Savun makuinen porkkananakki

Hieman yli 3 kuukautta sitten Tel Avivin Saronassa avattiin pop-up vegaaniravintola,jonka piti olla pystyssä 3 kuukautta. Miss Kaplan-ravintolasta tuli kuitenkin niin suosittu,että 3 kuukauden jälkeen ravintolan pitoa päätettiin jatkaa,toistaiseksi. Lähes kaikki siellä käyneet ovat kehuneet ravintolan ruokaa ja etenkin ravintolan  porkkanahodaria. Miss Kaplanin porkkanahodarin porkkananakki  on valeltu Jack Daniels-viskillä,ja savustettu omenapuulastuilla. Porkkananakki on ravintolassa aseteltu höyrytetyn vietnamilaisen sämpylän sisälle,jossa myös säilöttyä sipulia.Kun niin monesta paikasta olin lukenut tuosta porkkananakista ja tuttavakin kertoi miten herkullinen se on,niin ajattelin vastaavan löytyvän netistä.Ja löytyihän se,tosin ei savustimessa tehty versio kuten ravintolassa,mutta täytyy sanoa että porkkana ei ole koskaan maistunut paremmalta;D Tein oman "nakkini" Clean Eating Vegan Girl-blogista löytämäni ohjeen pohjalta ,mutta ilman sämpylää. Jestas miten porkkana voi olla hyvää;itse asiassa tuota syödessä porkkana ei edes tullut mieleen.....

Savun makuinen porkkananakki

• 2-3 keskikokoista porkkanaa
• öljyä paistamiseen

Marinointiliemi

• noin 60 ml soijakastiketta
• noin 60 ml vettä
• 1 rkl riisietikkaa
• 1 rkl seesamiöljyä
• ½ rkl omenasiiderietikkaa
• 1 tl savuaromia
• 1 murskattu valkosipulin kynsi
• 2 tl tummaa sokeria
• mustapippuria
• ½ tl savupaprikaa
• ripaus chilipippuria

Porkkanat kuoritaan,ja niitä keitetään kunnes ne ovat pehmenneet,mutta kuitenkin niin että ovat edelleen "al dente".Porkkanoiden kiehuessa sekoitetaan liemen ainekset .

Avattavat ja suljettavat pussit sopivat parhaiten marinointiin. Liemi kaadetaan pussiin,ja porkkanat joutuvat myös sinne sen jälkeen kun ne ovat hieman ehtineet jäähtyä. Pussi sisältöineen laitetaan jääkaappiin 24 tunniksi.Kävin välillä kääntelemässä pussia.

Vuorokauden marinoinnin jälkeen porkkanat poistetaan pussista.Pannulla lämmitetään muutama ruokalusikallinen öljyä,ja porkkanan pintoja ruskistetaan muutama minuutti.Sen jälkeen kaadoin koko liemen pannuun,ja annoin sen supistua kokoon,aina välillä porkkanoita käännellen. Liemi imeytyi porkkanoihin,joista tuli ihanan maukkaita:) Tässä päällä on friteerattua persiljaa ja hieman persiljaöljyä ,sekä Dijon-sinappia. Tosi hyvin sopi sinappi myös tällaisen vaihtoehtonakin kanssa;D

Muutama päivä myöhemmin tein savuporkkananakkeja toisen kerran,; näihinhän tulee melkein himo. Söin salaatin kanssa ja tietenkin lautasella oli myös sinappia;D

Urbaaninen villiyrttien keräilykierros

Villiherneen kukka

Eilen aamupäivällä kokoonnuin muutaman muun innokkaan villikasvikerääjän kanssa Tel  Avivin Neve Zedeqissä. Kierroksen järjestänä oli CityTree,eli ekologinen yhteisö,jossa olen muutaman kerran käynyt raakalounaalla ja kirjoittanut siitä mm. täällä. Retken tarkoituksena oli oppia,että myös ihan keskikaupungissa on paikkoja ,joista löytyy syötäviä kasveja,ja jotka kuitenkaan eivät ole liian lähellä liikennettä. Syötävien villikasvien tarjonta on nyt täällä parhaimmillaan,ja tunnistan sekä kerään useita,mutta on myös sellaisia,joista en ole varma,tai en niitä tunnista,ja siksi lähdin kierrokselle mukaan.Meillä oli myös erittäin asiantunteva opas!

Heti alussa törmäsimme kaalivalvattiin.Olin tätä kasvia nähnyt ennenkin,mutten tunnistanut sitä tai tiennyt minkä niminen se on.Ja heti maistettuani tätä totesin,että pidän siitä.Sehän on salaatin sukulainen ja tuokin mieleen vihreän salaatin. Kaalivalvatti sisältää mineraaleja,ja vitamiineja kuten A,B ja C-vitamiinia.Tätä keräsinkin sitten ahkerasti eräästä villiintyneestä pihasta.

Kaalivalvatin lehdet voivat olla myös tällaisia. Se viihtyy parhaiten istutettujen kasvien läheisyydessä,jossa on tarpeeksi vettä,Huomasimme,että varjoisilla alueilla sillä oli isommat lehdet kuin aurinkoisella alueilla  kasvaneilla kaalivalvateilla.

Löysimme myös villiherneitä. Villiherneen palot ovat tosi pieniä,ehkä 3 tai maksimum 4 sentin kokoisia.

Herneet ovat pikkuriikkisiä,mutta yllättävän makeita.Ja tuon herneenpalonkin kuulemma voi syödä.

Löysimme myös sikuria ,joka oli minulle ennestään tuttu.Tästähän on kehitetty salaattisikuri.

Näimme ja keräsimme jauhosavikkaa.Kuvan punertava jauhosavikka on kuivahtaneesta kasvista,enkä tiedä ,onko tämä lajike sama kuin Suomessa muinaistulokkaana kasvava jauhosavikka.

Ennen kuivahtamista se oli näin vihreä.Täällä kasvaa 10 eri savikkalajiketta.Maistoin siemeniä eivätkä ne olleet hullumpia.Niitä on aikoinaan käytetty jauhojen jatkeena pula-aikana.Savikka on sukua kvinoalle. Tästä käytetään ruoaksi kasvin lehdet,joita ei kuitenkaan pidä nauttia liikaa korkean oksaalihappopitoisuuden vuoksi.Mutta hyvän makuisia olivat nämäkin.

Sisymbrium irio. En löytänyt tälle suomenkielistä nimeä ,joten ei ehkä kasva Suomessa.Tämä on sukua sinappikaalille eli rucolalle. Siitä käytetään lehdet ja nuo piikkimäiset osat.Maistuu jännästi piparjuurelle,ja lehdissä on voimakkaampi maku kuin noissa ohuissa osissa.Tätä on käytetty Lähi idässä yskänlääkkeenä sekä reumatismilääkkeenä.

Kun kaikki kasvit oli kerättu,menimme CityTree-asuntoon,jossa Tami teki meille niistä smoothien,lisäten mukaan mansikoita ja appelsiineja.Hyvää oli!

Ihailin taas ikkunalle pystytetyissä tarjottimissa kasvavia versoja;tässä vehnänorasta ja auringonkukan versoja kasvamassa.

Ja viikonlopun smoothie -ja salaattiaineksia tuli poimittua kiva määrä kotiinkin:)

Taas lounaalla urbaanissa ekoasunnossa

Kävin tänään lounaalla,jo kolmatta kertaa,Citytree-asunnossa,joka on urbaani ekologinen keskus.Mukaani lähti ystäväni Mary,joka on elinikäinen kasvissyöjä,muttei ollut aiemmin ollut Tamin luona raakalounaalla.

Heti ensimmäiseksi joimme kuvassa näkyvät juomat,joissa oli ainakin paprikaa,punajuurta,sipulia,mantelimaitoa ja muutakin,mutten muista mitä.Juomien väri oli upea ja maku hyvä ja raikas;juuri sopiva lämpimään säähän.

Pöydän antimet näyttivät taas herkullisilta ja houkuttelevilta.

En voinut olla ihailematta tuon alemman vahvan värisen,paprikaisen pähkinätahnan upeaa väriä. Takana nigellan siemenillä koristeltua cashew-juustoa.

Nämä vihreät ihanuudet olivat ihan edessäni(kaikki luomua)joten niitä tulikin paljon popsittua ja etenkin söin tahnoilla täytettyjä salaatinlehtiä.Kuvassa näkyvä portulakka on villiä;sitä kuulemma kasvaa juuri nyt,vaikken ole sitä missään nähnyt;ehkä kaupungin ulkopuolella tai  keskuspuistossa voi sitä löytää.

Punajuuricarpaccion päälle oli ripoteltu villisinapin siemeniä.Punajuuret ovat tähän aikaan vuodesta todella hyviä.

Jälkiruoka oli taas kerran taivaallisen hyvää. Mantelimaitopohjaista mansikka-vesimelonijäätelöä,jonka päällä ihanaa tattari-pitango-granolaa,cashewkermaa,taatelikastiketta ja jonkinlaista hedelmä-rolluppia.Olisin voinut ottaa toisenkin annoksen...Pitangoa oli muutenkin tarjolla,ja säästin siemenet,jos niistä vaikka kasvaisi jotain...

Olen nauttinut näillä aterioilla paitsi ruuasta myös mielenkiintoisesta seurasta ja keskusteluista. Tällä kertaa vieraina oli myös 2 amerikkalaista naista New Jerseystä,joista toinen oli entinen luomuviljelijä ja nykyinen ympäristöaktivisti ja toinen johtaa jonkinlaista ekokeskusta.Molemmat olivat pitäneet kotikoulua lapsilleen ,ja oli mielenkiintoista kuunnella heidän mietteitään siitä. He mainitsivat usein myös Eliot Colemanin,joka on tunnettu luomuviljelijä,ja myös kirjoittanut useita kirjoja luomuviljelystä.

Matkalla takaisin , vanhan kaupungintalon aukion lähellä olevaa portaikkoa,huomasimme mulperipuun.Valkoiset,vielä kypsymättömät marjat olivat ihan ulottuvilla,mutta ylempänä oleviin tummiin,kypsiin marjoihin emme ylettyneet....

Uusi käynti raakalounaalla ekologisessa asunnossa

Vajaa muutama viikko sitten olin Citytree-ekologisessa asunnossa raakalounaalla ,ja tänään jo suunnistin sinne uudestaan,yhdessä suomalaisen E:n kanssa,joka myös on kiinnostunut raakaruoasta.

Tulimme hieman etuajassa,ja Tami kysyi haluammeko jo vihersmoothiemme.

Smoothie oli hyvää:vihreitä lehtiä,omenaa,papaijaa ja appelsiinia.

Tami kertoi meille miten ekologisen asunnon toiminta oli alkanut:hän vietti kiireellistä ja stressin täyttämää elämää IT-alalla,ja rupesi jossain vaiheessa kyseenalaistamaan elämäänsä.Hän myös kärsi allergioista ja vatsaongelmista. Luovuttuaan sokerista,viljasta  ja maitotuotteista hän alkoi voida paremmin ja vaivat hävisivät. Samalla hän myös alkoi miettimään kulutusta ja ekologinen kestävyys (sustainability) alkoi saada merkitystä hänen elämässään. Näin syntyi ekologinen asunto,jota pyörittää Tami yhdessä monen vapaaehtoisen kanssa.Ekologisessa asunnossa järjestetään  raakaruokakursseja,raakaruoka-ateroita,kompostoimiskursseja,permakulttuuri-sekä muita urbaaniseen ekologiaan liittyviä kursseja ja tapahtumia.

Pöytään ilmestyi tahnoja sekä salaatteja.Oranssi tahna on porkkanoista ja manteleista tehty (tosi hyvää),vihreätä luulin ensin pestoksi,mutta siinä onkin piparjuurta,papaijansiemeniä sekä yrttejä. Pikantit oliivit oli joku talon henkilöistä valmistanut omista oliiveistaan.  Ying-ja yang-muotoon laitetut tahnat oli valmistettu esim.punajuuresta ja manteleista;vaaleampi tahna maistui ihanasti marsipaanille (karvasmanteleiden johdosta) Linssisalaatti oli ihanaa,eikä siihen ollut lainkaan lisätty öljyä.

Porkkanaiset krakkerit olivat hyviä ja samoin nuo pikku pyörykät:vihanneksista ja siemenistä.

Saimme samantapaisia  " ei kala"-pullia ,joita oli myös edellisellä aterialla,mutta nämä oli hieman erilaiset.Päällä oli sipulista kastiketta ja marinoitua,kuivurissa valmistettua sipulia.

Ja jälkiruoka,että se sitten olikin hyvää! Mansikkaiset mansikasta ,mantelimaidosta ja taatelista valmistetut sydämet,päällä pieni vaalea minisydän ja mantelimaidossa pehmennettyjä chia-siemeniä,mansikoita sekä luomutaatelisiirappia.Luomutaatelisiirappi ei ollut raw,mutta helposti taatelisiirapin tekee itsekin liotetuista taateleista ja liotusnesteestä. Tamin raakaruoka on niin ihanaa,ja tunnelma siellä  niin hyvä,että tuonne kyllä menen vielä monta kertaa!

Raakalounaalla ekoasunnossa

Olin tänään raakalounaalla Tel Avivin keskustassa sijaitsevassa  urbaanissa ekologisessa keskuksessa,joka oikeastaan on asunto,missä  ekologisuus otetaan huomioon joka asiassa ,myös ravinnossa.Pari vuotta sitten kävin myös siellä kun halusin tietoa viljelypalstan aloittamisesta,ja sen jälkeen paikka oli muuttanut viereiseen taloon,missä nyt olin ensimmäistä kertaa.Tel Avivin Citytreen sivusto  on valitettavasti vain hepreaksi, mutta täällä on hyvin kirjoitettu juttu englanniksi paikan toiminnasta.

Olin jostain lukenut että Citytreen Tami järjestää aina torstaisin raakalounaan,johon mahtuu mukaan 8 henkeä.Viime viikolla sitten soitin ja sanoin tulevani.

Ekologisessa asunnossa on melkein kaikki kierrätettyä,kuten kuvassa näkyvä pöytä ja kivasti restauroitu tuoli.  Myös veden käyttö on huomioitu asunnossa: tiskialtaan alapuolella on iso ämpäri,johon vessan huuhteluun käytettävä vesi valuu.Tiskatessa pitääkin sitten olla tarkkana,ettei ämpäri täyty liikaa...Myös kaikki siivousaineet tehdään tuolla itse.

Heti sisään tullessani huomasin ikkunan ,jonne oli asetettu hyllyjä (ikkunalasin taakse)jossa kasvatettiin kauranorasta tällä kertaa.Oli tosi rehevän näköistä!

Tami,ekoasunnon perustaja ja voimahahmo,viimeistelee tarjottavia ruokia

Aloitimme lounaan kukkakaali-sienikeitolla,jonka sekaan Tami oli laittanut marinoituja ja kuivurissa pehmennettyjä vihanneksia sekä tuoreita sieniä.Todella hyvää!

Raakakrakkereita oli kahta lajia:rapeita vaaleita pellavansiemen-kaurakrakkereita sekä pehmeämpiä punajuurikrakkereita.

Kaikenlaiset tahnat olivat myös hyviä.Tuo punajuurista valmistettu tahna oli makea,ja vaaleammassa oli avokaadoa ja en muista mitä muuta.Kaikki ainekset lounaalla,sieniä lukuunottamatta,olivat luomua.

Kaikista herkullisin ja kaunein annos olivat kuvassa näkyvät pallerot,jotka oli tehty eri pähkinöistä ja siemenistä,purjosta,sipulista,mausteista.Nämä olivat raakaversio täälläpäin usein pyhinä syödyistä Gefilte Fish-kalapullista.Annos oli ihan mielettömän nätti ja herkullinen.

Carob-puun palkoja.Tami kertoi,että he syövät palkoja sellaisenaan,mutta itse nautin sitä mieluummin muussa muodossa.

Lounasseura oli mukavaa,(meitä oli 7)ja juttua riitti. Puhuimme esim. lemmikkien ruoasta,ja joku oli sitä mieltä,että koirien kuivaruuat ovat täysin syömäkelvotonta ravintoa niille. Kun hieman valitin,että täältä ei saa lucumaa tai paria muuta juttua,niin Tami huomautti,että ne eivät ole lähiruokaa. Lähiruoan merkitys on paikassa erittäin tärkeä.Tami pitää myös raakaruokakursseja:lauantaisin melkein koko päivän kestävän workshopin ja aterian,ja muitakin kursseja. Kuvassa näkyvä Eyal järjestää komposti-kursseja. Opin,että voisin pitää jonkinlaista kompostia omassa parvekkeettomassa asunnossanikin.

Jälkiruokakin oli aivan ihana! Tamin valmistamaa taatelitattari-granolaa,luomumansikoita,cashewjugurtissa pehmennettyjä chiasiemeniä,ja päälle hieman luomuvaahterasiirappia.Nam!! Ateria oli aivan ihana,eikä ollut hinnallakaan pilattu(11 euroa) Varmastikin tulen uudestaan ekoasuntoon lounaalle.