lauantai 10. maaliskuuta 2012

Urbaaninen villiyrttien keräilykierros

Villiherneen kukka
Eilen aamupäivällä kokoonnuin muutaman muun innokkaan villikasvikerääjän kanssa Tel  Avivin Neve Zedeqissä. Kierroksen järjestänä oli CityTree,eli ekologinen yhteisö,jossa olen muutaman kerran käynyt raakalounaalla ja kirjoittanut siitä mm. täällä. Retken tarkoituksena oli oppia,että myös ihan keskikaupungissa on paikkoja ,joista löytyy syötäviä kasveja,ja jotka kuitenkaan eivät ole liian lähellä liikennettä. Syötävien villikasvien tarjonta on nyt täällä parhaimmillaan,ja tunnistan sekä kerään useita,mutta on myös sellaisia,joista en ole varma,tai en niitä tunnista,ja siksi lähdin kierrokselle mukaan.Meillä oli myös erittäin asiantunteva opas!
Heti alussa törmäsimme kaalivalvattiin.Olin tätä kasvia nähnyt ennenkin,mutten tunnistanut sitä tai tiennyt minkä niminen se on.Ja heti maistettuani tätä totesin,että pidän siitä.Sehän on salaatin sukulainen ja tuokin mieleen vihreän salaatin. Kaalivalvatti sisältää mineraaleja,ja vitamiineja kuten A,B ja C-vitamiinia.Tätä keräsinkin sitten ahkerasti eräästä villiintyneestä pihasta.
Kaalivalvatin lehdet voivat olla myös tällaisia. Se viihtyy parhaiten istutettujen kasvien läheisyydessä,jossa on tarpeeksi vettä,Huomasimme,että varjoisilla alueilla sillä oli isommat lehdet kuin aurinkoisella alueilla  kasvaneilla kaalivalvateilla.
Löysimme myös villiherneitä. Villiherneen palot ovat tosi pieniä,ehkä 3 tai maksimum 4 sentin kokoisia.
Herneet ovat pikkuriikkisiä,mutta yllättävän makeita.Ja tuon herneenpalonkin kuulemma voi syödä.
Löysimme myös sikuria ,joka oli minulle ennestään tuttu.Tästähän on kehitetty salaattisikuri.
Näimme ja keräsimme jauhosavikkaa.Kuvan punertava jauhosavikka on kuivahtaneesta kasvista,enkä tiedä ,onko tämä lajike sama kuin Suomessa muinaistulokkaana kasvava jauhosavikka.
Ennen kuivahtamista se oli näin vihreä.Täällä kasvaa 10 eri savikkalajiketta.Maistoin siemeniä eivätkä ne olleet hullumpia.Niitä on aikoinaan käytetty jauhojen jatkeena pula-aikana.Savikka on sukua kvinoalle. Tästä käytetään ruoaksi kasvin lehdet,joita ei kuitenkaan pidä nauttia liikaa korkean oksaalihappopitoisuuden vuoksi.Mutta hyvän makuisia olivat nämäkin.
Sisymbrium irio. En löytänyt tälle suomenkielistä nimeä ,joten ei ehkä kasva Suomessa.Tämä on sukua sinappikaalille eli rucolalle. Siitä käytetään lehdet ja nuo piikkimäiset osat.Maistuu jännästi piparjuurelle,ja lehdissä on voimakkaampi maku kuin noissa ohuissa osissa.Tätä on käytetty Lähi idässä yskänlääkkeenä sekä reumatismilääkkeenä.
Kun kaikki kasvit oli kerättu,menimme CityTree-asuntoon,jossa Tami teki meille niistä smoothien,lisäten mukaan mansikoita ja appelsiineja.Hyvää oli!
Ihailin taas ikkunalle pystytetyissä tarjottimissa kasvavia versoja;tässä vehnänorasta ja auringonkukan versoja kasvamassa.
Ja viikonlopun smoothie -ja salaattiaineksia tuli poimittua kiva määrä kotiinkin:)

22 kommenttia:

  1. Kiitos tästä tietoiskusta. Yritän pitää silmäni auki, jospa täältäkin löytyy samoja kasveja.

    VastaaPoista
  2. Täällä puhutaan nykyään hortoilusta, kun keräillään luonnonkasveja syötäväksi. Kiva sana minusta:)

    VastaaPoista
  3. Unelma:toivottavasti sieltä löytyy...

    Campasimpukka:hortoilu kuulostaa mukavalta;D Kävinkin katsomassa hortoilusivustoa...

    VastaaPoista
  4. Kaalvalvattia kasvaa meilläkin ja muitakin tutun näköisiä villiyrttejä olite löytäneet. Villiherneistä voi kuitenkin vain unelmoida :) Uu, en malta odottaa, että meilläkin päästäisiin pian keräilemään. No, pari kuukautta vielä...

    VastaaPoista
  5. Okriina;kaalivalvattia oli tänään sekä salaatissani sekä smoothiessa;D Ja kiva kun on vähän samanlaisia syötäviä villikasveja täällä ja siellä;D Tänään löysin täältä kotini läheltä aika monta villihernettä,mutta vielä sellaisessa vaiheessa,ettei herneenpalkoja ollut.Ja pian teilläkin koittaa tuo villiyrttien aika!

    VastaaPoista
  6. This looks like such a great day! I'd really like to get better at foraging.

    VastaaPoista
  7. Kyllä tuo jauhosavikka näyttää aivan erilaiselta kuin se, mikä kasvaa täällä Suomessa.

    VastaaPoista
  8. On kyllä hienoa, kun siellä järjestetään tuommoisia kierroksia. Ihania nuo villiherneet! Onkohan tuo sikuri sitä samaa, mitä käytettiin Suomessakin joskus kahvin korvikkeena? Täällä Intiassahan suodatinkahvijauheet sisältävät melkein poikkeuksetta sikuria, ja nyt minä olen jopa oppinut juomaan sitä sikurikahvia. :-)

    VastaaPoista
  9. There are a lot of health benefits herbal for human body because there are any kind nutrition inside, thanks for your info

    VastaaPoista
  10. Tuossapa hyvä hauska harrastus johon voisi yhdistää terveyttä, ekotekoja ja rahansäästöä :)

    VastaaPoista
  11. Katherine;it was really nice to learn about new edible plants:)

    Marleena:ajattelinkin,että se voisi olla hieman erilainen lajike täällä,etenkin kun täälläkin niitä on 10 lajia.No joku syötävä savikka se kuitenkin on...

    Hippu:Täällä on monta erilaista yhdistystä ,jotka järkkäävät tällaisia syötävien kasvien keruuretkiä.Tämä oli kiva ja parasta siinä oli se,että nyt tunnistan jo aika monta syötävää kasvia.Juu sama sikuri se on! Täälläkin saa jonkinlaista korvikekahvia,taitaa sekin olla sikurista tehty,ja sitä saa terveyskaupoista.

    Lemongrass herb;especially the wild herbs are full on good nutrition!

    Rita:Nimenomaan,ja syötävät villikasvit ovat tosi hyviä.Ja aivan ilmaisia!

    VastaaPoista
  12. Olipas ihana retki! Itsekin haluaisin niin oppia enemmän villiyrteistä/kasveista. Lainasin just opuksen, josta voin tutkailla tarkemmin. Kerään lähinnä tuosta takapihalta kaikenlaista.

    Mahtavat tarjottimet vehnäorasta ja auringonkukkaa:)

    VastaaPoista
  13. Kaisu:tosi kiva ja mielenkiintoinen retki olikin ja eilen lähiseudun villiintyneeltä pläntiltä jo löysinkin samoja kasveja lisää:) Ja noita tarjottimia ikkunassa kadehdin!

    VastaaPoista
  14. Olipa kesäinen ja luonnontuoksuinen postaus, kiitos tästä. Tuli mieleen äitini, joka kerää yrttejä, nokkosia, apiloita ym. luonnon materiaaleja koti-Suomessa ja purkittaa niitä talveksi. Minullekin laittoi mukaan pussilliset nokkosta ja kuivattuja suppilovahveroita kun läksin Englantiin :>

    Ja tosiaan: Herneenpalkoja voi huoletta syödä. Niin on meilläkin tehty kersoista asti. Apilankukkia 6-vuotias velipoika pistelee myös ahnaasti kesäisin takapihallamme :) Israelilaisista lajikkeista en tiedä, mutta eivätköhän ne ole ihan samaa terveystavaraa, jos vaan kasvavat suojassa liikenteeltä ja muilta ympäristösaasteilta.

    Kiitos kesän tuomisesta keskuuteemme ja mukavaa maaliskuun jatkoa sinulle! :)

    VastaaPoista
  15. Maria;Kesä tosiaankin,koska kesällähän näitä syötäviä kasveja on sitten Suomessa:) Ja ihanat tuliaiset lähetti äitisi mukaasi.Minä olen esimerkiksi kerännyt malvaa ja kuivannut sitä,ja sitten jauhanut sen jauhoksi,jota on kätevä laittaa smoothieiden sekaan sitten kun ei ole villikasveja.Hyvä,jos vielä löytyy noita villiherneitä niin herneenpalotkin syödään sitten;D Olivat muutenkin ne herneet siellä niin snadeja että helpompi syödä ne palkonsa kanssa.Apilankukkia viime viikolla haistelin,mutten ole koskaan suuhuni vielä laittanut...Mukavaa maaliskuuta sinullekin!

    VastaaPoista
  16. Varmasti tuli terveellinen vihreä juoma. NAMS =)

    VastaaPoista
  17. arvaatkin varmaan että luin suurella mielenkinnolla :).

    VastaaPoista
  18. Merituuli:Juu arvaan,ja muistankin omat postauksesi villiyrteistä,PIan pääset taas niitä poimimaan!

    VastaaPoista
  19. Sieltähän löytyy luonnosta paljon kaikenlaista syötävää!:) Tai kyllähän täällä Suomessakin monenlaista villiyrttiä on, kun vain oppisi niitä kunnolla tunnistamaan ja käyttämään.

    VastaaPoista
  20. Kmsu:Tähän aikaan vuodesta villiyrttejä on ihana määrä ja helppo löytää.Eilenkin menin aikaisin aamulla lenkille Tel Avivin keskuspuistoon,ja poimin ison pussillisen kaalivalvattia ja villisinappia. Suomessakin ihanasti on kesällä villiyrttejä;joku sivustokin on mutten nyt muista mikä se oli.

    VastaaPoista
  21. Lahjoitin siulle tunnustuksen, löytyy blogistani :)
    punamustaa.blogspot.com

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...