Vieraillessani viime viikolla Carpaccio-ravintolassa ihastuin niin syömääni punajuuri-carpaccioon,että sitä oli ehdottomasti saatava lisää.Olen toki ennenkin syönyt raakana marinoitua punajuurta, ja olen muutaman kerran tehnyt Chad Sarnon punajuuri-ravioleja,mutta juustohöylällä siivuja leikatessani niistä ei koskaan tullut tasaisia tai kauniita,ja muutenkin juustohöylällä ei ihan kauhean helppoa ole höylätä kovaa kasvista kuten punajuurta.Suomessa omistin sellaisen V-slicer mandoliinin,jota käyttäessani sain niin paljon sormivammoja,että sitä kohtaan tuli kammo ja tänne muuttaessani annoinkin sen pois.Okriinallahan Keittiökameleontista on aika kiva mandoliini käytössä,ja kun hän sellaisesta mainitsi eräässä postaukseni kommentissa (ja nyt viimeisimmässä postauksessaankin),mietin uskaltaisinko hankkia vähän turvallisemman mandoliini-mallin. Perjantaina kävelin torin lähettyvillä ,ja poikkesin siellä olevassa keittiötarvikekaupassa,ja siellä sattuikin olemaan aika turvallisen tuntuinen mandoliini 20% alennuksella.Kun se vielä sattui olemaan viimeinen laite siellä,jäin sitä miettimään joksikin aikaa,ja lopulta sitten sen ostinkin.Ja mikä ero tuohon entiseen laitteeseeni! Tämäkin on vain sellainen muovinen, ei mikään erikoinen mandoliini,mutta ainakin on panostettu siihen,etteivät sormet mene pilalle. Tosin tällaisella kotikäyttöön sopivalla mandoliinilla ei saa aikaiseksi yhtä paperinohuita viipaleita kuin ravintolassa,mutta aika kivasti sillä kuitenkin voi kasviscarpacciota tehdä.
Punajuuricarpaccio
- 1 iso punajuuri
- 5-6 rkl neitsytoliiviöljyä
- 2 valkosipulin kynttä
- suolaa,mustapippuria
- basilika-ruohosipuliöljyä(basilikaa, ruohosipulia,valkosipulia,oliiviöljyä ja suolaa hienonnetaan tehosekoittimessa kastikkeeksi)
- siemeniä (käytin idättettyjä,marinoituja ja kuivattuja auringonkukansiemeniä)
Varsin näppärän näköinen tosiaan toi sunkin laite. Terä on tällaisessa tosiaan partakoneen terävä ja olen kerran jo onnistunut leikkaamaan siivun omasta sormestakin. Kirjaimellisesti! Onneksi ei ollut kovin suuri. Mutta punajuuricarpaccio ei kyllä onnistuisi ilman. Kiva ohje!
VastaaPoistaOkriina:Ainakaan ei taida sormet mennä tuolla,jos olen tarpeeksi huolellinen;siinä entisessä meni,vaikka kuinka varoi.Huh,siivu sormesta,aika paha!
VastaaPoistaPunajuuricarpaccio ennen tätä laitetta oli tosiaankin aika onnetonta,ja juustöhöylänkin kanssa onnistuin saamaan haavoja sormeen,joten tämä laite oli tosiaankin tarpeen.Muutenkin sillä saa kivasti leikattua vihanneksia.
Punajuuri on niin hyvää...
VastaaPoistaSiinä Annan jutussa, josta otin sen pashajäädykkeen oli myös resepti punajuurihillokkeelle!
Nyt naurattaa, minulla oli mandolini-sanan luettuani ihan toisenlainen mielikuva mandoliinista.
VastaaPoistaTuota punajuurijuttua voisi kokeilla ainakin loppukesällä, kun punajuuret ovat tuoreita.
Sinun kuvaaminasi kaikki ruoat näyttävät herkuilta.
Hyvan nakoista punajuurta. Punajuuri kuuluu niihin ruokiin, jotka maistuvat aina...
VastaaPoistaLeena;punajuuri onkin hyvää,pidän siitä eniten raakana. Punajuurihilloke,kuulostaa hyvältä!
VastaaPoistaUnelma:En osaakaan sanoa,miten mandoliini-soittimen nimi on päätynyt myös tälle laitteelle.Punajuuret ovat tosi hyviä tällä tavalla marinoituna:-)
Anna:Niinpä,kauniin näköistä ja maistuvaa!
Tämä ohje täytyy ottaa talteen mutten taitaisi kyllä uskaltaa slaissata millään teräkoneella juureksia. :D Punajuuri on niiiin hyvää, harmittaa kun se tuntuu olevan jotenkin jäävän unholaan.
VastaaPoistaNorppaNoora:Tuollaisella mun ostamalla mandoliinilaitteella voi tällaisia tehdä erinomaisesti,ennen tein juustohöylällä,muttei tullut kauniita ja haavereitakin sattui....Punajuuri on tosiaankin hyvää!
VastaaPoistaOlipa ihanan värikästä ja varmaan maistuis minullekin ;-)
VastaaPoistaIsrael-kaipuu:punajuuri onkin ihanan väristä:-)
VastaaPoistaHerkulliselta näyttää! Punajuuri on melkeinpä suurin suosikkini juureksista. Kaikkein eniten tykkään siitä uunissa laitettuna oliiviöljyn, chilin, valkosipulin, suolan ja Provencen yrttien kera. Raakana en ole sitä kovin paljoa käyttänyt, mutta tätä voisin kokeilla.:)
VastaaPoistaMinulla on kaapin perukoilla joku perintömandoliini, jota en ole kertaakaan käyttänyt. Se näyttää niin sormia uhkaavalta, että en ole viitsinyt edes kokeilla. Mielessä on hankkia Alligator siivutin, jollaisen työkaveri syksyllä osti, ja kovasti on kehunut. Silläkään ei varmasti ohuen ohuita siivuja saa, mutta eiköhän se kotikäytössä silti mene.;)
Kmsu:Tuo sinunkin ohjeesi kuulostaa tosi hyvältä,tosin olen kovasti tykästynyt juuri raakaan punajuureen.'Tuo Alligator siivutin oli mulle tuntematon:googletin,ja se vaikuttaakin aika turvalliselta kun siinä ei ole minkäänlaisia teräsosia mutta näkyy hoitavan sen siivuttamisen hyvin kuitenkin:-)
VastaaPoistaHerkullista, olen syönytkin monta kertaa punajuuricarpacciota, joskus raa'asta, joskus keitetystä punajuuresta.
VastaaPoistaEn ole koskaan kuullut tuota mandoliininimitystä tuolle laitteelle, taitaa olla saksaksi ihan vaan Gurkenreibe eli kurkkuhöylä.
Allu:juu,punajuuuricarpaccio on hyvää! Englanniksi olen kyllä aina kuullut kokkienkin käyttävän tuota mandoliininimitystä.
VastaaPoista