilastuja tai parmesaaniraastetta,  muutama revitty basilikalehti,  sekä aiemmin kevyesti paistetut kirsikkatomaatit. Minusta pasta tarvitsi myös hieman öljyä joten lisäsin hieman oliivöljyä pastaan.   Kastike ei näy pastassa mutta sen maku todellakin tuntuu:)
Sose joka jäi jäljelle sen jälkeen kun nesteet olivat siitä valuneet,  on myös käyttökelpoista: kun siihen lisätään hieman öljyä, vettä, tomaattipyreetä  ja mausteita saa siitä  tehtyä toisen hyvän kastikkeen:)
Niin hyvää🍅🍅
Kastikkeen voi tehdä myös pelkistä tomaateista (kirsikkatomaateissa enemmän makua) mutta silloin maku ei ole yhtä syvä kuin ohjeen kastikkeessa.  Tein väritöntä   tomaattinestettä niin että pilkoin tomaatit,  ja asettelin tomaattipalat  leivinpaperilla päällystetylle lautaselle.  Kun tomaattiseos oli  jäässä,  otin leivinpaperin pois,  ja laitoin  jäiset tomaatit siivilään,  joka sai olla jääkaapissa. Tällä tavoin   tulee kirkasta tomaattivettä.    Pilkottuihin tomaatteihin voi myös sekoittaa suolaa, ja antaa nesteen valua niistä  lävikössä.  Nestettä keitetään kokoon kastikkeeksi , tai siitä voi tehdä  kirkasta tomaattilientä.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Aprikoosi-omenahillo

En pidä tuoreista aprikooseista, mutta rakastan aprikoosihilloa! Entä te, pidättekö tuoreista aprikooseista?   Kun näin aprikooseja tarjouksessa,  ensimmäinen ajatus oli muuttaa ne hilloksi ,  ja niin teinkin.   Mutta halusin tällä kertaa tehdä hieman erilaista aprikoosihilloa,  ja lisäsin aprikoosien sekaan vihreää omenaa.  Todella hyvä kombinaatio:)   En pidä myöskään liian makeista hilloista,   sillä haluan tuntea myös hedelmän makua,  joten sokerin määrä suhteessa  hedelmiin ei ole niin suuri.  Ehkä tätä voisikin kutsua enemmän hillokkeeksi kuin  hilloksi... Valmis hillo on ihanaa esim. jugurtin tai puuron kanssa,  ja hillosta saa hyvää makua myös leivonnaisiin.

Aprikoosi-omenahillo
  • 500 gr tuoreita aprikooseja
  • 2 vihreää omenaa (Granny Smith)
  • ripaus vaniljauutetta
  • 1 sitruunan mehu
  • 2.5 dl tummaa sokeria (voi laittaa enemmän jos tykkää makeasta)
Pese ja kuivaa aprikoosit, ja poista  aprikoosin kivet.    Kuutioi aprikoosit.  Kuori omenat, mutta niin että jätät osan kuoresta tallelle (kuorissa on pektiiniä).  Kuutioi myös omenat.  Laita aprikoosi-ja omenakuutiot kattilaan,   lisää sokeri, vanilja ja sitruunamehu.  Keitä hilloa keskilämmöllä kunnes hedelmät ovat täysin pehmenneet, ja  niistä valunut neste kiehunut kokoon.  Kaada hilloa mahdollisimman lämpimänä  kiehuvalla vedellä huuhdeltuihin  purkkeihin.  Tästä määrästä tuli yksi isompi ja yksi pienempi purkki hilloa.
Tosi hyvää:)
Niin ja älkää heittäkö pois niitä aprikoosin siemeniä;  etenkin jos pidätte marsipaanin mausta. (jos ette voitte jättää tämän huomioimatta;D).  Siemenet  kääritään  keittiöpyyhkeeseen ja murskataan vasaralla; yksi lyönti kiven keskelle.  Sisällä on pieni mantelimainen "pähkinä",   jota käytetään  aidon karvasmanteliuutteen valmistamiseen.    Siemenessä  on  amygaliinia,  joka suurina määrinä on myrkyllistä , mutta pieninä määrinä sen ei pitäisi olla haitallista,  kuten vaikka uutteessa .  Minulla oli tässä 10  siementä, jotka lisäsin purkkiin johon olin kaatanut alkoholia( vodkaa).  Purkin laitan pimeään paikkaan muutamaksi kuukaudeksi, ja  sen jälkeen siivilöin nesteen,  joka maistuu karvasmantelille.  Lisään "aprikoosipähkinää"  myös kun teen marsipaania, mutta vain  2 kappaletta kohti 200 gr  manteleita.  Konditoriatuotteissa käytetään usein persipaania, joka on tehty aprikoosin ja  persikan siemenistä. Minä rakastan sitä karvasmantelin makua, mutta monet vierastavat sitä.

lauantai 15. kesäkuuta 2019

Rukiiset kukkakaalipihvit

Viime syksynä toin Suomesta  pusssillisen ruiskorppujauhoja.  Käytin niitä kerran,  ja sitten unohdin pussin keittiön kaappiin.  Tehdessäni keittiösiivousta löysin pussin,  ja  mietin mihin sitä käyttäisin.  Ruiskorppujauhoja päätyi  lopulta näihin herkullisiin kukkakaalipihveihin, joille rukiinen korppujauho antoi sekä rakennetta että makua.
Pihveihin päätyi tämä täydellisen kaunis pieni kukkakaali.  Ehkä viimeinen sellainen ennen seuraavaa kasvukautta.  Kukkakaaleja löytyy edelleenkin, mutta vähemmän kauniita, ja kalliita koska sesonki  on jo ohi täällä. Rukiisiin  kukkakaalipihveihin  voi käyttää myös pakastettua kukkakaalia.
Nämä sopivat mainiosti  kasvishampurilaisiin.


Rukiiset kukkakaalipihvit
  • noin 250 gr kukkakaalin kukintoja, murustettuna
  • 2 valkosipulin kynttä, hienonnettuna
  • 1 kananmuna
  • 1 tl paprikaa
  • 1 rkl riisijauhoa
  • 1 dl ruiskorppujauhoa
  • 2 rkl fetajuustoa  tai muuta juustoa
  • öljyä paistamiseen
Murusta kukkakaali.  Halusin pihveihin enemmän makua,  joten paistoin kukkakaalimuruja ensin pienessä öljymäärässä pannulla,  kunnes kukkakaalimurut alkoivat saada hieman väriä. 

Kun  kukkakaalimurut olivat hieman jäähtyneet, kaadoin murut kulhoon,  ja lisäsin  hienonnettua valkosipulia ,  paprikaa,  kananmunan,  riisijauhoa , fetajuustoa   ja korppujauhoa.  Pihvimassaa sekoiteaan hyvin, ja sen annetaan  vetäytyä jääkaapissa noin puolen tunnin ajan. Tämän jälkeen massasta on helppo muodostaa pihvejä. Otin noin pingispallon kokoisen palan  massasta,  pyöritin palloksi ja litistin pihviksi. Koska feta on suolaista en lisännyt  massaan suolaa.

Noin 1.5  rkl öljyä lämmitetään   pannulla, ja pihvejä paistetaan keskilämmöllä,  kunnes alapinta on kunnolla ruskistunut. Tämän jälkeen  pihvit käännetään ,  ja annetaan toisenkin puolen paistua ruskeaksi ja rapeaksi.

Kukkakaalipihvit voi myös kypsentää uunissa, niin että öljyä leviteään leivinpaperille, ja  pihvien yläpintaa sivellään öljyllä.
Pihvien muotoilu oli helppoa, ja pysyivät hyvin koossa paistaessa
Tässä oli chilimajoneesia,
Hampurilaissämpylä + chilimajoneesia tai muuta kastiketta+ salaatinlehtiä + ohuita tomaatinviipaleita + kukkakaalipihvi  eli hyvä kasvishampurilainen:)

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Juustokakku jugurtilla

Nyt viikonloppuna täällä taas vietetään Shavuot-juhlaa joka on suosikkipyhiäni täällä.  Shavuot yleensä osuu yhteen kristillisen helluntain kanssa, ja tänä vuonna pyhä on sunnuntaina,  kuten helluntaikin,  ja alkuperältään helluntai liittyykin tähän shavuot-juhlaan.  Shavuotilla on monta merkitystä: se on mm,  pyhiinvaellusjuhla,  ensimmäisten hedelmien juhla ja sadonkorjuujuhla.  Etenkin ruokapuoli on  ihana shavuot-pyhänä,  sillä siihen kuuluvat juustokakut ja kaikenlaiset juustoiset makeat ja suolaiset ruuat.   Ennen pyhää   kaikki juustoisiin ruokiin liittyvät ainekset ovat tarjouksessa, joten minäkin innostuin leipomaan muutaman juustokakun.   Kaikissa kakuissa oli osittain samanlaiset  ainekset,  mikä helpotti leivontaa.
Olin aiemmin leiponut naapurilleni 3 pikkuista juustopiirakkaa,  joissa  oli raparperia.  Täytteessä oli Arlan kermajuustolevitettä,  sekä  paksua jugurttia,  ja piirakkapohjan tein  Annas piparkakuilla ,jota onneksi löytyy täällä Ikeasta.  Piparien lisäksi pohjaseoksessa oli myös  kookoshiutaleita. Täytteeseen laitoin hieman liian paljon Maizenaa,  mikä teki täytteestä hyytelömäisen  (piirakat leivottiin uunissa)  mutta se ei lainkaan tehnyt näistä huonompia,  ja täytteen suuntuntuma oli itse asiassa tosi miellyttävä.  Naapurikin piti näistä tosi paljon.
Nämäkin menivät naapurille
Juustokakkuleivoksissa oli täysin samat ainekset kuin ensimmäisen kuvan juustokakussa,  ja leivokset tein  koska kakusta jäi sekä  kakkupohja-että täyteaineksia. Jugurtin ansiosta täytteestä tuli myös raikkaan makuista. Ylimmän kuvan kakku oli aika pieni; tein sen 18 sentin irtopohjakakkuvuoassa.   Kakusta ei tullut niin nättiä kuin halusin:  olin laittanut  tekemääni hilloa  täytteeseen jälkikäteen, ja leipoessa  hillot nousivat pinnalle, ja  kakun pinta melkein paloi,  joten jouduin kuorimaan  osan pinnasta pois, eli se ei ollut lainkaan hyvä idea.

Juustokakku jugurtilla ( tai leivokset )
Pohja:
Täyte:
  • 500 gr paksua jugurttia  (minulla oli jugurttia jonka laitoin  harsokankaalla päällystettyyn  siivilään,  jossa jugurtin nesteet saivat  valua pois, jäljelle jäi hieman yli ½ kiloa jugurttia)  Tähän kävisi ehkä parhaiten  partaukkojugurtin tapainen paksu jugurtti.
  • 2 dl kuohukermaa
  • 2,5 dl sokeria
  • 1 suuri kananmuna
  • ½ dl sitruunamehua +´yhden sitruunan kuoriraaste
  • 0.5 dl Maizenaa
  • kakun päälle laitoin  hillosekoitusta, jossa puolet oli itse tekemäni hieman kirpeää hilloa ja puolet Ikean luomupuolukkahilloa.
Sekoita piparimurut,  kookoshiutaleet ja voisula. Lisää vettä sen verran että taikinasta tulee helposti käsiteltävä.

Vispaa  jugurtti , kananmuna, sokeri ja kerma kuohkeaksi.  Lisää sitruunamehu ja sitruunakuoriraaste.  Ota pieni määrä täytettä ja sekoita siihen  Maizenaa,  niin että seos  on täysin tasaista.  Vatkaa  seos täytteen joukkoon  . 

Voitele  irtokakkuvuoan pinnat kevyesti,  ja vuoraa vuoan pohja  leivinpaperilla. Asettele leivinpaperisuikale myös  vuoan reunoille.    Muotoile pohjataikinasta kakun pohja ja reunat.  Päällystä kakkuvuoka folioarkilla ja kaada täytettä kakkuvuokaan.   Laita kakkuvuoka  korkeareunaiseen uunivuokaan,  ja lisää vettä   kakkuvuoan puoliväliin saakka. Tasoittele täytteen pintaa lastalla ennen uuniin menoa.

Paista kakkua ensin 180 asteen lämmössä puoli tuntia,  ja alenna sen jälkeen uunin lämpöä 150 asteeseen. Paista kakkua vielä  noin puoli tuntia.  Älä ota lämmintä kakkua pois uunista  paistamisen jälkeen, vaan anna sen tasoittua uunissa samalla kun uuni viilenee.  Ota kakku uunista noin tunnin kuluttua ja anna kakun jäähtyä kunnolla huoneenlämmössä , minkä jälkeen kakku siirretään jääkaappiin  vähintään 6 tunniksi.  Kun kakku on kunnolla jähmettynyt  ,  on aika poistaa kakku vuoasta.  

Päälle levittelin kirpeää hillosekoitusta.  Minulle jäi sekä pohja-aineksia että täyteaineksia, joista tein muutaman juustokakkuleivoksen muffinivuoassa.
Kuva täältä
Ennen pyhää voi juustokakkuja nähdä joka paikassa täällä,  ja lehdet ovat täynnä juustoisia ohjeita, sekä makeita että  suolaisia.   Roladin-leipomoketjun juustokakut ovat taas niin nättejä, kuten heidän upeat munkkinsakin, joiden kuvia olen aina laittanut tänne joulun alla.
Ennen pyhää suurimmat meijerit julkaisevat joka vuosi upeita juustoruokavihkosia.  Olen säästänyt  varmaan viiden vuoden vihkoset,  ja vaikka en ole tainnut koskaan tehdä niiden ohjeista mitään niin ainakin olen niistä inspiroitunut.

P.S.  Juustokakkuleivokset tein ilman vesihaudetta.

torstai 30. toukokuuta 2019

Herkullinen ja ruokaisa kikhernesalaatti ja Värikästä Vegeä-kirja

Upea  Värikästä Vegeä-kirja ilmestyi  viime kuun vaihteessa, ja minulle se saapui vihdoinkin viikko sitten.  Tätä kirjaa olin odottanut kauan; siitä lähtien kun kirjan tekijät Ninarose Maoz ja Robert Seger kävivät luonani,  ja kävimme yhdessä torilla  sekä myöhemmin kokkaamassa kotonani.  Värikästä Vegeä -kirjassa käydään Israelissa asuvien,  ruokaa rakastavien ihmisten luona, ja tutustutaan erilaisiin mielenkiintoisiin keittiöihin, mm, druusikeittiöön,  beduiinikeittiöön,   unkarilaiseen keittiöön,   ja yhden suomalaisen ruokabloggaajan keittiöön.  Kirja (417 sivua!) on täynnä innovatiivisiä    kasvisruokaohjeita,  joista  löysin monta mahtavaa ohjetta.  Matka-ja ruokatoimittaja Nina  on pannut kaikkensa tähän kirjaan,  ja  kirjan upeasta visuaalisesta puolesta vastaa Robert, joka on aikaisemmin kuvannut Kaalikirjan,  sekä Josen Meze-kirjan.

Valitsin kirjasta kikhernesalaatin, joka on niin hyvää ja täyttävää,   ja olenkin tehnyt tätä jo pari kertaa.  Ohje on jerusalemilaisen  Brasserie Ein Keremin  omistajan kotikeittiöohje.
Salaatin kuva kirjasta

Kikhernesalaatti
  • 3 dl keitettyjä kikherneitä
  • 1 sellerinvarsi
  • 1 porkkana
  • 4 isoa , mehukasta taatelia
  • aurinkokuivattua tomaattia
  • kourallinen sellerinlehtiä (tai rukolaa, pinaatinlehtiä ym.)
  • 4 kukkakaalin kukintoa
  • pinnalle parmesaanilastuja
Kastike:
  • 4 rkl kuminansiemeniä, paahdettuna
  • 2 dl oliiviöljyä
  • 1/3 dl sitruunamehua
  • 2/3 dl taatelisiirappia (tai hunajaa)
Laita kaikki kastikkeen ainekset  lasipurkkiin,  ja sulje kansi tiiviisti, Ravista kunnes kastike on muuttunut tasaiseksi,  Kastikkeen ainesten määrä  voi vaikuttaa suurelta, mutta ihana kastike sopii hyvin myös muihin salaatteihin.   Kuminansiementen määrä on suuri, mutta niistä tulee mahtava maku salaatille.

Pilko selleri, kuutioi porkkana ja hienonna taatelit ja aurinkokuivatut tomaatit. Sekoita kaikki salaattiainekset kulhossa.  Kaada kastiketta päälle ,  ja sekoita.  Ripottele pinnalle  parmesaanilastuja.

Kirjassa ei lukenut  oliko salaatin kukkakaali raakaa  vai kypsennettyä. Olin ostanut pienen kukkakaalin,  jonka olin aiemmin paahtanut, joten lisäsin kukkakaalia paljon enemmän kuin ohjeessa.  Sellerienlehtien, pinaatin tai rukolan sijaan minulla oli salaatissani  korianterin lehtiä.  En myöskään ripotellut  parmesaanilastuja salaatin päälle, mutta salaatti oli silti älyttömän hyvää.  Kastiketta jäi yli vielä seuraavaa salaattia varten,
Niin hyvää:)
Värikästä Vegeä -kirja löytyy paitsi nettikaupasta myös suurimmissa  kirjakaupoissa.

perjantai 24. toukokuuta 2019

Suolaiset lettipiirakat

Muistatteko ne suklaapiirakat,  missä taikinan keskelle oli laitettu  suklaalevy,  ja sitten  "letitetty "  taikina päälle?  Tein saman mallin mukaan suolaisia piirakoita,  joiden täytteenä oli maustamaani fetajuustoa.
Inspiksen olin saanut aiemmin entisen kantakahvilani piirakoista, jotka tietenkin olivat nätimmät kuin omani, ja ne oli jätetty  auki edestä ja takaa,  toisin kuin omat piirakkani.  Nämä piirakat valmistuvat nopeasti, ja sopivat vaikka lakkiaisjuhlien tarjottaviin.

Suolaiset lettipiirakat (2 isoa tai 4 pienempää)
  • 300 grammaa lehtitaikinaa (käytin valmista taikinaa jossa rasvana oli öljyä)
  • noin 100 gr fetan tapaista juustoa,  tai muuta juustoa
  • ripaus paprikaa, ripaus chiliä
  • 2 kirsikkatomaattia
  • 1 kananmuna
  • muutama lusikallinen seesaminsiemeniä
Jaa  taikinalevy 2 tai 4 osaan ( tein kaksi pitkää piirakkaa, mutta jälkikäteen mietin että olisi ollut kätevämpää jakaa taikina 4 osaan).

Muussaa fetajuusto haarukalla , lisää mausteita , pilkottuja tomaatteja sekä ½ vatkatusta kananmunasta.  Levittele  reilusti täytettä   taikinalevyn keskiosaan. Tasoittele täytettä ,  ja  muotoile  piirakka tämän kuvan mukaisesti,
Piirakat ennen uunia
Käytä kananmunan jäljelle jäänyt  osa piirakoiden voiteluun,  ja  ripottele päälle seesaminsiemeniä.  Paista piirakoita  uunin keskiosassa  220 asteen lämmössä 15-20 minuutin ajan, kunnes   piirakat näyttävät kypsiltä ja ovat saaneet kauniisti väriä.
Herkullisia ja helppoteikoisia:)
Tarkoitus oli lisätä päälle tavallisia  seesaminsiemeniä, mutta minulla olikin niitä vain mustina.

lauantai 18. toukokuuta 2019

Pastaa , papuja ja hyvää kastiketta eli pasta fagioli

Pasta fagioli,   eli italialainen tomaattipohjainen papu&pastakeitto  on perinteinen italialainen ruoka, jonka ainekset ovat yksinkertaisia ja edullisia,  ja  maku niin hyvä:) Oikeastaan kutsuisin tätä enemmänkin muhennokseksi,  sillä keittoa on oikeastaan aika vähän ja muita aineksia sitten enemmän,  ainakin tässä minun versiossani.    Tästäkin pastaruuasta on olemassa vaikka kuinka monta versiota,   sekä lihaisena  että ilman.  Minun versioni on vegaaninen,  ja yksinkertaisesti todella herkullinen.  Kastikkeen herkullinen maku tulee  sofritosta . Pasta fagiolissa käytetään pastana yleensä pienikokoista  Ditalini-pastaa,  mutta tässä voi hyvin käyttää muuta pienikokoista pastaa.  Minulla oli  gluteenitonta pientä simpukkapastaa.  Pasta fagioli valmistuu  todella helposti; etenkin jos käyttää valmista  tomaattimurskaa ja säilykepapuja.

Pasta fagioli (vegaaninen versio)
Sofrito:
  • 1 keskikokoinen sipuli
  • 1 varsisellerin varsi
  • 1 porkkana
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 1.5 rkl oliiviöljyä
Muut ainekset
  • 1 rkl yrttimaustetta (sellaista jossa myös timjamia)
  • 1 tl sokeria
  • suolaa maun mukaan
  • ripaus mustapippuria
  • chilihiutaleita (voidaan jättää pois)
  • 1 purkki tomaattimurskaa
  • 2 tomaattia  +  1.5  x tomaattimurskapurkin verran vettä (tomaatit ja vesi jauhetaan  )
  • 3 dl keitettyjä valkopapuja
  • 2 dl pastaa
Selleri, porkkana , sipuli ja valkosipulit pilkotaan pieniksi.   Öljy  lämmitetään paksupohjaisessa kattilassa /kasarissa,  ja sofriton aineksia paistetaan keskilämmöllä,   aina välillä sekoittaen, muutaman minuutin ajan kunnes seos pehmenee.    Tässä vaiheessa lisäsin yrttimausteen,  sokerin , mustapippurin ja chilihiutaleet. Seosta paistetaan vielä muutama minuutti , jonka jälkeen lisätään tomaattimurska sekä jauhettu vesi-tomaattiseos.   Tämän jälkeen kattila peitetään kannella,  ja seoksen annetaan poreilla miedolla lämmöllä noin 10 minuutin ajan.   

Lopuksi   lisätään  pavut ja pasta,  ja seoksen annetaan kiehua keskilämmöllä (ilman kantta)  kunnes pasta on kypsää (pastani keitinaika oli 10 minuuttia).  Ruokaa maistellaan,  ja lisätään suolaa maun mukaan.  Minä pidän tästä ruuasta muhennosmaisena ,  mutta jos tästä halutaan  enemmän keittomaista niin  lisätään enemmän nestettä.
Tomaattimurskassani oli myös  basilikaa.
Delizioso! Päälle voi lisätä raastettua parmesaania jos vegaanisuudella ei ole väliä.

lauantai 11. toukokuuta 2019

Kikhernepikkuleivät

Luin joskus jossain pikkuleivistä   joissa oli käytetty kikherneitä.  Muistaakseni niissä oli myös maapähkinävoita.   Kikherne on mahtava papu sekä suolaisissa että makeissa jutuissa,  ja laitoin idean korvan taakse.    Muutama päivä sitten tein   kikhernepikkuleipiä,  joihin kehitin ihan oman ohjeen.  Ja vaikka kikhernepikkuleivät saattavat kuulostaa kummallisilta,  niin uskokaa minua kun sanon että nämä ovat oikeita herkkupaloja,  joissa on toffeinen maku:) 

Kikhernepikkuleivät ovat gluteenittomia,  laktoosittomia,  vegaaneja eikä niissä ole prosessoitua sokeria. Edellinen kikherneleivonnaiseni täällä blogissa oli kauan sitten , eli appelsiininen kikhernekakku.  joka sekin oli todella herkullinen. Näissä pikkuleivissä on myös  tahinia,   jota käytän useinkin leivonnaisissa:  etenkin pikkuleivissä,  ja tahinipikkuleipäohjeen olen laittanut tänne blogiin sekä tavallisena että gluteenittomana.  Kikhernepikkuleivät ovat myös helppotekoiset, etenkin jos käyttää  kaupan valmiiksi keitettyjä kikherneitä. 

Kikhernernepikkuleivät
  • 2 dl keitettyjä kikherneitä
  • 4 rkl  kikherneiden keitinvettä (aquafaba)
  • 12 taatelia, liotettuna
  • 2 rkl taatelisiirappia ( voi olla muutakin makeaa siirappia)
  • ½ tl vaniljauutetta (tai vaniljatangosta rapsutettua vaniljaa)
  • 4 rkl tahinia
  • ripaus suolaa
  • ½ dl riisijauhoa
  • 1 dl kookoshiutaleita
Jauhoin monitoimikoneessa ensin taatelit,  lisäsin kikherneet,  ,vaniljan, taatelisiirapin ja kikherneiden keitinveden (aquafaba). Kun seos oli tasaista, lisäsin  tahinin ja  jatkoin jauhamista kunnes tahini oli sekoittunut tasaisesti muihin aineksiin.   Tämän jälkeen siirsin taikinaseoksen kulhoon,  ja lisäsin riisijauhon sekä  kookoshiutaleet.  Annoin taikinan levätä  jääkaapissa puolen tunnin ajan.
Ylhäällä pikkuleivät ennen uunia, ja alhaalla uunin jälkeen

Kun taikina oli levännyt  jääkaapissa, otin siitä vajaan ruokalusikallisen  taikinaa per pikkuleipä.   Taikina on pehmeähköä, mutta lusikan avulla siitä saa tehtyä sopivan kokoisia pikkuleipiä.  Tasoitin pikkuleivät  haarukalla litteämmäksi.  Pikkuleipiä paistetaan 180 asteen lämmössä noin 20 minuutin ajan.   Kun  pikkuleivät alkoivat olla kypsiä, uunista levisi ihana toffeinen tuoksu:)
Ei niin valokuvauksellisia pikkuleipiä mutta niin hyviä!
Pikkuleipien annetaan kunnolla jäähtyä ennenkuin ne poistetaan leivinpelliltä,  ja ne siirretään jääkaappiin jähmettymään joksikin aikaa.  Näitä pikkuleipiä on muutenkin hyvä säilyttää jääkaapissa.    
Vein näitä ystävälle joka asuu kotikadullani,  ja hän ihastui näihin niin että haluaa minun tekevän näitä toistekin:)

Oikein hyvää äitienpäivää kaikille äideille💓
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...