Onnistuin viime viikolla löytämään varmaankin kauden viimeiset meyer-sitruunat,ja koska niiden sesonki täällä on niin lyhyt,pakastin jonkun verran tämän ihanan aromaattisen sitruunan mehua.Loput käytin näiden suklaatäytteisten leivosten pohjiin. Meyer-sitruunahan maistuu ja tuoksuu sitruunan ja mandariinin sekoitukselle,ja aika lähelle samaa makua/tuoksua pääsee,kun sekoittaa vaikka mandariinin ja sitruunan mehua keskenään.Ennestään olen käyttänyt tätä sitruunaa seesamipohjaisessa sitruuna-mandariinijäätelössä, raw suklaaleivoksissa ja sitruunatortussa. Tämänkertaiset leivokset syntyivät pakastimen tyhjennyksen yhteydessä: minulla oli siellä taatelilla maustettua cashew-kookosöljytahnaa,josta tuli tuo täyte.
En laittanut ainesten määriä ylös,mutta pohjissa on meyer-sitruunan mehua ja kuoriraastetta,mantelia,kookosta ja idätetyistä kauranjyvistä jauhettua jauhoa sekä steviaa. Levitin taikinan kuivurin kiinteälle pohjalle,ja leikkasin pyöreän pikkulasin avulla siitä pyöreitä muotoja,jotka kuivasin kunnes ne pysyivät hyvin koossa.
Täytteeseen tuli siis taatelilla maustettua cashew-kookosöljytahnaa,johon lisäsin vielä jauhettua kaakaonibsiä sekä carobia. Laiton yhden pohjan silikonivuoan pohjalle,päälle täytellä runsas kerros,ja toinen pohjalevy päälle,jonka jälkeen laitoin koko silikonivuoan jääkaappiin jähmettymään. Lopuksi kierittelin leivoksia kookoshiutaleissa,joka tarttui täytteen sivuille.
 |
| Kuva netistä |
Itse asiassa leivokset muistuttavat argentiinalaisia alfajores-keksejä,joista minulla on tietynlainen muisto Venezuelan ajoilta.Vuokrasimme silloin nimittäin muutamiksi kuukausiksi osan eräästä suuresta asunnosta lähellä Caracasin keskustaa,ja argentiinalainen vuokraemäntämme sanoi,että hän vain silloin tällöin tulee asuntoon tekemään näitä Alfajores-keksejä. Ei se kuitenkaan näin ollut,vaan hän oli siellä suurinpiirtein aamusta iltaan taitelemassa alfajoreseja,ja näin tuskin pääsin käyttämään keittiötä!
Oispas kiva päästä maistamaan meyer-sitruunaa. Oon tässä muutaman päivän sisään huomioinut tuhat kertaa kuinka tastespotting.com -sivustolla jengi tekee meyeristä herkkuja mutta Suomessahan moisesta ei ole kuultukaan. Kotimaan varjopuolet. ;)
VastaaPoistaAnni:aika lähelle tosin pääsee,jos sekoittaa sitruunaa ja mandariinia.Täälläkin niiden aika on kovin lyhyt,eikä ihan joka paikasta niitä löydy.
VastaaPoistaUuh, ihana ohje! En ole päässyt maistamaan meyer-sitruunoita moneen vuoteen, ja muistelen kaipauksella sitruunapuuta ystävämme pihalla Kaliforniassa.
VastaaPoistaEn ollut koskaan kuullutkaan meyer-sitruunasta, vaikka joskus olen ihan työksenikin hedelmiä ja vihanneksia myynnyt. Ehkä se menee niin, että Suomessa puhutaan esim. persikasta, mutta maissa, joissa kyseisiä hedelmiä kasvaa, mennään tarkemmalle eli lajiketasolle.
VastaaPoistaHmm... kun ajattelee jotain sitruunan ja mandariinin välimuotoa makuelämyksenä. Mahtaa olla maistuvaa!
Okriina;meyer-sitruunat ovat todellakin ihania,niiden värikin niin aurinkoinen:-)
VastaaPoistaAnne:Suomessa ei tätä sitruunalajiketta kai näy. On aika yleinen Yhdysvalloissa (lämpimillä seuduilla)ja täällä jonkun verran aina löytyy sitä keskitalvella.Jos vaan näen,niin heti ostan,sillä olen tähän sitruunaan hulluna.Mutta tosiaankin voi hieman aistia sen makua kun yhdistää vaikka sitruunan ja mandariinin mehua.
Rakastan sitruunaisia jalkiruokia ja leivonnaisia! Olen tainnut tuota Meyer sitruunaa taalta saadakin.
VastaaPoistaMaria:niin minäkin,olen hulluna kaikkeen sitruunaiseen! Ja tuo Meyer sitruuna on niin ihana;kiva että teilläkin sitä on!
VastaaPoistaEipä ole Meyer-sitruuna tullut koskaan meikäläistä vastaan.
VastaaPoistaAllu:kokeile yhdistää sitruunaa ja mandariinia,niin pääset aika lähelle...
VastaaPoista