Kaura-arepat

Kauraisempi 2. versio

Olen täällä blogissa aikoja sitten kertonut kuinka Venezuelassa  asuessani ihastuin sikäläisiin maissileipäsiin,   arepoihin,   ja  olen myös postannut täällä niistä kurpitsaisen version.   Syksyllä näin jossain jutun kauraisista arepoista, ja   teinkin marraskuussa  muutaman  sellaisen,  mutta en silloin kuvannut niitä.   Etsin silloin ohjeita  kauraisesta arepasta, mutta jotkut ohjeet olivat  aika kummallisia,  mutta  lopulta  tein kauraiset arepat korvaamalla osan  Harina  Pan- maissijauhoista   kaurahiutaleilla. (Harina Pan-maissijauhoa saa Helsingistä ViiVoanin liikkeestä, ja sitä voi myös tilata täältä).  Tein tällä viikolla uudestaan kauraisia arepoita, ja kahdella eri versiolla,  jotka molemmat ovat hyviä. Esikypsennetyt jauhot (tortillajauhot eivät käy tässä)  sopivat tosi hyvin yhteen kauran kanssa.

Kauraiset arepat versio 1: (2 kpl )

Tässä versiossa  kauran ja maissijauhon osuus on 50/50

• 1 dl Harina Pan-maissijauhoa
• 1 dl kaurahiutaleita
• 2 dl huoneenlämpöistä vettä
• ½ tl suolaa
• 1 rkl  öljyä

Molemmissa versioissa  valmistustapa on sama. Kuvassa näkyvät arepat ovat 2-versiosta.

Kaurahiutaleet,  maissijauhot , suola , ½ rkl öljyä ja vesi sekoitetaan tasaiseksi. Seoksen annetaan levätä peitettynä  vähintään 10 minuutin ajan, minkä jälkeen  taikinan  pitäisi olla kimmoisaa. Jos taikina tuntuu liian kuivalta siihen voi lisätä hieman vettä.  Taikinaa  sekoitellaan käsin  kuin muovailuvahaa. Taikinasta muotoillaan 2 palloa,   jotka litistetään,   ja muotoillaan kuten kuvassa. En laittanut pannulle öljyä, vaan sivelin loput öljystä arepoiden pinnoille.

Pannu lämmitetään keskilämmölle. Kuvassa näkyy minikokoinen  grillipannuni,  joka ei ollut ihan parhain vaihtoehto tälle, koska  siihen mahtui vain yksi arepa kerrallaan.    Paras pannu näihin on kannellinen paistokasari.  Arepaa (arepoita..) paistetaan  3 minuuttia per puoli,   jonka jälkeen  käänsin lämmön minimille,  ja peitin  tämän pikku pannun  kannella. Kannen alla arepa saa kypsyä vielä 2-3 minuuttia. Arepan pinta on kuiva ja hieman rapea,  ja sisus pehmeä.

Arepan taskuun mahtuu täytettä

Arepan annetaan hetken jäähtyä,  jonka jälkeen siihen tehdään varovaisesti tasku veitsellä. Tämän jälkeen  arepan voi täyttää millä haluaa. Juustotäyte on tosi hyvä, mutta tässä minulla oli  munakoisoa tomaattikastikkeessa,   korianteritahnaa ja tahinia. Arepat on hyvä syödä heti,  sillä myöhemmin ne ovat vähemmän hyviä.

Versio 1 jossa yhtä paljon maissia kuin kauraa

Kauraiset arepat versio 2 (2 kpl)

Mietin millaisia arepoista tulee jos kauran määrää lisätään, ja maissijauhojen määrää pienennetään. Tein muutamia kokeiluja ,  ja tässä tulos.

• 1.5 dl kaurahiutaleita
• ½ dl Harina Pan-maissijauhoa
• 1.5 dl vettä 
• ½ tl suolaa
• 1 rkl öljyä

Tähän versioon tulee vähemmän nestettä , sillä  maissijauho imee itseensä nesteitä,  ja koska tässä versiossa maissijauhoja on vähemmän, tulee nestettäkin vähemmän.  Valmistustapa on sama kuin edellä. 

Kauraisista arepoista tuli tosi hyviä,  mutta koska näissä on enemmän kauraa,  se  myös tuntuu maussa. Kun käyttää gluteenittomia kaurahiutaleita,  ovat nämä gluteenittomia.

Helppotekoisia ja hyviä:)  Taikinaan voi myös lisätä mausteita .

Nam:)

Maapähkinähalva

Törmäsin joskus  argentiinalaiseen   joulumakeiseen nimeltä Mantecol.  Maapähkinävoista tehty Mantecol  tuo mieleen halvan, mutta  maapähkinältä maistuvan sellaisen,  ja sen valmistus kotioloissa on suhteellisen helppoa.  Argentiinaan muuttanut kreikkalaisperhe loi Mantecolin 1940-luvulla,  ja inspiraationa toimi kreikkalainen halva. Alkuperäiseen Mantecoliin tuli maapähkinöiden lisäksi jauhoa, mannaryynejä, maitoa,  ruusuvettä ym. ,  mutta tähän kotitekoiseen tarvitaan vain muutama aines, sillä  herkku syntyy italialaisen marengin ja maapähkinävoin yhdistelmästä. Yleiskone on paras laite Mantecolin valmistusta varten, mutta sen voi tehdä myös  sähkövatkaimella.

Maapähkinähalva

• 200 gr maapähkinävoita (ilman suolaa tai sokeria)

Sokerisiirappi

• 150 grammaa sokeria
• 4 rkl vettä
• 1 rkl hunajaa
• (lisäsin hieman vaniljaa )

Munavaahto:

• 1 kananmunan valkuainen
• ripaus suolaa

 Ensin tehdään italialainen marenki:  sokeri, vesi ja hunaja (lisäsin vaniljaa mitä ei ollut ohjeessa)  laitetaan kattilaan,   ja  siirapin annetaan kiehua 121-130 asteeseen,  kunnes vesilasiin pudotettu siirappi muuttuu käsissä palloksi,  eli hard ball-stage.  Seosta sekoitetaan vain ihan alussa, jotta ainekset sekoittuvat, mutta sen jälkeen siirappia ei tule sekoitella. Käytin sokeriliemen asteiden mittaamiseen muutama kuukausi sitten ostamaani  , paristokäyttöistä  sokerilämpömittaria,  ja kyllä harmitti kun se ei toiminutkaan kunnolla,  joten piti tehdä tuo sokeripallotesti...

Kananmunan valkuainen + suola vatkataan  vaahdoksi,  ja kuuma siirappi lisätään  vaahdon sekaan, koko ajan vatkaten,  kunnes seos jäähtyy  kovaksi vaahdoksi (täällä hyvä video siitä miten tehdään italialainen marenki.

Maapähkinävoi sekoitetaan  lusikalla marenkiseokseen,  niin että seos on täysin tasaista.  Seokseen voi lisätä esim. kaakaota,  tai sekoittaa kaakaota vain osaan seosta, jolloin syntyy marmoroitu  herkku.

Seos laitetaan elmukelmulla vuorattuun astiaan, niin että elmukelmua riittää myös päälle.  Seosta painellaan niin että pinta on sileä.  Mantecol saa jähmettyä jääkaapissa  vähintään yön yli,  minkä jälkeen siitä voi leikata palasia.

P.S. Tämä herkku vain paranee vanhetessaan...

Kevennetty brasilialainen limonaadi

Brasilialainen limonaadi on ihana kesäjuoma,  mutta aika sokeripitoinen pakkaus,    joten päätin tehdä siitä  kevyemmän,  sokerittoman  version. Normaalisti brasilialaiseen limonaatiin tulee kondensoitua maitoa, ja joskus sen lisäksi jopa  lisää sokeria.....  Limettien  lyhyt sesonki on vielä täällä,  ja käytän limettejä lähes kaikkeen,  ja esim.  limetin kuivattua kuorta käytin erääseen mausteseokseen.    Tästä juomasta tuli aivan ihanan raikas, ja kookos ja limettihän on ihana kombo muutenkin. 

Kevennetty brasilialainen limonaati (1-2 annosta)

• 1 limettisitruuna
• 2 dl kookosmaitoa
• makeutusta maun mukaan (käytin  steviaa)
• 1 dl  soodavettä
• jääkuutioita (min. 6-7 , käytin tässä  10 jääkuutiota mikä teki juomasta ihanan kylmän ja kuohkean)

Pese  ja kuivaa limettisitruuna hyvin, ja leikkaa siitä pois kantaosat.    Leikkaa limettisitruuna palasiksi,  kuorineen.

Laita tehosekoittimeen  (onnistuu varmaan myös sauvasekoittimella)   limettisitruunapalat, kookosmaito, soodavesi ja makeutus.  Blendaa tasaiseksi.

Kaada seos siivilään ,  ja purista kuorimassasta kaikki neste pois.  Laita   juoma uudelleen tehosekoittimeen,  ja lisää  nyt  jääkuutiot.  Sekoita kunnes jääkuutiot täysin murskaantuneet. Nauti juoma heti,  kylmänä.

Lisäämällä rommia  tästä saa kivan drinkin.

Mm, ihanan raikasta..

HK toi markkinoille  vihreän , vegaanisen tuotesarjan, (kaupoissa alkaen tänään 24.8) ja olin virtuaalisesti mukana lehdistötilaisuudessa.  Tosi mukavaa että ruokatalo,  jonka päätuotteet koostuvat lihasta,  tuo tällaisen tuotesarjan markkinoille. Sarjaan kuuluu 4 eri tuotetta:  vihreät pullat, vihreä jauhis,  vihreät burgeripihvit ja vihreät gluteenittomat nuggetit.  Tuotteissa on käytetty  herne-sekä härkäpapuproteiinia. Tuotteet ovat siis vegaanisia , mutta sopivat kaikille, ja ovat kiva lisä  arkiruokaan.  Vihreät pullat ja nuggetit ovat valmiita sellaisenaan,  mutta jauhista käytetään kuten tavallista jauhista,  ja burgerpihvit pitää myös  kypsentää, Tuotteiden hinta on myös maltillinen, eli  3-3.5 euroa per paketti.

Sain 3 pakettia (gluteenittomat nuggetit eivät olleet mukana paketissa)   kokeiltavaksi,  ja ne menivät poikani  perheelle.  Toistaiseksi siellä on syöty  vihreitä kasvispullia ja kasvisjauhista.   Molemmat  pikkutytöt tykkäsivät   pullista, ja  isompi etenkin   ketsupin kanssa;D   Pullat kypsennettiin mikrossa,  ja poikani sanoi että  niistä tuli vähän vetisiä mikrossa,  joten nämä olisi parempi lämmittää  pannulla ,  tai uunissa.

Kasvisjauhiksesta  he tekivät hampurilaispihvejä, jotka kuulemma olivat hyviä.  Kasvisjauhis on vain miedosti maustettu,  joten siinä on hyvä käyttää mausteita maun mukaan, Koostumus oli miniän mukaan hyvä,  ja jauhismassaan lisättiin kreikkalaista jugurttia sekä korppujauhoa.

Kurpitsa-arepat

Ihana kurpitsa-aika 🎃 Kurpitsa on kyllä niin monipuolinen  kasvis, ja tällä kertaa palasin aikaani Venezuelassa,  ja ihaniin gluteenittomiin  arepa-leipäsiin,  jotka tehdään esikypsytetyistä maissijauhoista.   Mutta arepoita voi tehdä myös erilaisista kasviksista,   kuten kurpitsasta ,  ja nämä kurpitsaiset  arepat ovat tosi ihania:  rapeita päältä ja  pehmeitä sisältä.   Kurpitsa-arepat ovat sekä gluteenittomia että laktoosittomia.

Olisin halunnut tehdä nämä myskikurpitsasta,  mutta lähikaupassa oli vain tavallista kurpitsaa. Pidän paljon enemmän myskikurpitsasta,   mutta näissä arepoissa ei ole väliä käyttääkö myskikurpitsaa vai tavallista kurpitsaa.

Kurpitsa-arepat (6 kpl)

• 400 gr kurpitsaa, kuutioituna
• 75 gr  riisijauhoa
• 75 gr hienojakoista maissijauhoa 
• 1 tl sokeria
• 1 tl suolaa
• 2 rkl  öljyä paistamiseen 

1. Kuori ja kuutioi kurpitsa,  ja keitä kuutiot pehmeiksi.  Kuutiot laitetaan lävikköön  jäähtymään ja valumaan.

2.  Hieman jäähtyneet kurpitsakuutiot survotaan  mahdollisimman hyvin.  Tässä  voi tietysti käyttää myös monitoimikonetta,  mutta itse suosin survomista.

3.  Sekoita molemmat jauhot,  sokeri sekä suola kurpitsan joukkoon, vähän kerrallaan,  ja sekoita hyvin, ensin lusikalla,  ja kun taikina hieman paksunee, käsin.  Taikinaa vaivataan käsin kunnes siitä on muodostunut löysähkö, tasainen taikina. Taikina laitetaan jääkaappiin lepäämään vähintään 15 minuuttia ennen paistamista.

4. Lämmitä  1 rkl (per 3 arepaa) öljyä pannulla,  ja ota taikinasta noin mandariinin kokoisia paloja.  Muotoile taikinasta  öljytyin käsin pyöreitä palloja,  jotka litistetään  , ja asetetaan pannulle.  Paista kurpitsa-arepoita 4 minuutin ajan molemmin puolin,  keskilämmöllä , kunnes arepoiden pinta on rapeahko ja ruskistunut.

Kun kurpitsa-arepat ovat jäähtyneet sen verran että niitä voi käsitellä sormiaan polttamatta,   leikkaa niihin varovasti veitsellä "tasku".  Arepat voi nyt täyttää haluamallaan tavalla; minulla oli tässä  lampaanfetaa ja persilja-koritanteritahnaa.  Juusto sulaa hieman kuumassa taskussa,  mutta juustolla täytetyn arepan voi myös hieman paahtaa kuivalla pannulla ,  tai grillivastuksen alla jos haluaa että juusto sulaa kunnolla.  Arepat ovat ilman täytettä laktoosittomia ja gluteenittomia.

Nam,  niin hyviä:)

Kurpitsa-ohjeita on tässä  blogissa tehty tosi monta, tässä muutama niistä:

• Kurpitsamuffinit 
• Kurpitsapihvit
• Appelsiiniset kurpitsapaahtovanukkaat
• Kurpitsacurry
• Thaimaalainen kurpitsakeitto
• Kurpitsanamut

Blogin muut kurpitsaohjeet löytyvät hakusanalla "kurpitsa"

Pintopavut Antioquiasta

Kolumbialainen ystäväni Gloria kertoi äskettäin tehneensä  aivan mielettömän hyvää papupataa,  joka on kotoisin hänen kotimaastaan Kolumbiasta , mutta Antioquian departementista eli osavaltiosta.  Kolumbia on jaettu 32 osavaltioon,  ja Antioquian pääkaupunki  Medellin on yksi Kolumbian tunnetuimmista  kaupungeista . Gloria kehui tätä papuruokaa niin että oli ihan pakko itsekin kokeilla.   Heinäkuussa tein papupataa pintopavuista,  joka sekin oli tosi hyvää, mutta tämä kolumbialainen papupata oli varmaan yksi parhaimmista papuruuista mitä olen ikinä tehnyt tai maistanut.  Mikä tekee tästä ruuasta erityisen hyvän on se että siinä käytetään keittobanaania,  ja  vihreää sellaista, eli sellaista jonka kuori ei ole vielä ainakaan kokonaan  muuttunut keltaiseksi.   Keittobanaaneja pitäisi löytyä nykyään hyvinkin suuremmista  marketeista ja etnisistä kaupoista. Tästä papuruuasta  on monta eri versiota,  ja useimmiten tätä tehdään lihaisena,  mutta tein sitä Glorian ohjeella,  joka oli vegaaninen.

Pintopavut Antioquiasta

• 500 gr pintopapuja
• 1 iso sipuli
• 1 keittobanaani (jos ei löydy  vihreää keittobanaania, niin keltainenkin käy, mutta ei liian pehmeä sellainen)
• 2 perunaa
• 3 tomaattia
• 3 valkosipulin kynttä
• 1 litra vettä 
• 2 rkl öljyä paistamiseen
• suolaa maun mukaan

Suurin osa aineksista.  Kuten kuvasta huomaa,  mukana oli myös muutama punainen papu. Ostin pavut irtopainona,  ja huomasin vasta kotona että muutama punainen papu oli päässyt mukaan, mutta  sillä ei ollut väliä. 

Papujen valmistus  aloitetaan  jo päivää aikaisemmin ,  sillä papuja liotetaan vähintään  yön yli.  Jos käytetään  kaupan säilykepurkeissa myytäviä  valmiiksi keitettyjä pintopapuja, jää tämä vaihe pois, mutta suosittelen käyttämään kuivia papuja tässä ruuassa.

Seuraavana päivänä pavut keitetään kunnes veden pinnalle on  kerääntynyt vaahtoa,   joka kuoritaan pois.   Tässä vaiheessa  sammutin tulen, ja  siivilöin  pavut, ja laitoin pataan uuden veden kanssa,  sen verran että vesi peittää pavut. Papujen annetaan kiehua  keskilämmöllä  40 minuutin  ajan. Jos tässä käytetään painekattilaa, papujen annetaan kiehua 20 minuutin ajan.

Sillä välin kun pavut kiehuvat,  kuoritaan  keittobanaani sekä perunat,  ja kuutioidaan  ne. Kuutiot  lisätään papujen sekaan , ja  seoksen annetaan kiehua noin 40 minuutin ajan,  kannella peitettynä,  matalalla lämmöllä.

Sillä välin kun papuseos kiehuu,  valmistetaan seos nimeltä "hogao"  . Sipuli , tomaatit ja valkosipulit kuutioidaan , ja niitä paistetaan öljyssä kunnes ne ovat hieman pehmenneet.     Kun pavut ovat kiehuneet vähintään  40 minuutin ajan (tässä vaiheessa tarkistellaan ovatko pavut pehmentyneet;  papujen tulee olla kokonaisia.)   Hogao-seos lisätään papujen joukkoon ,  ja seosta keitetään  , kannen alla, vielä noin 20 minuutin ajan. Jos  nestettä on liian vähän,  sitä lisätään.

Papujen annetaan  jäähtyä,  ja tässä vaiheessa lisätään suolaa ja pippuria maun mukaan. Tässä vaiheessa myös ymmärsin miksi tähän papuruokaan lisätään keittobanaania: keittobanaani sulaa seokseen ja  saostaa papuruuan kastikkeen.

Kolumbialaiset pavut ovat herkullisia riisin kanssa tarjottuna. Kolumbiassa tätä tarjoillaan usein keittona,  mutta Glorian ohjeessa tästä tuli papupataa.

Puolesta kilosta kuivia papuja tulee aika suuri annos,  ja pakastin puolet valmiista papupadasta.  Tämä oli ihan mielettömän hyvää;  ehdottomasti paras papupata mitä olen syönyt:)  Jos haluaa , pataan voi lisätä myös mausteita, itse lisäsin hieman paprikaa , chiliä ja ripauksen jeeraa.

Täytetyt perunapallerot

Katselin tässä eräänä iltana täkäläistä matka&ruoka-ohjelmaa  jossa kaksi vanhempaa miestä; toinen tunnettu kokki ja toinen muusikko ,kiertävät ympäri maailmaa tutustumassa paikalliseen ruokaan. Kyseisessä jaksossa käytiin Perussa jossa vietin muutaman kuukauden viime vuosikymmenellä. Jakso palautti mieleeni siellä syömäni "Papas rellenas" eli täytetyt perunat". Papas rellenas on suosittu ruokalaji Perussa,mutta myös muissa latinalaisen Amerikan maissa. Heti ohjelman jälkeen teki mieli tehdä noita perunapalleroita,mutta tavanomaisen lihaisen täytteen sijaan tein näihin kasvistäytteen,ja lopputulos oli aika kiva:). Tämä on tosi kiva perunaohje ja aika simppelikin. Tällekin ohjeelle löytyy miljoona valmistusohjetta ja tässä yksi niistä.
******************************************************************************
Täytetyt perunapallerot

• noin 900 gr perunaa
• 2 kananmunaa
• 2 dl vehnäjauhoa
• 2 dl korppujauhoa
• öljyä paistamiseen
• suolaa,pippuria

Täyte:

• 1 sipuli
• ½ punainen paprika pieninä kuutioina
• 1 rkl tomaattipyreetä
• 2 dl liotettua  ja siivilöityä soijarouhetta
• rasiallinen herkkuösieniä
• 1½ rkl soijakastiketta
• ripaus sokeria
• ½ tl chilijauhetta
• 2 rkl oliiviöljyä

******************************************************************************

Teen ensin täyte: pilko sipuli ja kuullota keskilämmöllä. Lisää suikaloidut herkkusienet, paista muutama minuutti ja lisää sen jälkeen paprikakuutiot. Lisää tämän jälkeen soijarouhe,tomaattipyree,soijakastike sekä mausteet,ja kypsennä kannen alla miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Tämä oli minun täytteeni mutta täytettyihin perunapalleroihin sopii vaikka mikä täyte:se voi olla vaikka juustopala.Keitä perunat kypsiksi samalla kun valmistat täytteen. Täytettä muuten tuli paljon enemmän kuin sitä meni palleroihin,ja sitä voi jatkaa muilla vihanneksilla ja syödä vaikka riisin tai kvinoan kanssa.

Kun perunat ovat kiehuneet,survo ne muussiksi. Älä lisää muuta kuin suolaa ja ehkä mustapippuria. Muussi laitetaan jääkaappiin noin tunniksi, sen pitää olla kylmä jotta pallerot onnistuvat.   Vispaa kananmunat pienen vesitilkan kanssa pienessä  kulhossa.Laita toiseen  kulhoon vehnäjauhot ja kolmanteen korppujauhot.Laita jokaiseen kulhoon ruokalusikka,tämä helpottaa palleroiden tekoa. Ota perunamuussia käteen parin ruokalusikallisen verran ja taputa se litteäksi toisella  kädellä,niin että keskelle muodostuu kuoppa. Lusikoi täytettä kuoppaan sen verran että saat suljettua muussin palloksi. Nostele muussin reunoja kohti keskiosaa ,niin että muussi peittää täytteen. Muotoile varovasti palloksi ja jos täytettä on hieman näkyvissä ,korjaa kohta muussilla.  Tästä määrästä tuli 6 aika suurta palleroa,mutta ne voivat olla pienempiäkin.  Asettele pallerot yksi kerrallaan astiaan jossa jauhoja,ja kierittele palloa varovasti kunnes pintaan on tarttunut jauhoa .Laita pallero lusikkaan ja kasta se munaseokseen,käännä palleroa  lusikalla. Munapesun jälkeen pallerot kieritellään (lusikan avulla helpompaa ) korppujauhoissa.  Korkeareunaisessa paistinpannussa lämmitetään öljyä,niin että  sitä on noin 3-4 sentin korkuisena. Jotkut uppopaistavat palleroita mutta nämä kypsyvät hyvin myös ilman uppopaistamista.  Paista palleroita muutama kerrallaan kuumassa öljyssä kunnes pinta on saanut väriä:käännä  palleroa niin että myös toinen puoli  ja kaikki osat ruskistuvat. Nosta pallerot talouspaperin päälle.Odottele kunnes pallerot ovat hieman jäähtyneet ja tarjoile. 

Maissikakku joka vihdoinkin onnistui

Vuodet Venezuelassa jättivät jälkeensä erinäisiä ruokamuistoja,ja monet niistä liittyvät maissiin,joka on aina ollut tärkeä elintarvike latinalaisessa Amerikassa. Venezuelassa söin muutaman kerran Torta de Jojoto-maissikakkua,joka oli valmistettu  tuoreista maissinjyvistä,ja johon myös käytetään valkoista kovaa juustoa,raastettuna. Luulin postanneeni sellaisesta blogin alkuaikoina, mutta en sitten löytänytkään täältä blogista muuta kuin merkinnän kyseisestä kakusta, ja muistin tehneeni sitä ,mutta se ei päätynyt blogiin koska siitä tuli kakun sijaan pannukakku....Sen jälkeen kokeilin kerran tehdä Torta de Elotea (rakkaalla lapsella  on monta nimeä:maissin nimet vaihtelevat Etelä-Amerikassa,se voi olla elote,choclo,maiz,jojoto),mutta sekin läsähti pannukakuksi kakun sijaan. Torilla kauniit maissintähkät houkuttelivat vielä kerran leipomaan tuota kakkua, ja tällä kertaa siitä tulikin tosi herkullinen  kakku eikä pannukakku. Ajattelin viedä kakun kotikadun tutun naapurin tyttärelle,joka ei siedä gluteenia, ja tarkoitus olikin tehdä tästä gluteeniton kakku,mutta se ei oikein onnistunutkaan..

Kävin läpi lukemattomat espanjankieliset Torta de Elote-ohjeet,ja katselin muutaman videon,kuten tämän ,jossa isoäiti Oti leipoo maissikakkua .joka oli jauhoton : tosin vuokaan lisättiin jauhoa. Maissikakun ohjehan on todella helppotekoinen,sillä kaikki ainekset sekoitetaan tehosekoittimessa ja kaadetaaan leivontavuokaan. Lopulta löysin ohjeen joka vaikutti hyvältä,ja onneksi tein pikkuruisen koekakun(ilman jauhoa) ennen varsinaisen kakun leipomista,sillä pikku kakusta tuli ....vanukas.... Eli loppujen lopuksi jouduin lisäämään jauhoa taikinaan. Kakusta tulee tosi herkullinen:pinta  on kakkumainen ,ja sisus jonkinlainen vanukkaan ja kakun välimuoto. Kondensoidusta maidosta tulee ihana toffeemainen maku kakkuun. Vasta kakun valmistuttua  tajusin miksi kakustani ei kuitenkaan tullut ihan samanlaista kuin vaikka isoäiti Otin kakusta: syy on maississa! Käytin täkäläistä mehukasta ja tosi makeaa maissia ,kun taas Meksikossa kakkuun käytetään  paljon kuivempaa ja jauhoisempaa valkoista maissia. Näinollen kakkuun tulee muuta maissia käytettäessä lisätä jauhoa. Gluteenittomaan versioon voisi kuitenkin käyttää vaikka  mantelijauhoa.

Maissikakku maissista 

• 350 gr maissinjyviä (joko tuoretta,tai purkki/pakastemaissia,tai tuoreen ja säilötyn maisin sekoitusta.
• 1 purkki kondensoitua maitoa+1 rkl ruokosokeria
• 4 kananmunaa
• 2 rkl sulatettua voita + voita vuoan voitelemiseen
• 2 tl leivinjauhetta
• 1 ½ tl vaniljauutetta
• 1 tl kanelia
• ripaus suolaa
• 1 1/3 dl vehnäjauhoa + jauhoa vuokaan

Kaikki ainekset (maissinjyvien tulee olla kuivia) kaadetaan tehosekoittimen kulhoon (tai jauhetaan hyvällä sauvasekoittimella) ja seosta jauhetaan kunnes se on mahdollisimman tasaista. Leivinvuoan (käytin irtopohjavuokaa,jonka pohjan olin vuorannut leivinpaperilla) pohja ja reunat voidellaan,ja vuokaan ripotellaan jauhoa,pohjalle sekä sivuille. Taikinaseos kaadetaan vuokaan,ja kakkua paistetaan 180 C-asteessa.kunnes kakun pinta on saanut väriä,ja kakun keskiosa on kuivunut.(veitsellä kokeillaan keskiosaa,ja jos veitsi tulee ulos suhtkoht kuivana,on kakku kypsä. Kakun annetaan jähmettyä vuoassaan,ja kakku on parasta kun se on saanut kunnolla jähmettyä jääkaapissa.

Keltaista mehukasta maissia ,ei sitä kuivempaa valkoista mitä oikeastaan pitäisi käyttää kakkuun.

Väärästä maissista huolimatta kakusta tuli todella herkullista:) 

Feikki ceviche eli mukailtu tonnikalasalaatti

Alkoi tehdä mieli cevicheä ,mutta ainoa kala mikä löytyi keittiöstä oli tonnikalaa purkissa. Aina välillä nousevat Perussa koetut ihanat ruokamuistot esille,ja tekee mieli cevicheä. Hmm,saiskohan tuosta purkkitonnikalasta tehtyä jonkinlaista cevicheä...Kokeilin ja ihan hyvä tonnikalasalaatti siitä syntyi vaikka ei purkkitonnikalalla voi tuoretta kalaa korvata. Tähän kannattaa käyttää hyvälaatuista tonnikalaa eikä mitään hiutaletonnikalaa.

Feikki ceviche (mukailtu tonnikalasalaatti)

• purkki hyvälaatuista tonnikalaa
• muutama kirsikkatomaatti
• puolikas vihreä chili renkaiksi leikattuna
• kourallinen tuoretta korianteria
• 1 kevätsipulin varsi
• noin 1 dl limettimehua
• 1 rkl oliiviöljyä
• ripaus suolaa
• ripaus mustapippuria

Kaada öljy/vesi pois tonnikalapurkista (korvasin sen oliiviöljyllä salaatissa).Laita tonnikala pieneen kulhoon ja kaada limettimehua päälle. Anna tonnikalan vetäytyä limettimehussa noin puolisen tuntia.Puolita kirsikkatomaatit,leikkaa chili ohuiksi renkaiksi,leikkaa kevätsipulin varsi palasiksi,revi korianterin lehdet varsista  ja sekoita oliiviöljyn ,suolan ja pippurin kanssa.Kaada tonnikala limettimehuineen kasvisten päälle ja sekoittele ainekset keskenään.

Hyvää oli. Tonnikalasta on moneksi...

Pienet chilit kasvamassa kauppakeskuksen katolla olevassa puutarhassa.

Niin mureat ja herkulliset sitruunapikkuleivät plus muutamia ruokalahjavinkkejä jouluksi

Jo vuosia olen seurannut entisessä asuinmaassani Venezuelassa vaikuttavaa ruokablogia,El Gato Goloso;osittain espanjankielen ylläpidon vuoksi ja myös koska siellä välillä otetaan  kantaa sikäläisiin tapahtumiin jotka edelleenkin kiinnostavat. En ole koskaan vielä tehnyt mitään Marun blogin ohjeista , mutta kun näin ihanien sitruunapikkuleipien ohjeen niin niitä oli pakko kokeilla. Näistä pikkuleivistä tuli hurjan herkullisia , mureita ja niin sitruunaisia!  Sitruunainen makuhan on sellainen mitä rakastan ja näissä se tuli todella hyvin esille.Nämä ihan sulavat suussa! Pikkuleivät ovat munattomia ,joten kun voin vaihtaa kasvisrasvaan muuntuvat nämä vegaanisiksi pikkuleiviksi.

Mureat sitruunaiset pikkuleivät

• 170 gr huoneenlämpöistä voita3
• 3/4 dl sitruunamehua
• 3/4 dl tomusokeria
• 1 suuren (tai kahden pienen) sitruunan kuoriraaste
• 2 tl vaniljauutetta (tai vaniljaa tangosta raaputettuna)
• 4,25 dl vehnäjauhoa
• 4 rkl Maizenaa 
• tomusokeria pikkuleipien päälle

Huoneenlämpöinen voi vatkataan kuohkeaksi tomusokerin kanssa.Lisätään sitruunamehu,sitruunakuori sekä vanilja ja sekoitetaan hyvin. Jauhot ja Maizena sekoitetaan toisessa astiassa .Jauhoseos sekoitellaan vähitellen,vatkaten,voi-sitruunaseokseen kunnes taikinamassa on tasaista. Taikina jaetaan nyt kahteen osaan: molemmista osista pyöritellään tankoja joko elmukelmun tai talouspaperin avulla.Taikinatangot laitetaan joko jääkaappiin jähmettymään tunniksi tai pakastimeen puoleksi tunniksi. Uuni lämmitetään 180 C-asteeseen.Jähmettyneet taikinatangot otetaan jääkaapista /pakastimesta ja niistä leikataan n. puolen sentin paksuisia palasia. Pikkuleipiä paistetaan  10-12 minuuttia ,kunnes ne saavat kevyesti väriä mutta pikkuleivät jäävat kuitenkin vaaleiksi. Pikkuleipien kannattaa antaa jähmettyä kunnolla,sillä lämpiminä ne menevät rikki. Pikkuleivät eivät ole itsessään kovin makeita joten ne tarvitsevat tomusokeripinnan eli tomusokeria laitetaan pussiin ja kun pikkuleivät ovat kunnolla jähmettyneet niitä laitetaan pussiin muutama kerrallaan;pussia ravistellaan niin että tomusokeria tulee hyvin pikkuleipien pinnoille. Pikkuleivät laitetaan jääkaappiin jähmettymään kunnolla ennen tarjoilua ja nämä olivat mielestäni vielä parempia seuraavana päivänä.

Ai että nämä ovat mureita ja hyviä.Vein näitä ystävälle joka piti niistä niin paljon että lupasin tehdä toisen satsin.Toiseen satsiin laitoinkin appelsiinia sitruunan tilalle mutta appelsiinin maku ei tule yhtä paljon esille kuin sitruuna, Jos haluaa näihin myös appelsiinin makua kannattaa laittaa mehuna sitruunamehua mutta osan kuoriraasteesta voi korvata appelsiininkuoriraasteella. Näistä ihanuuksista saa herkullisen ruokalahjan  kun ne pakataan kauniiseen rasiaan ja mukaan laitetaan vaikka resepti,sillä ken näitä syö ihastuu nähin...

Laitan tähän muutaman aiemmin blogissa olleen herkun ,jotka sopivat niin hyvin joulun ruokalahjoiksi:

.1, Kotitekoinen kermalikööri rommilla 

2. Polvorones-Espanjalaiset myös  niin mureat joulun ajan pikkuleivät

3. Gevulde koeken-eli hollantilaiset täytetyt mantelikakkuset

4. Ihanat maapähkinä -suklaaruudut

Appelsiinilla maustetut kurpitsapaahtovanukkaat

2 viikkoa ja 2 päivää  sitten oli viikonloppu:hapanleipätaikina kohosi hienosti liinan alla ja olin juuri ottanut uunista appelsiinilla maustetut  kurpitsapaahtovanukkaat. Samalla kun ne jäähtyivät  surffasin netissä ja ennenkuin tiesinkään olin ostanut lennon Suomeen.... Kamala paniikki iski sillä  aikaa lentoon oli muutama tunti;koiralle  piti löytää hoitopaikka ja entä se liinan alla kohoava taikina? Taikinan kaadoin pikapikaa pitkulaiseen kakkuvuokaan,ja siitä tulikin upea leipä,josta ei nyt ole yhtään kuvaa sillä heti kun se tuli uunista juoksin lämpimän leivän ja koiran kanssa saman kadun naapurille,joka taas lupasi hoitaa Bambia poissaollessani.

Paahtovanukkaat silloin hieman yli kaksi viikkoa sitten kun olin ottanut ne uunista... Kurpitsaiset paahtovanukkaat ovat suosittuja eteläisessä Amerikassa ja nämä paahtovanukkaani on tehty muutaman espanjankielisen ohjeen perusteella muokaten..Appelsiini ja kurpitsa sopivat hyvin yhteen joten appelsiinia tuli karamelliliemeen sekä myös vanukkaaseen.

Oli  kamala kiire ja pakatakin piti ja lähteä kentälle,mutta ehdin pikaisesti kuvata muutaman paahtovanukkaan todetakseni että ne olivat onnistuneet.Olisin halunnut kuvata vanukkaat päivänvalossa seuraavana päivänä mutta silloin olin jo Helsingissä joten tungin kaikki vanukkaat pakastimeen.

Tulin eilen  aamuyöllä kotiin ja ennen nukkumaanmenoa otin vanukkaat  pakastimesta ja siirsin ne jääkaappiin. Vanukkaat tipahtelivat aamulla pikkuastioista helposti  lautaselle .Vanukkaiden pinta oli ehkä hieman rosoisempi kuin ennen  pakkaseen menoa (katso ylempi kuva) mutta maku ja rakenne oli tosi hyvä,joten näköjään nämä kestävät pakastamista.Karamelliliemi oli vaaleaa tavanomaisen tumman sijaan,todenäköisesti appelsiinista johtuen ja antoi hyvin makua vanukkaalle.

Appelsiinilla maustetut paahtovanukkaat

• noin ½ kiloa  keitettyä tai uunissa paahdettua kurpitsaa (käytin myskikurpitsaa)
• 1 purkki kondensoitua maitoa
• 300 ml kookosmaitoa
• 1/3 tl vaniljatangon sisusta (vaniljauutekin käy hyvin)
• ripaus kanelia
• yhden appelsiinin kuoriraaste
• 5 kananmunaa
• 2 rkl Maizenaa
• 1 dl tummaa sokeria (käytin luomupalmusokeria
• Siirappiin: 3 dl tummaa sokeria ja 1 dl appelsiinimehua

Kurpitsa kuoritaan, paloitellaan ja kypsytetään pehmeäksi, joko uunissa tai keittäen.Jos kurpitsaa keitetään annetaan palojen valua lävikössä jonkin aikaa keittämisen jälkeen.Kurpitsat soseutetaan tasaiseksi soseeksi.Monissa ohjeissa maidot keitetään ensin mutta tein ohjeen itselleni helpoksi eli soseutin kaikki ainekset kastikeaineksia lukuunottamatta sauvasekoittimella. Tämä onnistuu hyvin myös blenderissä ja sekoittamisen jälkeen tarkistetaan että vanukasmassa on tasaista. Karamellia varten kiehautetaan sokeri ja appelsiinimehu,välillä hieman sekoittaen,jonka jälkeen lientä keitetään kunnes se karamellisoituu.Tästä liemestä ei tullut tummaa johtuen appelsiinimehusta. Kaadoin karamelliliemen pieniin vuokiin. Vuoat tai isompi vuoka laitetaan uuniastiaan /uunipellille  ja astiaan kaadetaan kiehuvaa vettä vesihaudetta varten. Vanukkaita kypsytetään 170 C-asteessa kunnes vanukkaat ovat kunnolla hyytyneet. Tällaiset vanukkaat ovat parhaita kylminä ,joten niiden annetaan kunnolla jäähtyä ja viettää vielä jokunen tunti jääkaapissa ennenkuin vanukkaat kaadetaan lautasille.

Entä sitten mitä kaikkea koin Helsingissä? Siitä enemmän myöhemmin...

Brasilialainen kalakeitto,tosin ilman kalaa eli vegaaniversio

Meillä on täällä nyt talvi. Tosin talvi tulee tännepäin episodeina ja tämäkin kai kestää tämän viikon,ja vaihtuu sitten taas aurinkoiseksi ja .lämpimämmäksi. Mutta koleana päivänä teki mieli keittoa ja olin jo viime viikolla sunnitellut tekeväni brasilialaisen kalakeiton/muhennoksen eli moquecan. Kaikki aineksetkin oli koossa,kalaa lukuunottamatta.Kolea ja sateinen iltapäivän sää sekä jääkaapissa oleva tofu,joka piti käyttää pois,muuttivatkin keiton vegaaniseksi..Ja mahtavan herkullinen tästä tuli ilman kalaakin. Moqueca on enemmänkin muhennos kuin keitto,mutta halusin tästä keittomaisen,joten tähän tuli nesteitä tavanomaista enemmän.  Moqueca tarjoillaan yleensä riisin kanssa,ja jos tästä haluaa enemmän muhennosmaisen; voi nestemäärää vähentää. Moqueca muistuttaa muita tomaattipohjaisia kalakeittoja,ja erilaiseksi sen tekee kookosmaito.Keitosta tuli niin hyvää että melkein nuolin lautaseni tyhjäksi.

Kalaton moqueca tofulla

• 200 gr tofua ,kuutioituna
• 3 rkl sitruuna -tai limemehua+ muutama lusikallien mehua keittoon
• 2 murskattua valkosipulinkynttä tofua varten +3 kynttä keittoon
• 3 rkl oliiviöljyä
• 2 suurehkoa keltasipulia,pieneksi kuutioituna
• 3 punaista ja / tai muun väristä paprikaa,hienoksi kuutioituna
• 2 chilipippuria,joista siemenet on poistettu,kuutioituna
• 1 purkki tomaattimurskaa
• vettä puolentoista purkillisen verran ,jos tästä haluaa keittomaisen
• 1 rkl tomaattisosetta
• 2 tomaattia kuutioituna
• ½ tl savupaprikaa (ei välttämätön)
• reilusti mustapippuria
• muutama tl suolaa
• 3/4  purkki kookosmaitoa
• iso kourallinen tuoretta korianteria + muutama lehti koristeeksi

Moquecan valmistus aloitetaan laittamalla tofukuutiot kulhoon,ja päälle kaadetaan 3 rkl sitruunamehua ,valkosipuimurskaa 2 kynnestä ,suolaa sekä mustapippuria. Jos tätä tehdään kalalla,niin kalafileet  (mikä tahansa keittämistä rikkoutumatta kestävä kala) leikataan suuriksi suikaleiksi ja marinoidaan sitruunamehulla sekä valkosipulilla.

Tofupalat juuri lisätty

Kattilassa lämmitetään oliiviöljy,ja sen lämmettyä siinä kuullotetaan sipulikuutiot. Lisätään 3 murskattua valkosipulinkynttä (mieluiten veitsellä leikattuna) ja annetaan paistua kunnes tuntuu valkosipulin tuoksu,jonka jälkeen lisätään paprika-ja chilikuutiot.Annetaan paistua pienellä lämmöllä kunnes paprikat ja chilit ovat pehmentyneet. Lisätään tomaattimurska,tomaattisose sekä kuutioidut tomaatit ja sekoitellaan.Lisätään myös suolaa sekä mustapippuria ja vesi,jos tästä haluaa keittomaisen. Annetaan kiehua keskilämmöllä 10 minuuttia,jonka jälkeen lisätään kourallinen silputtua korianteria ( osan voi korvata persiljalla) sekä tofupalat (tai kalaa...).Annetaan kiehua muutama minuutti,jonka jälkeen lisätään kookosmaito.Maistellaan ja lisätään suolaa ja mausteita jos siltä tuntuu. Lisäsin tässä vaiheessa myös muutaman ruokalusikallisen sitruunamehua keittoon,mutta se ei ole välttämätöntä,mutta mielestäni se teki keiton vieläkin paremmaksi.Annetaan keiton kiehua keskilämmöllä 10-15 minuuttia.

Ihana ihana keitto sekä maultaan että väreiltään.Tarjoillessa keiton päälle silputaan korianteria. Jos jättää pois ohjeessa mainitsemani veden,niin tästä tulee enemmän muhennosmaista,ja silloin se on parasta riisin kanssa tarjoiltuna.Chilipaprikan voi korvata chilihiutaleilla mutta tuoreella chilillä tästä tujlee parempaa. 

Villiyrttien aika on täällä nyt parhaimmillaan ,ja olenkin käynyt niitä keräilemässä.Poimin malvaa (Malva Nicaeensis    täällä yleisin malvalajike)   mutta myös Suomessa villiintyneenä esiiintyvä kiiltomalva on syötävä;ja sen voi valmistaa kuten tein tämän eli malvalehtien päälle kaadetaan kiehuvaa vettä;annetaan olla siinä muutama minuutti,jonka jälkeen lehdet kaadetaan siivilään. Jäähtyneistä lehdistä puristetaan vedet pois.Sipulikuutioita ruskistetaan .lisätään malvat,suolaa,pippuria ja fetamuruja. On tosi hyvää:)

Tässä on salaattiin menevää kaalivalvattia.Wikin mukaan tätä löytyy Suomessa etenkin eteläisessä ja lounaisessa Suomessa.Kaalivalvatti on erittäin hyvä  salaattivillikasvi:)

Syötävien villikasvien lisäksi löysin myös maahanpudonneita passionhedelmiä....

Kurpitsanamut ja ihan vahingossa syntynyt kurpitsaherkku

Tässä yhtenä päivänä mieleen tulivat jälleen eteläisen Amerikan hedelmistä ja kasviksista tehdyt herkut,joita tehdään usein joulun alla:papaijasta ,guavasta,bataatista tai vaikka kurpitsasta tehdyt makeat herkut. Blogissa olen kerran postannut omanlaiseni version bataattiherkusta  täällä. Entisessä asuinmaassani Venezuelassa joulumakeisiin kuuluu Dulce de Lechosa,joka tehdään vielä vihreästä papaijasta.Siitä sain idean vaihtaa papaijan kurpitsaksi ja nesteenä käytetyn veden appelsiinimehuksi,joka sopiikin hyvin makupariksi kurpitsalle.

Kurpitsanamut

• 500 gr kurpitsaa ,suuriksi kuutioiksi leikattuna  (tein virheen ja käytin keskikokoisia ,ja nehän kutistuivat.....)
• 2 kanelitankoa
• 5 kokonaista neilikkaa
• vaniljaa (käytin ½ tl vaniljajauhetta)
• 4 dl tummaa sokeria (käytin ruokosokerin ja muscovadon sekoitusta)
• 3½ dl appelsiinimehua
• 0,75 dl vettä

Kurpitsa siis leikataan suuriksi kuutioiksi ,laitetaan kattilaan muiden ainesten kanssa ja kurpitsapaloja keitetään nesteessä hiljalleen kunnes nestettä alkaa kiehua kokoon ja kurpitsapalaset alkavat muuttua hieman läpikuultaviksi. Tätä keittäessä koko asuntooni levisi mitä ihanin mausteinen tuoksu,ja voisin keittää tätä vaikka joka päivä ihan vain tuoksun vuoksi! Tarkoitus oli että mausteinen appelsiiniliemi kuivuisi kokonaan kokoon ,mutta..........

....liemi maistui niin hyvälle etten halunnutkaan sen kiehuvan kokoon. Poistin osan kurpitsapaloista;ja annoin niiden jäähtyä:ne näkyvät ensimmäisessä kuvassa.Hyviä ovat  ihan sellaisinaan namuina,tai vaikka pieniksi kuutioiksi leikattuna jälkiruuissa ym. ym.  Loput kurpitsat kiehuivat vielä nesteessä,ja annoin seoksen kiehua ,kunnes se alkoi karamellisoitua ja muuttua siirappimaiseksi,jolloin otin kattilan pois liedeltä. Annoin seoksen jäähtyä ja sen jälkeen soseutin kurpitsapalat ja siirappimaisen liemen. Ja herranjestas mitä herkkua siitä tuli! Toffeelle vivahtavaa paksuhkoa tahnaa ,jossa tuntuivat myös appelsiini,vanilja ja mausteet.Kun se jäähtyi oli se kuin toffeetahnaa.Tai vaikka kurpitsatoffeehilloa;D

Tämähän käy vaikka mihin: jäätelön kanssa,kakkuihin,kuorrutuksiin,paahtoleivän päälle ym. Vispasin hieman tahnaa kookoskerman kanssa,ja om om tulipa siitä hyvää;sopisi hyvin vaikka täytekakun väliin.Tai jätskin pohjaksi.

Edit:tuosta edellisestä tuli sitten kurpitsa-valkosuklaatryffeleitä.....

Loppuviikosta käväisin ammattilaisten kansainvälisillä ruokamessuilla,johon olin saanut kutsun.  Veljeni Suomesta oli täällä mukanani ja hän kiersi eri osastoja sellaisella vauhdilla,etten oikein hyvin ehtinyt paneutua useiden osastojen tuotteisiin.Tässä kuitenkin olisi ollut pizzaa tarjolla...Pohja oli ihanan rapea:)

Perulla oli tuolla myös kiva osasto;tosin kokit olivat täkäläisiä. Maistoin herkullista chevicheä.Kalasta puheenollen;toisella osastolla maistoin savustettua forellia,ja ruoto takertui kurkkuuni.Kesti monta tuntia ennenkuin pääsin siitä eroon ja olipa olo epämukava sen ruodon kanssa!

Perun osaston mukava kokkipoika

El Nakhlehin mausteinen arabialainen kahvi oli hyvää,kuten viimekin vuonna:)