Hyvin sitruunainen kaalisalaatti +Bonredin punainen palmuöljy

Helsingissä ollessani kävin tutustumassa  punaiseen palmuöljyyn Bonredin pressiaamiaisella Kokkikoulu Espassa ,jossa maistoin  tosi hyvää kaalisalaattia. Bonredin sivustolla onkin reseptiosiossa Maija Silvennoisen Bonred-palmuöljyllä maustettu kaalisalaatti,mutta en ollut varma oliko se juuri se salaatti mitä maistoin Bonredin pressiaamiaisella ,joten loppujen lopuksi tein kaalisalaatin keittiöstäni löytyvistä aineksista. , Salaatin kauniin keltainen väri tuli Bonredin palmuöljystä joka antaakin kivasti väriä maun lisäksi,ja ihana maku tuli säilötyistä sitruunoista.

Hyvin sitruunainen kaalisalaatti

• 1 pieni kaali tai puolikas isommasta kaalista
• 3 rkl Bonred punaista palmuöljyä (tai muuta öljyä)
• 3 rkl sitruunamehua
• ripaus chilihiutaleita
• mustapippuria,suolaa
• 1,5 rkl silputtua säilöttyä sitruunaa
• 1,5 tl juoksevaa hunajaa
• persiljasilppua muutama ruokalusikallinen

Raasta kaali hienoksi raasteeksi.Sekoita  muut ainekset kaalin joukkoon,anna salaatin seistä jonkun aikaa ennen tarjoilua ja tarjoile.Säilötyt sitruunat antavat ihanasti makua salaatille ja punaisesta palmuöljystä tulee kaunis väri ja makuakin.

Hurjan hyvä kaalisalaatti ja tuo väri...

Pressiaamiaisella oli kaikenlaisia herkkuja joissa oli käytetty Bonredin punaista palmuöljyä.Sitä oli myös näissä mielettömän herkullisen makuisissa smoothieissa,joissa öljyn lisäksi oli appelsiinia,taatelia,aprikoosia,vaniljaa,ja inkivääriä.

Myös porkkanamuffinseissa ja sämpylöissä oli käytetty punaista palmuöljyä,minkä huomasi iloisen keltaisesta väristä.Keltainen väri tuleekin öljyn luonnollisesta karoteenistä,jota siinä on viisinkertaisesti porkkanoihin verrattuna. Punainen palmuöljy sopiikin leivontaan ,grillaamiseen ,paistamiseen ,uppopaistamiseen ,salaatteihin ym. Itse rakastan tätä erityisesti salaateissa mutta öljy sopii todella hyvin paistamiseen korkean syttymispisteensä ansiosta.

Kuvassa pressiaamiaisen  herkullisen kaalisalaatin päällä on Bonredin punaisessa palmuöljyssä paistamiani katkarapuja,jotka nekin saivat kauniisti  väriä öljystä . Pienessä lasissa näkyy miten kaunis väri öljyllä on, Öljyn väri tuleekin siitä että sitä valmistetaan hellävaraisesti ilman turhaa teollista käsittelyä. Ennen pressiaamiaiselle menoa tiesin vain että palmuöljy ei ole mitenkään erityisen terveellistä eikä ympäristöystävällinen öljy,mutta tilaisuudessa tuli esille paljon uutta tietoa,kuten se että tällä punaisella öljyllä on RSPO-sertifikaatti,sitä tuotetaan vastuullisesti mitä tulee ympäristöön ja itse tuotantoon ja että se on terveellinenkin. Lisää tietoa  löytyy Bonredin sivustolta.

Yhteispotretissa Henri Alen,Meri-Tuuli Väntsi sekä Safkatutkan Anni.  Etenkin Henri Alen kehui kovasti punaista palmuöljyä  ja oli siitä hyvin innostunut.Tällä videolla kuulee myös mitä Henri ajattlee punaisesta palmuöljystä ja videolla näyn minäkin yhden nanosekunnin;D

Jänniä aineksia

Maniokkia.Valitan puhelimella otettujen kuvien huonoa laatua....

Toissa viikolla Markon @gaayanen täälläpäin  vielä vieraillessa  ajattelin että täällä vierailevan on hyvä nähdä myös kaupungin takapihaa,josta voi löytyä mielenkiintoisiakin juttuja. Aloitimme kiertelyn Shapira-kaupunginosassa ,jossa asuu paljon pakolaisia ja vierastyöläisiä  ja jolla ei ole ihan parhain mahdollinen maine,mutta itse pidän aluetta aina välillä vierailun arvoisena ja siellä on muutenkin muutos meneillä kun nuorempia ihmisiä muuttaa alueelle.

Shapiran alueella on muutamia  buharalaisia ravintoloita,ja muistin että siellä on myös buharalainen leipomo.Leipomossa leivotaan buharalaista leipää sekä sieltä saa tällaisia uppopaistettuja piirakoita. Olivat kaikki lihalla täytettyjä joten en kokeillut mutta Marko sanoi että ovat samanlaisia kuin muissakin kaukasialaisissa leipomoissa.Jatkoimme kiertelyä kohti Neve Shaananin aluetta,jolla on vieläkin huonompi maine kuin Shapiralla mikä tekeekin siitä todella kiehtovan.Neve Shaananin kävelykadulla on vihanneskauppa,josta löytää erikoisempia tuotteita kuten vesipinaattia ja nyt siellä oli myös ensimmäisen kuvan maniokkia, Maniokki,tärkkelyspitoinen juuri,on kotoisin Etelä-Amerikasta ja Venezuelassa asuessa se tuli tutuksi,tosin en ole itse siitä mitään koskaan tehnyt.Maniokistahan valmistetaan muun muassa tapiokaa.  Luin joku aika sitten että eräs Intiasta alunperin kotoisin oleva maanviljelijä viljelee täällä maniokkia,joten nuo maniokit olivat varmaankin hänen tilaltaan.

Kerroin Markolle että olin jo muutaman vuoden halunnut mennä kiinalaisen pariskunnan pitämään pieneen paikkaan jossa tehdään kuulemma kaupungin aidoimmat dim sumit.  Muutaman kerran olen mennyt ohitse mutta se on aina silloin ollut kiinni mutta nyt ei ollut.Yksinkertaisessa paikassa oli sivupöydässä  iso rýhmä aasialaisia nuoria naisia ,joilta sain selville miten tuota nyyttiä kutsutaan kiinaksi,mutta olen sen jo unohtanut....Keittiössä,jossa oli kaasuliekeillä 4 suurta wokkia,hääräili kiinalainen nainen joka puhui huonosti sekä hepreaa että englantia mutta ymmärsi mitä tarkoitin kun kerroin haluavani nyytin ilman lihaa.Hetkessä hän valmisti täytteen ,otti palan taikinaa ,teki siitä nyytin johon tuli täytettä,ja sitten nyytti meni höyrystimeen. Markolle tuli lihalla täytetty nyytti. Kuten kuvasta huomaa niin nyytti on aika suuri ja taikina on tehty vehnästä eikä riisijauhosta tai muusta vastaavasta kuten kaupungin lukuisissa Dim Sum-paikoissa.  En tiedä mitä nainen laittoi täytteeseen mutta se oli mielettömän hyvää. Ja koko nyytti maksoi vain puolitoista euroa.

Kukapa olisi uskonut että näin vaatimattomassa paikassa tehdään jotain niin hyvää....

Samalla reissulla menimme myös Neve Shaanan -kadun kalakauppaan jossa mietin ostanko sinirapuja. En ostanut mutta muutama päivä myöhemmin tulin sinne kylmäkassin kanssa.Siniravut ovat nyt juuri todella halpoja mutta jo muutamassa päivässä oli hinta mennyt jonkun verran ylös.Ostin muutaman,

Siniravut,jotka ovat erittäin suosittuja Yhdysvalloissa;etenkin Chesapeakenlahden alueella,ovat jossain vaiheessa päätyneet myös Välimereen. Ne ovat myös lisääntyneet erittäin ahkerasti ja ovat ainakin täällä itäisen Välimeren alueella jo se kaikkein yleisin rapulajike,mikä ehkä selittää niiden edullisen hinnan. Muistin myös miksi ostin näitä viimeksi 3 vuotta sitten sillä näiden kanssa touhuilu ruokaa varten vie aika paljon enemmän aikaa kuin esimerkiksi kalmarien kanssa touhuilu.Onnistun myös pistämään sormeni ikävästi ravun terävillä saksilla.Siniravut pilaantuvat noperasti  kuoltuaan;nämä oli pyydystetty aamulla ja pidetty jäissä;minulla oli mukana kylmäkassi ja rapujen päälle laitettiin vielä suuri pussi jäätä.

Tarkoitus oli tehdä sinirapucurryä: kookosmaitoa,punaista currytahnaa,kalakastiketta,chiliä,korianteria,sipulia,,,,ja laitoinkin ravut kiehumaan  curryliemeen.

Mutta miten ollakkaan;näpräsin puhelimellani ja unohdin kokonaan tarkistaa mitä kuuluu curryliemelle. Se olikin kiehunut kokoon ,mikä ei lainkaan ollut tarkoitus,mutta rapuannos oli kuitenkin hyvää,eikä ihme sillä sinirapu on erittäin herkullinen äyriäinen.Myös muista äyriäisistä saa tehtyä hyvän curryn kunhan muistaa sammuttaa  tulen ajoissa......

Tonnikala-savulohipihvit ja muita kalajuttuja

Savulohi,etenkin kylmäsavustettu,on niin hyvää mutta harvoin sitä tulee täällä ostettua koska se on kallista .Muutenkaan en erityisesti pidä täällä savustetusta lohesta: se on ihan hyvää leivän päällä ja salaateissa mutta jos sitä maistaa sellaisenaan niin se ei mielestäni ole ihan yhtä hyvää kuin mihin olen tottunut. Eilen löysin  keskustan herkkukaupasta tarjouksessa olevaa norjalaista Puolassa savustettua kylmäsavulohta,ja tietenkin sitä tuli ostettua. Osa siitä päätyi näihin kalapihveihin joissa oli myös purkkitonnikalaa ja savulohi tosiaankin kruunasi pihvit! 

Tonnikala-savulohipihvit

• 2 purkkia öljyyn säilöttyä tonnikalaa
• 100 gr kylmäsavulohta
• runsaasti tilliä
• ripaus chiliä
• mustapippuria
• 1 kananmuna
• 2 rkl riisijauhoa
• öljyä paistamiseen

Siivilöi tonnikala.Tässä voi tietenkin käyttää myös veteen säilöttyä  tonnikalaa,mutta siivilöinnin jälkeen tonnikalaan jää vielä öljyä joka tekee näistä paremmat kuin jos käyttäisi veteen säilöttyä tonnikalaa.  Hakkaa savulohi pieneksi veitsellä ja sekoita tonnikalan joukkoon. Lisää kananmuna,tilliä,mausteet ja riisijauho ja sekoita hyvin.  Lämmitä öljy paksupohjaisessa pannussa ja ota seoksesta ruokalusikallinen  per pihvi ja paista litteähköt pihvit ruskeiksi ja rapeiksi molemmin puolin. Pihvitaikina on löysähköä joten on parasta lisätä pihvit lusikalla pannulle ja hieman tasoitella niitä paistuessa. 

Nam,niin hyvää!

Eräänä iltapäivänä kävelimme  täällä vierailevan @gaayanen eli Markon kanssa  pitkin Bograshov-katua  (joka on aikamoinen katuruokaparatiisi)  kun silmiimme osui tämä upea sushiannos Kanki-nimisessä japanilaisesssa ruoka-ja sushipaikassa. Aivan mielettömän nätti annos ja päällä on kuivattuja bataattisuikaleita.

Kankin tarjoilijatyttö maistatti meille myös friteerattua sushia lohella,joka oli tosi hyvää.

Kävimme myös eräässä kalakaupassa lähellä Tel Avivin pääbussiasemaa. Sinitaskurapuja oli runsaasti ja ne olivat tosi edullisia enkä ole kuin kerran tehnyt niistä jotain. Nyt on niiden aika täälläpäin joten pitäisi mennä tuonne kylmälaukun kanssa...

Sain Markolta Reissumies-paketin,ja viimeinen pala päätyi tähän.....Harvinaista herkkua ja voi kun se on hyvää!

Monien makujen kalmarit +mille ravintolalle Veuve Qlicquot-palkinto parhaasta ravintolasta meni Lontoossa

Pitkästä aikaan kävin ostamassa tuoreita pikku kalmareita torilta.Monta kertaa on ollut tarkoitus niitä ostaa mutta sitten olen aina unohtanut kylmäkassin kotiin. ja lämpimällä säällä ei viitsi kuljettaa tuoreita kalmareita ilman kylmäkassia...Ostin puoli kiloa kalmareita mikä teki 8 kappaletta ,ja kaikki sattuivat olemaan suhtkoht saman kokoisia tällä kertaa:). Kalmarit ovat ihania grillipannussa pariloituna mutta  halusin valmistaa kalmarini  hieman eri tavalla ja mieleen muistui Jerusalemin Machneyuda-ravintolan pääkokin Assaf Granitin joskus postaama ohje. Granitin ohjeessa kalmari saa ihania makuja monista eri aineksista. Tosin jouduin hieman soveltamaan ohjetta sillä ihan kaikkia aineksia ei löytynyt kotoa.Tuoretta kalmaria ei varmaan löydy ihan helpolla Suomessa mutta ainakin täällä niitä näkyisi olevan .Varmaan pakastetuistakin kalmareista tulee ihan hyviä tällä ohjeella,joskin pakastettuna kalmarit tuppaavat aina vähän sitkistymään.

Monien makujen kalmarit

• ½ kg kalmareita
• muutama rkl oliiviöljyä paistamiseen
• 2 dl paksua jugurttia
• 2 rkl tahinia,sellaisenaan
• muutama rkl tuoretta timjamia (kuivakin käy
• 1 rkl säilöttyä  ja tahnaksi jauhettua sitruunaa
• 2 rkl sitruunamehua
• suolaa,mustapippuria
• 1 rkl harissa-tahnaa
• 3 rkl tomaatin siemeniä+lientä (muutamasta tomaatista irrotetut siemenet liemineen)
• muutama korianterin lehti koristeeksi (alkuperäisessä ohjeessa oli tuoretta zaataria minkä voi korvata tuoreella oreganolla)

Pikku kalmareiden puhdistus on helppoa: ne laitetaan veteen likoamaan,lisätään muutama tippa sitruunamehua;pääosa lonkeroineen vedetään irti ja pussimaisesta osasta irroitetaan helposti vetämällä kalvomainen selkäranka.Pussimaisen osan sisäosa puhdistetaan kaikesta ylimääräisestä. Ennen olen aina vetänyt myös tuon päällimmäisen violetille vivahtavan päällysnahan irti mutta kun kerran söin kalmaria eräässä ravintolassa ja huomasin että tuo nahkaosa oli siinä mukana niin tajusin ettei sitä pidäkään heittää pois....Kuivasin kalmarit hyvin talouspaperilla . Valmiit kalmarit asetellaan jugurtin päälle joten levittelin ensin paksua lampaanmaitojugurttia lautaselle;vähän hummuksen tapaan. Lämmitin oliiviöljyä pannussa ja  sen kuumennettua lisäsin kalmarit pannulle.Annoin kalmarien paistua muutaman minuutin niin että ne saivat vähän väriä ennenkuin käänsin ne.

Timjami lisätään kalmareiden joukkoon,samoin kun sitruunamehu ja päälle ripotellaan mustapippuria. Alkuperäisessaä ohjeessa säilötystä sitruunasta jauhettu tahna lisättiin vasta myöhemmin  mutta minä lisäsin sitä jo paistovaiheessa ja se antoi ihanasti makua. Paistetut kalmarit asetellaan jugurtin päälle (lusikoi päälle myös paistolientä jossa on timjamia ja sitruunaa).Päälle ripotellaan suolaa ja harissatahnaa levitellään sinne sun tänne,samoin kuin tomaatinsiemenlientä.Lopulta päälle ripotellaan tahinia ,ihan sellaisenaan ilman että siihen on lisätty mitään.  Tässä annoksessa oli aivan ihana makujen sinfonia:hieman makeutta tomaateista,kirpeyttä sitruunoista,hieman poltetta harissasta ja lempeitä makuja jugurtista sekä tahinista: aivan mielettömän herkullinen annos:) Päälle laiton vielä korianterin lehtiä mutta sen voi korvata tuoreella oreganolla,joka on lähempänä alkuperäistä ohjetta.Alkuperäisessä ohjeessa oli vielä tapenadea mikä olisi lisännyt  hieman umamimakua,mutta minusta tämä oli tosi hyvää ilman sitäkin.

Alkuperäinen ohje on siis jerusalemilaisen Machneuda-ravintolan pääkokin Assaf Granitin; ja Granit,yhdessä ravintolan 2 muun kokin kanssa avasi viime vuonna  Palomar-nimisen ravintolan Lontooseen. Hyvin nopeasti Palomar nousi monen suosikiksi ja joulukuussa Londonist valitsi Palomarin Lontoon  vuoden 2014 "kuumimmaksi ravintolaksi" . Ja nyt huhtikuussa GQ-lehden Veuve Clicquot Food and Drinks-awards 2015 parhaan ravintolan palkinto meni Palomarille-Toukokuussa Tatler valitsi Palomarin vuoden ravintolaksi..Aika hieno saavutus ensimmäisen vuoden aikana! Kesällä 2016 ilmestyy myös Palomarin keittokirja.

Mustaa tahinia ja herkullisia meren herkkuja (ohjeita)

"Mustaa tahinia" ja vauvakalmaria ennenkuin päälle laitettiin suuri kerros kaikenlaista vihreää.....

Itse asiassa tuo tahini ei ollut mustaa ja yhtä hyvin sitä olisi voinut kutsua munakoisotahnaksi,mutta tuolla nimellä kutsuttiin  tahini.-munakoisotahnaa,jota teimme tänään kokkausworkshopissa 4Chef-keittiövälineliikkeessä. Tuo ns.musta tahini tuli grillattujen vauvakalmareitten alle.Workshopin aiheena oli tällä kertaa kala ja äyriäiset ja toivoin oppivani niistä paljon lisää ja tuolla tulikin opittua kaikenlaisia niksejä. Sen lisäksi saimme kokkauksen yhteydessä syödä mitä herkullisimpia äyriäis-ja kala-annoksia.Ja miksi sitten tuota tahinia kutsuttiin mustaksi? Koska munakoison grillissä mustunut kuori jauhettiin munakoison ja tahinin sekaan,jotain josta en ollut koskaan aikaisemmin kuullut. Antoi ihanasti savun makua tuolle tahnalle.Tämä ehkä kuuluu samaan luokkaan kuin nyt niin trendikkäät vihannestuhkat,jotka eivät ole mitenkään terveellisiä,mutta niin ei ole myöskään  grillaus eikä paistaminenkaan.Kohtuus kaikessa,eli kun joskus harvoin tällaista laittaa niin siitä  sitten nauttii enemmän

.Meidät jaettiin 3 henkilön ryhmiin ja suuri osa tonnikalan valmistuksesta osui minulle.Puhdistin ja leikkasin puolentoista kilon palan tonnikalaa 3 osaan,jonka jälkeen kuivasin pinnan,ripoittelin päälle ja sivuille suolaa sekä pippuria ja lopuksi kierittelin palat mustissa seesaminsiemenissä. Palat paistoin kuumalla pannulla:pannun annettiin kuumentua niin että se alkoi savuamaan,ja vasta sen jälkeen lisättiin öljy ja tonnikala.Jokainen puoli paistettiin  2 minuuttia,jonka jälkeen tonnikala sai kunnolla jäähtyä.

Sen jälkeen leikkasin tonnikalan hyvällä veitsellä ohuehkoiksi palasiksi ja asettelin ne lautaselle.Päälle kaadoin kastiketta,johon tuli seuraavat ainekset:

Aasialaistyyppinen  kastike paahdetulle tonnikalalle

• 1 ½ dl hyvää japanilaista soijakastiketta
• yhden sitruunan mehu
• 1 teelusikallinen raastettua inkivääriä
• 2 rkl Yuzu-kastiketta (tosi  kirpeä mandariini voisi myös käydä tässä)
• muutama tippa seesamiöljyä

Voi että tämä oli hyvää! Päälle tuli vielä auringonkukanversoja.

Siinä työn touhussa saimme syödä jo ensimmäiseksi valmistuneen merikalatartarin. Mikä on ero tämän ja chevichen välillä? Cheviche kypsytetään kokonaan sitrusmehussa,tässä annoksessa taas kala oli vielä lähes raakaa. Tuossa workshopissa käytimme vain ensiluokkaisia aineksia: kalat ja äyriäiset olivat todella  tuoreita ja hyviä. Tähän annokseen tuli pieneksi pilkottua valkoista merikalaa,silputtua korianteria,punasipulia, punaista chilipippuria,tuoreen ananaksen paloja,hunajaa,oliiviöljyä,2 sitruunan mehu ja kuori sekä suolaa ja pippuria.

Pienet kalmarit kypsyivät grillipannulla.

Minun ryhmäni teki myös tämän katkarapuannoksen,jossa suurin työ oli katkarapujen puhdistus. Niissä piti jättää pyrstö jäljelle mutta helposti sai ne puhdistettua kun poisti pään,ja saksilla leikkasi selkäosan kuoren aina pyrstöosaan asti.Samalla sai poistettua katkaravun mustan suolenkin.Tässä käytimme Välimeren katkarapuja(keskikokoa,sillä suuret olisivat olleet sikakalliita),joita täällä kutsutaan kristallikatkaravuiksi,ja joita pidetään maailman katkarapujen parhaimmistoon kuuluvina. Niiden kilohinta on korkea,etenkin kun ajattelee että jäljelle jäävä määrä kuorinnan jälkeen ei ole mikään iso.Workshopin vetäjä sanoikin,että jos katkarapuannos ravintolassa on suhteellisen halpa niin niissä on kyllä käytetty pakastettuja katkarapuja.Tarkistin kalat ja äyriäiset tähän tilaisuuteen toimittaneen yrityksen sivuilta ja nämä keskisuuret maksoivat ainakin tänään noin 30 euroa per kilo,tuoreina.Täällä asuville tiedoksi:sea2door on kuulemma parhain tuoreiden kalojen ja äyriäisten toimittaja ja sivusto on hyvä(vain hepreaksi..). Katkaravut paistoimme kuumalla pannulla,sen jälkeen kun ohueksi leikkaamiani  valkosipulin paloja oli kuumennettu voissa noin minuutin.Sen jälkeen pannulle kaadettiin valkoviiiniä,sitruunamehua ja lopuksi hienoksi silputtua persiljaa.Pökerryttävän hyvää!

Simpukoita kookoksisessa liemessä,Kuulin jonkun sanovan että liemi oli niin hyvää että hän olisi halunnut laittaa loppuliemen pulloon ja juoda sen kotimatkalla. 

Silmänruokaa tarjosi  myös workshopin vetäjä,Rahav Harari,jolla kuulemma on joskus ollut suomalainen tyttöystävä....

Täysjyvä bruschetta salsalla  ja äyriäis-valkopapusalaatilla. Salsaan tuli:2 tomaattia,1 valkosipulinkynsi,suolaa ,pippuria ja oliiviöljyä.Salaatissa oli simpukoita,katkarapuja ja mustekalaa sekä valkopapuja.Salaattia varten  kaikki äyriäiset kiehautettiin (erikseen),jonka jälkeen äyriäiset laitettiin jääveteen jäähtymään.. Bruschettan kanssa joimme valkoviinilasilliset. Lopuksi söimme vielä yhden ryhmän valmistamat mansikka semifreddot,mutta sitä en enään jaksanut syödä.

Tuosta "mustasta" tahinista pidin niin paljon että sitä  piti heti kotiin tultua tehdä,kun kerta aineksetkin olivat kotona. Sitä varten paahdoin yhden munakoison kaasuliekillä ja ennen paahtamista leikkasin veitsellä reiän sille  puolelle ,joka ei ole tulella.Kun reiästä alkaa tulla höyryä,on se merkki sille,että tulee kääntää puolta.Munakoiso paahdetaan joka kaasuliekin päällä(alle foliota,jotta hella ei likaannu) kunnes munakoiso on pehmeä ja kuori paahtunut ja kovettunut. Munakoison voi myös paahtaa uunissa grillivastuksen alla.Tämän jälkeen laitoin munakoison jäähtymään siivilään ja leikkasin reiän munakoison alaosaan,jolloin siitä valui pois kaikki ylimääräiset nesteet. 

"Mustaan tahiniin " tuli :

• 1 keskikokoinen munakoiso
• 2½ dl tahinia
• 1 murskattu valkosipulin kynsi
• yhden sitruunan mehu
• suolaa ja mustapippuria

Paahtunut munakoiso hienonnetaan kuorineen.Käytin tähän sauvasekoitinta. Tämän jälkeen lisätään tahini ja muut ainekset ja sekoitetaan tasaiseksi tahnaksi.Mahtavan makuista.Olen aina tähän asti yrittänyt heittää pois kaikki mahdolliset kuoren osat mutta nyt ei tarvitse enään olla niin tarkka;D

Tomaatilla maustettua ,uunissa paahdettua sinitaskurapua

Valmistin ensimmäistä kertaa elämässäni taskurapua..Sen sijaan muut täällä helposti löytyvät äyriäiset, kuten katkaravut ja mustekalat,ovat ennestään tuttuja.

Kaikki alkoi siitä kun noin pari viikkoa sitten kävelin Jaffan satamassa. Perjantaisin siellä näkee useita miehiä virveleineen ja onkineen kalastamassa.Yksi heistä oli onnistunut pyydystämään tosi suuren taskuravun.

Kun sitten päivälehteni ruokatoimittaja kirjoitti viime viikolla sinitaskuravuista,ajattelin että jos satun menemään kalakaupan ohi ja siellä on sinitaskurapuja,ostan muutaman ja kokeilen niitä. Eräässä torin kalakaupassa oli niitä ja ostin niitä vajaan kilon.

Sinitaskuravut eivät ole hinnalla pilattuja,sillä kilo maksoi tuolla 8 euroa.Otin 5 kappaletta eli vajaan kilon. 

Sinitaskurapu on kotoisin Atlannnin valtameren länsireunalta  ja se on kaupallisesti merkittävä erityisesti Yhdysvalloissa.Välimereen ne ovat joutuneet ihmisen huolimattomuuden eli laivojen painolastin tyhjennyksen takia.Sinitaskurapua on kuulemma tavattu myös Itämeressä.

Tässä kaunokaiset ovat matkalla uuniin...

Toisin kuin eurooppalaisilla taskurapulajikkeilla;sinitaskuravun raajoissa ja saksissa ei ole oikeastaan mitään syötävää vaan kaikki liha on vatsan kohdalla.Naaraan vatsa on korkea ja uroksen matalampi. Käytin tähän päivälehteni ruokatoimittajan ohjetta ,joka oli niin helppo että uskalsin tätä kokeilla näin ensikertalaisena.Ohjetta voi käyttää myös muihin taskurapuihin.Ohje oli 10 taskuravulle;vähensin määrää niin että se sopi viidelle taskuravulle.

Tomaatilla maustettua (sini)taskurapua

• 5 taskurapua
• noin 30 gr voita
• muutama tomaatti
• 2 rkl oliiviöljyä 
• suolaa,mustapippuria
• kourallinen tuoretta oregaanoa(minulla ei ollut ,joten käytin kuivattua oregaanoa)

Katkaravut asetetaan leivinpaperin päälle uunipellille,vatsapuoli ylöspäin. Voi kuutioidaan ja asetetaan taskurapujen päälle. Lisätään suolaa ja reilusti mustapippuria. Oliivöljyä tiputellaan taskurapujen päälle.Halkaise tomaatit ja purista niiden sisäosa rapujen päälle,siemenineen. Lisää lopussa oreganon lehdet(tai kuivattu oregano). Laitoin jäljelle jääneet tomaatin osat myös uunipellille taskurapujen seuraksi.Ohjeessa uuni lämmitettiin 200 C-asteeseen ja taskurapuja kypsennettiin 10 minuuttia ,mutta johtuukohan se uunistani sillä kokeilin yhtä rapua eikä se mielestäni vielä ollut täysin kypsä joten laitoin koko pellin takaisin uuniin vielä noin 5 minuutiksi. 

Tässä ne sitten ovat uunin jälkeen;saksien sininen väri on muuttunut oranssin punaiseksi.Sinitaskurapujen maussa tuntuu hieman makeutta sekä miedon suolaista meren makua (yhdessä oli hieman hiekkaa....).Sinitaskuravun lihan rakenne on pehmeä ja miellyttävä.Saksista ja jäljelle jääneistä kuorista keitin liemen,sillä ajattelin seuraavan kerran käyttää näitä johonkin merelliseen keittoon.

Eilen olin tosi ahkera:tein noin 200 piparkakkua vapaaehtoispaikkani lapsille.Tänä vuonna tein piparit Dan Sukkerin helpon piparkakkuohjeen mukaan,mutta minusta tämä viime vuonna käyttämäni ohje on parempi.Samanlaista siirappia kuin Suomessa ei täällä ole,joten korvaan sen taatelisiirapilla,joka toimii hyvin. Näistä puuttui hieman makeutta ja aika oli kortilla eilen,joten tein pikaisesti vähän liian löysähkön tomusokerikuorrutuksen 2 värillä ja levitin sitä siveltimellä jokaisella piparille..Tosi kauniita niistä ei sitten tullut mutta pääasia on että lapset tykkäsivät;D

Raikas äyriäis-mangosalaatti

Jo pari kertaa olen kulkenut torilla olevan kalakaupan ohitse ja katsellut siellä olevia tuoreita äyriäisiä sillä silmällä. En ole kuitenkaan koskaan ostanut tuoreita äyriäisiä vaan ainoastaan pakastettuja;tuoreiden ostamista on lähinnä estänyt se,että niiden käsittely on tuntunut vähän vieraalta ja vaikealta. Nyt kuitenkin päätin ostaa pienen koe-erän ja katsella,miten niiden käsittely sujuu.Ostin yhden kalmarin(calamari) sekä muutama sata grammaa tuoreita katkarapuja,keskikokoisia sellaisia.

Tässä ne nyt sitten ovat,katkaravut ja kalmari. Kauppaan osui samaan aikaan thaimaalainen mies, joka tottuneesti valitsi näitä kalmareja laatikosta.Kysyin sitten häneltä,miten ne puhdistetaan,ja hän sanoi sen olevan helppoa:pitää vaan laittaa kalmari ensin veteen ,jossa vähän sitruunaa;näin kuori lähtee helpolla pois.Hän jopa valitsi minulle oman kalmarin.Vesikäsittelyn jälkeen poistetaan kaikki sisällä olevat jutut,niin että koko kalmari on aivan puhdas sisältä sekä ulkoapäin. Kalmari oli muuten pyydystetty juuri aterioimisen jälkeen,silä mahasta löytyi pari pikkukalaa.Katkarapujen käsittely oli mielestäni vaikeampaa;niillä on viikset jotka otin pois ja osasta otin kuoret pois ennen kypsentämistä.Kuorista keitin sitten pienen liemen,jonka laitoin pakastimeen.Kuivattelin sekä katkiksia että kalmaria talouspaperin avulla ja leikkasin kalmarin renkaiksi.

Laitoin pannulle öljyä ja paistoin siinä ensin silputtua vihreää chiliä,runsaasti valkosipulia sekä persiljaa,ja siihen sitten lisäsin äyriäiset.

Tuoreet mustekalarenkaat ovat ihan älyttömän pehmeitä ja hyviä pakastettuihin verrattuna,mutta ihan hyvin voi näin tehdä myös äyriäissekoituksesta,kunhan muistaa kuivata ne kunnolla ennen kuumalle pannulle menoa.

Tästä sitten syntyi salaatti ,jonka tein näin:

Raikas äyriäis-mangosalaatti

• pari sataa grammaa äyriäisiä
• 1 vihreä chili
• 4 valkosipulikynttä
• persiljaa
• 3½ rkl öljyä paistamiseen
• puolikas kiinteä mango
• puolikas jäävuorisalaattia
• 1 pieni punasipuli,tai ½ suuresta punasipulista
• 1 sitruunan mehu
• 1 rkl makeaa chilikastiketta
• suolaa,mustapippuria

Paista öljyssä ensin chili, lisää persiljaa, sitten valkosipulimurska ja lopuksi äyriäiset.Jos käytät tuoreita,paista kunnes katkaravut ovat muuttuneet täysin vaaleanpunaisiksi. 
Kokoa salaatti:leikkaa jäävuorisalaatti ohuiksi suikaleiksi ja aseta vadille keoksi. Leikkaa mangosta ohuita suikaleita ja laita salaatin päälle,,laita joukkoon myös punasipulirenkaat.Sekoita kastike sitruunamehusta, chilikastikeesta, suolasta ja pippurista.Kaada salaatin päälle.Asettele äyriäiset salaatin päälle,ja lusikoi joukkoon paistettu chili ja valkosipuli öljyineen sekä vähän tuoretta persiljaa.(korianteri sopisi tähän vielä paremmin)

Pikantteja mustekalan lonkeroita

Ostin pussillisen pakastettuja pieniä mustekalan lonkeroita (pussissa lukee squid tentacles) ja paistoin ne chilipippurin, valkosipulin ja persiljan kanssa. Vuosia sitten Barcelonassa eksyin kerran ihan tavalliseen simppeliin lounasravintolaan. Ruokalistaa ei oikein ollut, ja espanjankieleni oli silloin vielä suhteellisen alkeellista. Näin kun lautasia kannettiin pöytiin ja sitten vain sanoin tarjoilijalle,että haluan mitä nuo toisetkin tilasi. Ja eteeni ilmestyi taivaallisen herkullinen valkosipulinen mustekala-annos.Juuri näitä lonkeroita siis. Olen joitakin  kertoja yrittänyt toistaa kotona sitä annosta, mutta se ei aina ole ihan onnistunut. Mutta näistä pakastetuistakin lonkeroista tulee ihan hyviä,jos ensin varmistaa,että ne ovat kunnolla kuivuneet. Panin lonkerot jääkaappiin sulamaan , siivilässä, yön yli ja sen jälkeen kuivasin niitä talouspaperilla niin hyvin kuin pystyin. Ja annoin vielä jonkun aikaa olla siivilässä.

Tarkoitus oli käyttää tähän punaista chiliä, niinkuin Gambas al Pil Pil-annoksessa (katkarapuja chilin ja valkosipulin kanssa) mutta kotoa löytyi vain vihreitä chilipippureita. Leikkasin chilipippurista renkaita ja siivutin 2 valkosipulin kynnestä ohuita siivuja, ja yhden valkosipulikynnen murskasin.Paistoin chiliä ja valkosipulia oliiviöljyssä pannussa, kunnes valkosipulit alkoivat saada vähän väriä. Kaadoin seoksen lautaselle, lisäsin pannulle hieman öljyä, ja paistoin siinä lonkeroita.Lisäsin chili-valkosipuseoksen ja hieman hienonnettua persiljaa ja paistoin vielä jonkun aikaa.Tuoksu oli herkullinen! Ja niin oli makukin; valkosipulin, chilin ja persiljan liitto on aina loistava.

Perulainen kala-äyriäiskeitto

Ihastuin perulaiseen ruokaan vieraillessani siellä 2 kertaa vuonna 2005,yhteensä noín 6 vk.Ehdin sinä aikana jonkun verran tutustua perulaiseen keittiöön, joka mielestäni on parhain eteläisen Amerikan keittiöistä. Muistan miten olin haltioissani perulaisessa supermarketissa Limassa, jossa näin lukemattomia eri perunalajikkeita, vaikka minkä värisiä! Lisäksi chili-ja paprikalaatuja oli uskomattoman paljon, samoin eri maissilajikkeita. Nykyinen perulainen keittiö on saanut vaikutteita inkojen, espanjalaisten, afrikkalaisten, ranskalaisten, italialaisten sekä Kantonin kiinalaisten ja japanilaisten keittiöistä. Perun matkailijoita saattaa hämmästyttää suuri kiinalaisten ravintoloiden määrä, varsinkin Limassa.Näitä ravintoloita kutsutaan nimellä "chifa" ja ne itse asiassa tarjoavat ruokaa,mikä on saanut vaikutteita sekä kiinalaisesta että perulaisesta keittiöstä.

Yksi suosikeista Perussa oli äyriäiskeitto nimeltä Parihuela,aivan ihana keitto! Olen joutunut improvisoimaan reseptiä joidenkuiden ainesten puutteesta johtuen, mutta tämä keitto on todella herkullinen myös tällä reseptillä. Alkuperäisessä Parihuelassa käytetään kahta eri perulaista chililajia :

1. Aji panca (aurinkokuivattu punainen, ei vahva chili)

2. Aji mirasol (aurinkokuivattu keltainen, vahva chili)

Näitä chilejä myydään Perussa kaupoissa jauheena sekä tahnana. Koska näitä on vaikeata löytää Perun ulkopuolella, korvasin ne tavallisella paprikalla sekä chilihiutaleilla.Alkuperäiseen Parihuelakeittoon tulee tietysti paljon ihania mereneläviä, tässä korvasin ne pakastetuilla äyriäisillä.

Perulainen
 Kala-äyriäiskeitto

• 4½ rkl öljyä paistamiseen
• 2 sipulia
• 4 valkosipulin kynttä
• 3 kuorittua tomaattia
• 2 rkl soijakastiketta
• 1 laakerinlehti
• 1½ rkl paprikajauhetta
• ½ rkl chilihiutaleita
• 2 rkl tomaattisosetiivistettä
• 1 tl kuivattua oreganoa
• 2 dl valkoviiniä
• pari pakastekalafilettä
• 400 gr äyriäisiä (tämä voi olla mikä vain, itse käytin pakastettua katkarapu, simpukka ja mustekalasekoitusta)
• 1 rkl hienoksi silputtua persiljaa
• 1 rkl hienoksi silputtua tuoretta korianteria
• 3 litraa valmista kalalientä(kalaliemikuutioista tai oikeaa kalalientä, tai fondia)
• 1 rkl limen mehua
• pippuria, suolaa
• kevätsipulia

Valmista kalaliemi ensin erikseen. Silppua sipuli ja valkosipuli,ja kuullota öljyssä, älä kuitenkaan ruskista. Lisää kuoritut tomaatit (mulla on Tupperwaren kuorija, joka aivan loistavasti kuorii myös ohutkuoriset tomaatit ja hedelmät)paprikajauhe, chilijauhe tai hiutaleet,vähän suolaa, pippuria, oregano , tomaattitiiviste sekä laakerinlehti, ja paista 4-5 minuuttia. Lisää viini. ja keitä miedolla lämpötilalla viitisen minuuttia.Lisää nyt kalaliemi sekä soijakastike, ja anna kiehua 20 minuuttia.Lisää tämän jälkeen kalafilee/palat sekä äyriäiset, korianteri-ja persiljasilppu. Anna kiehua vielä 10-15 minuuttia. Puristele keittoon limen mehua juuri ennen tarjoilua ja keitto voidaan vielä koristella kevätsipulin palasilla. Buen provecho!