Torstai-iltana tapasin muita bloggareita,ja paikalla tarjotun jälkiruuan päällä oli pieni kirsikkamainen suklaanvärinen hedelmä,jota ensin luulinkin suklaaksi,mutta osoittautuikin makeaksi pitango-hedelmäksi.Blogitapaamisesta myöhemmin,ensin esittelen tämän uuden tuttavuuden:Pitango,pitanga tai Surinamin kirsikka,Brasiliasta kotoisin oleva pensaspuu. Sen hedelmät ovat joko makeita tai erittäin kirpeitä,riippuen kypsyysasteesta. Pitango on täynnä C-vitamiinia. Jälkiruuan päällä oleva pitango oli jo täysin kypsä,ja makea.
Sain selville,että pitango on täällä suosittu koristepensaana,ja seuraavan päivänä jo törmäsinkin sellaiseen,josta ylläoleva kuva. Otin siitä pari hedelmää,jotka olivat joko vihreitä tai oranssin punaisia. Oranssisen pitangon maku on erittäin kirpeä! Siinä on sisällä pyöreä siemen;säilytin molempien syömieni pitangojen siemenet ja aion kokeilla,jospa ne lähtisivät itämään. Miten en ollut tätä ennen koskaan törmännyt ja heti ensimmäisen hedelmän syötyäni näin jo kokonaisen pensaan......
Torstai-iltana sitten tapasin muita bloggareita;jo pariin otteeseen aiemmin tapaamiani englanninkielisiä täkäläisiä ruokabloggareita.Mukana olivat kaikki aiemmin mukana olleet bloggarit,eli Mimi,Michelle, Liz, Irene, ja Sarah (kaikilla upeat englanninkieliset blogit). Tällä kertaa mukana oli uusia tuttavuuksia:2 IT-alalla olevaa nuorta miestä,jotka myös ylläpitävät kulinaarisiin matkoihin täällä Israelissa keskittyvää palvelua,sekä Emily,joka on holistinen terveysvalmentaja.Tapaaminen pidettiin Mimin kotona,ja kokkina toimi hänen lisäkseen Michelle;molemmat ovat erinomaisia kokkeja.Maksoimme kaikki tietyn summan kulujen kattamiseksi, mutta saimme paljon ylitse mitä olimme maksaneet.Ensinnäkin meillä oli oma viiniesittelijä,nimittäin Irene,joka toimiikin täällä kahden suuren viinitarhan viiniesittelijänä. Tervetuliaisdrinkkinä tai drinkkeinä oli kaksi erilaista espanjalaista Cavaa,ja pöytään asettettuamme maistoimme useita erinomaisia viinejä (kaikki täkäläisiä).Irene kertoi jokaisesta viinistä perinpohjaisesti:mikä rypäle,miten viljellään,miten kypsytetään ja niin edelleen. Ruoka oli todella hyvää;ensin meillä oli pieni amuse bouchee, eli pikkuinen alkupala.Portobellosieni tomaatticonfit-kastikkeessa,ja päällä pieni lättynen.Seuraavaksi saimme salaatit,joissa oli baby salaattilehtiä,päärynää,saksanpähkinöitä,homejuustoa sekä vinaigrettekastiketta.Pääruokana oli meribassia,vihreitä papuja ja maissitimbaali,ja jälkiruokana jäädyke,ihanasti maustettu kirsikkakastike sekä pikkuruisia manteli financierejä.Sen jäädykkeen päällä oli sitten se kypsä pitango,jota ensin luulin suklaaksi.....Reseptit tulevat olemaan Michellen blogissa,mutta ainakaan vielä hän ei ole niitä sinne postaillut.
Saimme myös maistaa Mimin itse tekemiä viinejä,jotka myös olivat erinomaisia.Olen aiemminkin saanut maistaa hänen tekemäänsä Chardonneytä,joka oli todella hyvä.Hän ostaa kerran vuodessa 100 kiloa eri rypälelajikkeita,joista hän tekee viininsä.Vasemmalla näkyy Mimin viinipuristin.Oikealla taas näkyvät Mimin viinisäiliöt ,joissa hänen viininsä kypsyvät. Kuvat ovat vähän epäselviä,käsi taisi viinimaistelun jälkeen hieman täristä. Mimi tekee myös omat liköörinsä,ja pöydällä oli hänen valmistamaansa kahvi-,bergamotti-,persikka-ja sitruunalikööriä.Mimi on uskomaton ,sillä hän tekee itse myös yrittipohjaiset lisäaineettomat voiteensa. "Pidän siitä,että saan tehdä kaikki asiat ihan alusta ja itse",sanoo Mimi.Toivottavasti pääsen joskus hänen luonnonkosmetiikka-kurssilleen;pitäisi vaan koota sopiva ryhmä.
Eilen olin kutsuttu ystävän luo illalliselle.Mukaan vein aasialaistyyppistä kaalisalaattia sekä kyssäkaalisalaattia. Tein sen muuten samoin kuin viime kerralla,mutta kyssäkaali oli kuutioiden sijaan ohuena raasteena ja lisäsin siihen raastettua porkkanaa.Olen niin ihastunut tähän salaattiin että teen sitä usein!
Saimme myös maistaa Mimin itse tekemiä viinejä,jotka myös olivat erinomaisia.Olen aiemminkin saanut maistaa hänen tekemäänsä Chardonneytä,joka oli todella hyvä.Hän ostaa kerran vuodessa 100 kiloa eri rypälelajikkeita,joista hän tekee viininsä.Vasemmalla näkyy Mimin viinipuristin.Oikealla taas näkyvät Mimin viinisäiliöt ,joissa hänen viininsä kypsyvät. Kuvat ovat vähän epäselviä,käsi taisi viinimaistelun jälkeen hieman täristä. Mimi tekee myös omat liköörinsä,ja pöydällä oli hänen valmistamaansa kahvi-,bergamotti-,persikka-ja sitruunalikööriä.Mimi on uskomaton ,sillä hän tekee itse myös yrittipohjaiset lisäaineettomat voiteensa. "Pidän siitä,että saan tehdä kaikki asiat ihan alusta ja itse",sanoo Mimi.Toivottavasti pääsen joskus hänen luonnonkosmetiikka-kurssilleen;pitäisi vaan koota sopiva ryhmä.
Eilen olin kutsuttu ystävän luo illalliselle.Mukaan vein aasialaistyyppistä kaalisalaattia sekä kyssäkaalisalaattia. Tein sen muuten samoin kuin viime kerralla,mutta kyssäkaali oli kuutioiden sijaan ohuena raasteena ja lisäsin siihen raastettua porkkanaa.Olen niin ihastunut tähän salaattiin että teen sitä usein!
Piti oikein lukea kahteen kertaan tuo postaus, hieno juttu. Mun mies muuten aina haaveilee enologiksi opiskelemisesta, sitten kun jää eläkkeelle.
VastaaPoistajännä hedelmä, paljon maistellut, mutta en sellaista.
VastaaPoistaEn ole minakaan kuullut tuosta hedelmasta mitaan.
VastaaPoistaİhanat salaatit taas olit tehnyt.
Ei taideta törmätä bitangoon täällä...
VastaaPoistaPortobellon sieni tomaatticonfikastikkeessa...kuulostaa hyvältä.
Allu;siitä vaan,Mimikin tekee hyvät viininsä kotona,joten ei se mahdotonta ole.Ja ne Mimin viinit ovat tosi hyviä!
VastaaPoistaHannele:minäkin nyt vasta ensimmäisen kerran...
Sateenkaari:Vielä pari päivää sitten oli minullekin tuntematon.Kaalisalaatit ovat tosi hyviä mielestäni.
Leena:taitaa tuo pensas kasvaa vähän lämpimämmällä alueella,ei varmaan Suomessa kestäisi.Portobello sieni siinä kastikkeessa oli hyvää,lettua en syönyt.
Oi, minäkin haluan tutustua pitangoon! Ihan uusi hedelmä minulle, täytyy pitää silmät auki jos siihen vaikka törmäisikin. Nättikin on kuin mikä.
VastaaPoistaToivottavasti saat pian pienet pitangontaimet kasvamaan!
Pinea;nätti ja mielenkiintoinen tuttavuus tosiaankin! Ja kivasti kirpeä,ainakin tuossa vähemmän tummassa vaiheessa.Toivottavasti itävät,kestää kuulemma parisen kuukautta ennenkuin sen pitäisi tapahtua...
VastaaPoistaPää pyörällä täällä mietin millainen on taitavien ruokabloggareiden kokoontuminen kun se on nyyttärityyppinen ja kaikki valmistavat jotain. Voi vautsi mikä elämys olisi päästä paikan päälle.
VastaaPoistaIhana tapaaminen teillä oli ja kiva, että jaoit sen meidän kaikkien kanssa!
VastaaPoistaRita:Suomessahan sellaisia nyyttäritapaisia on ollutkin,esim. Merituuli Sillä Sipulista ja Pastanjauhajatkin ovat sellaisista kertoneet.Täällä olemme tavanneet ravintoloissa ja nyt Mimin kotona.Se ei ollut nyyttäritapainen,sillä Mimi pitää kosher-keittiötä ja kaikkea ei voi sinne silloin viedä. Mutta vaivaa oli nähty ihan valtavasti ja koko ateria oli kuin 5 tähden ravintolassa!
VastaaPoistaOkriina:oli tosiaankin mukava ja antoisa tapaaminen:-)
Hyvää äitienpäivää, Yaelian.
VastaaPoistaOli mukavaa lukea ruokabloggareiden tapaamisesta.
Unelma;kiva että pidit! Ja kiitos,ssamoin sinulle!
VastaaPoistaA lovely evening indeed! That's great that you found the pitangos so quickly afterward -- I'm still not sure I've ever seen them.
VastaaPoistaLiz:The evening was really lovely!I found the pitangos just outside the Mueller youghurt tent(it was their decoration) at the Rabin square.I was so amazed to see them as prior to eating that one pitango at Miriam's I had never even seen one!
VastaaPoistaOlipa kiva ruokatapaaminen ja mielenkiintoisia juttuja olit sielta bongannut.
VastaaPoistaPitanga on tuttu mulle Brasiliasta mutta ei ruokana! Kaytin siella Natura-merkkista kosmetiikka sarjaa ja heidan kaikki tuotteet perustuivat brasilialaisiin hedelmiin, pahkinoihin ym. Pitanga-shampoota ja hoitoainetta olen ainakin kayttanyt.
Sari;oli tosiaankin kiva bloggaritapaaminen
VastaaPoistaOlet siis asunut myös Brasiliassa,mielenkiintoista!
Jännää,että tuota pitangaa on käytetty myös kosmetiikassa.Se kypsä yksilö ainakin oli kivan makuinen!