Vegaaninen kaalilaatikko kvinoalla

Muutama viikko sitten suurilevikkisimmän lehden nettiversiossa  täällä  oli juttu suurlähettiläistä,  ja heidän kulinaarisista kokemuksistaan ja mieltymyksistään  asemamaissaan.   Israelin suurlähettiläs Suomessa kertoi pitävänsä paljon pullasta (se oli kirjoitettu asuun "pulaa" ;D)  ja pitävänsä erityisen paljon kaalilaatikosta.    Kaalilaatikko!  Muistin etten ole aikoihin syönyt sellaista , ja tuli ihan kamala tarve tehdä kaalilaatikkoa.  Lopulta kuitenkin kaalilaatikostani tuli vähän erilainen:  lihan tässä korvaa soijarouhe,  riisin sijaan on kvinoaa,  ja koska täällä  ei ole samanlaista siirappia kuin Suomessa niin käytin taatelisiirappia.  Ja hyvää tästä tulikin:)

Vegaaninen kaalilaatikko kvinoalla

• 1 keskikokoinen kaalinkerä
• 1 iso sipuli
• 2 dl kvinoaa
• 2 dl soijarouhetta
• 2 tl meiramia
• mustapippuria
• 1.5 rkl siirappia (käytin sen tilalla taatelisiirappia)
• 4 rkl öljyä
• 4 dl vettä +2 rkl soijakastiketta

1. Liota soijarouhetta noin 15 minuuttia, ja purista siitä sen jälkeen ylimääräiset nesteet pois. Kuori ja hienonna sipuli.   Lämmitä 3 rkl öljyä ja paista sipulia muutama minuutti ,  ennenkuin lisätään  soijarouhe.  Öljyn määrä saa tässä lihattomassa versiossa  olla reilumpi.  Kun sipuli ja rouhe ruskistuneet ,  lisää meirami ja mustapippuria.
2. Leikkaa kaali suikaleiksi.   Lämmitä 1 rkl öljyä  kannellisessa kattilassa /paistokasarissa ja hauduta kaalia kannen alla kunnes se on pehmentynyt.
3. Liota ja huuhtele kvinoa.   Yhdistä  kaali,  kvinoa (kvinoaa ei keitetä ) sipuli-soijaseos , siirappi ja vesi-soijakastikeseos, ja kaada kaikki voideltuun uunivuokaan. Maista seosta ja lisää suolaa jos siltä tuntuu. 
4. Paista laatikkoa  200 C  asteessa noin tunnin verran.

Kaalilaatikko on niin hyvää:) Kvinoasta tuli tälle laatikolle rapea pinta:)

Erilaiset banaanikakkuset

Jo kauan sitten ajattelin tehdä banaaninkuorikakkua, mutta sitten se unohtui.  Viime viikolla kakku tuli taas mieleen.  Katselin erilaisia ohjeita netistä ,  mutta lopulta tein kakusta ihan oman versioni ,  ja kokonaisen kakun sijaan tein pikku kakkusia.  Ja voi että tästä tulikin hyvää!  Paljon parempaa kuin tavallisesta banaanikakusta, ehkä koska  banaaninkuoressa on myös kuitua enemmän kuin itse banaanissa. Vein näitä  kotikadullani asuvalle tutulle,   joka piti näistä tosi paljon;   niin että leivoin toisenkin satsin.  Joten älkää heittäkö pois niitä banaaninkuoria... Banaaninkuoret sopivat muuhunkin kuin leivontaan;  siitä enemmän postauksen lopussa. Länsimaissa ei olla totuttu käyttämään banaaninkuoria ravintona, mutta esim. intialaisesta keittiöstä löytyy pari ohjetta missä käytetään banaaninkuoria.

Tällä viikolla  vietetään Hävikkiviikkoa,  ja banaaninkuorikakkuset sopivatkin hyvin hävikkiviikon teemaan.

Tässä lähes kaikki kakun ainekset:  öljy,  leivinjauhe ja vesi puuttuvat kuvasta.

Banaaninkuorikakkuset  (20-25 kakkusta)

• 5 banaaninkuorta ja 2 banaanihedelmää 
• 2 dl vettä
• 2 suurta kananmunaa
• 3 dl tummaa sokeria (käytin demerarasokeria, mutta muutkin tummat sokerit käyvät tähän. Tummasta sokerista tulee enemmän makua)
• 1 tl vaniljauutetta
• 1 tl kanelijauhetta
• 2 tl soijakastiketta *
• 1 dl oliiviöljyä
• 4.5 dl vehnäjauhoa
• ½ dl perunajauhoa
• 1 dl kookoshiutaleita
• 10 gr leivinjauhetta

* Soijakastike leivonnassa saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta käytän sitä usein esim. suklaakakuissa, sillä mielestäni se antaa maulle hieman syvyyttä. Samoin näissä kakkusissa.

1. Banaanikuorikakkusten teko aloitetaan päivää ennen leipomista, sillä  banaaninkuoria liotetaan vedessä vähintään vuorokauden ajan.  Välillä on hyvä vaihtaa liotusvesi.  Tätä  prosessia voi nopeuttaa kaatamalla kiehuvaa vettä banaaninkuorien päälle,  jolloin kakkuset voi leipoa samana päivänä.

1. Liotetut banaaninkuoret, 2 banaania sekä vesi laitetaan tehosekoittimeen , ja jauhetaan  kunnes seos on löysää sosetta.  Banaaninkuorista jauhettu seos on tummanruskeaa,  etenkin jos käytetään hyvin kypsien banaanien kuoria,  sillä kuorissa on mineraaleja ym. jotka  aiheuttavat tuon tumman värin,  jota ei tule pelästyä.

2.  Kananmunat ja sokeri vatkataan kuohkeaksi. Lisätään  öljy, vaniljauute  ja  kaneli. Tämän jälkeen sekoitetaan banaaninkuorisose muna-öljyseokseen.

3. Kuivat ainekset sekoitetaan keskenään erillisessä astiassa,  ja sekoitellaan vähitellen kosteiden ainesten joukkoon.   

4.  Leivoin kakkuset silikonivuuissa,  joiden pohjille lisäsin hieman taatelisiirappia. Siirappi antoi kivan pinnan kakkusille, mutta siirapin lisäys ei ole välttämätöntä.    Taatelisiirapin tilalla voi käyttää tavallista tummaa siirappia.

5. Paistoin kakkuset 200 C asteessa 25 minuutin ajan.  Jos taikinasta tehdään isompi kakku, paistoaika on pitempi.  Kakkusten annetaan jäähtyä ennenkuin ne poistetaan vuuasta.  Pikku kakkuset voi tehdä myös  muffinivuoassa.  Nämä kakkuset  ovat parempia  sen jälkeen kun ovat saaneet olla yön yli jääkaapissa,  ja kakkusia myös säilytetään jääkaapissa.  

Ah niin hyviä!

Mitä muuta banaaninkuorista voi tehdä?`

1. Niistä voi tehdä kasvilannoitetta.
2. Banaankuoret ovat loistavia kenkien kiillotukseen.
3. Banaankuorista voi tehdä kasvonaamion.
4. Hammaslääkärini hammashoitaja Eden on kotoisin Filippiineiltä. Kysyin Edeniltä käytetääänkö Filippiineillä  banaaninkuoria ruuanlaitossa . Eden muisti että niistä  tehdään etikkaa.

Klikkaamalla Hävikkilogoa  näet kaikki hävikkipostaukseni.

Intialainen hassunniminen vihanneslettu

Intialainen keittiö on loppumaton aarre-aitta ,  ja sieltä olenkin löytänyt  mm. dosa-letut,  joita teen useinkin.  Dosan tapainen on myös hassulta kuulostava  uttapam-lettu,  joka eroaa dosasta siinä että sitä ei täytetä ja kääritä rullalle,  vaan sen päälle ladotaan vihanneksia,  jotka paistuvat samalla kuin lettukin.  Uttapam on dosaa paksumpi lettu,  ja  se tehdään yleensä  mustista mungpavuista ja riisistä;  niin että riisiä tulee 2/3 osa  ja linssejä  1/3 osa.   Kuvassa näkyvään satsiin käytin  mustien mungpapujen sijaan mustia linssejä,    ja koska huomasin että kaapissa oli vain täysjyväriisiä, niin näistä tuli näin tummia,  mutta yleensä näihin käytetään valkoista riisiä.    Ihan hyvin tätä voi soveltaa ja käyttää  mustien mungpapupujen sijaan mitä vain linssejä. sillä mustia mungpapuja on vaikeampi löytää.  Taikina tehdään perinteisesti hapattamalla ,  ja samalla tavalla kuin dosa-lettujen taikina,   jonka hapatetun taikinan ohjeen  olen kirjoittanut täällä.   Pikaversion voi tehdä käyttämällä riisi-ja linssijauhoa  ,  ja usein teenkin tuon pikaversion,  josta tulee myös  tosi hyvää.  

Tämä toisella kerralla tekemäni uttapam olikin enemmän oikean värinen;D

Uttapamit eli hassunnimiset intialaiset vihannesletut

• 2 dl riisiä
• 1 dl punaisia linssejä
• 1tl suolaa
• vettä
• öljyä paistamiseen +letun päälle
• erilaisia vihanneksia leikattuna (mm. tomaattia, sipulia , paprikaa, yrttejä ym.)

1.  Teen taikinan joko pitkän ohjeen mukaan eli liottamalla , jauhamalla ja hapattamalla,  ja ohjeeni siihen löytyy täältä   (mitat tosin ovat hieman erilaiset siinä  ohjeessa mutta tekotapa sama).  Pikaversio syntyy käyttämällä  2 dl riisijauhoa ja 1 dl linssijauhoa,  ja sen verran vettä että syntyy vellimäinen taikina.    Pikaversiossa  riisijauho,   vesi ja linssijauho vatkataan tasaiseksi seokseksi,  ja yleensä annan taikinan vetäytyä tämän jälkeen muutaman tunnin,  jolloin se ehtii hieman hapattua. Suolan lisään lopuksi.

2.  Paistinpannun pinta öljytään kevyesti , ja taikinaa levitellään  kauhalla pyöreäksi letuksi.   Kun taikinan yläpinta on vielä  raaka,  siihen lisätään leikatut vihannekset,   ja päälle ripotellaan muutama teelusikallinen öljyä.  Letun pinnan pitää olla raaka jotta vihannekset pysyvät siinä.

3. Letun pohjan  annetaan paistua 5-7 minuuttia,  kunnes pohja on saanut kauniisti väriä.  Tämän  jälkeen  lettu vihanneksineen käännetään varovaisesti niin että toinenkin  pinta ja vihannekset saavat väriä.  Tällä video-ohjeella on hyvin havainnollisesti selitetty miten uttapam tehdään.  Videolla Shweta tosin lisää taikinaan hieman vehnäjauhoa, mutta minä teen dosat ja uttapamit aina gluteenittomina.  Tarjoile  lämpimänä. 

Hyviä olivat nämäkin vaikkakin hieman liian ohuita ja tummia. Vihanneksetkin ehtivät kivasti ruskistua kun toinen puoli paistetaan.

Kikherneitä mausteisessa tomaattikastikkeessa

Kikhernepannu tomaattikastikkeessa on nopea ruoka,  jota teen useinkin; varsinkin jos ei ole kauheasti aikaa tehdä jotain vaativampaa.  Sen vuoksi kaapistani löytyykin aina purkki valmiiksi  keitettyjä kikherneitä,  eikä kastikkeenkaan teko ole erityisen vaikeaa. Mutta lopputulos on ihanan makuinen, ja todella täyttävä,  ja kun tätä tarjoilee pastan,  riisin tai vaikka kvinoan kanssa,  niin ateria on todella herkullinen ja  monipuolinen. Käytän tässä itse kehittämääni superihanaa tomaattipaprikakastiketta,  jota teen viikottain  parikin kertaa,  ja tämän pannuruuan lisäksi  käytän sitä mm.  shakshukaan.

Kikherneitä mausteisessa tomaattikastikkeessa

• purkki tai pakkaus valmiiksi keitettyjä kikherneitä
• 1 keskikokoinen sipuli
• 1 rkl öljyä paistamiseen

Tomaattikastike

• 200 gr kirsikkatomaatteja ( tässä voi tietenkin käyttää myös tavallisia tomaatteja, mutta kirsikkatomaateilla kastikkeesta tulee paljon maukkaampaa)
• 1 punainen paprika
• ½ vihreä chili  
• 2 valkosipulin kynttä
• 1 rkl tomaattipyreetä (käytän Mutin  kaksinkertaisesti tiivistettyä tomaattipyreetä)
• 2 tl  balsamietikkaa
• ½ rkl ruokosokeria
• 1 rkl soijakastiketta
• 1 tl paprikajauhetta
• 1,5  tl yrtti/pizzamaustetta
• 1 dl vettä
• 1 rkl oliiviöljyä

Kastikkeen   kaikki ainekset ,  öljyä lukuunottamatta , sekoitetaan   melko sileäksi kastikkeeksi,    joko tehosekoittimessa tai sauvasekoittimessa,   Kastiketta  keitellään kannen alla miedolla lämmöllä noin puolisen tuntia, kunnes osa nesteistä on haihtunut,  ja kastike kiinteämpää. Jos kastikkeesta ei halua kovin pikanttia, voi chilin jättää pois. Maistellaan ja lisätään suolaisuutta ja makeutta jos siltä tuntuu.

Sipuli paloitellaan ja ruskistetaan  öljyssä kunnes se alkaa saada väriä. Käytän kikhernepannuun  paistinkasaria.  Kun sipuli on saanut väriä, lisätään  kikherneet ja lopulta kastike,  ja hieman vettä . Ruokaa keitellään miedolla lämmöllä kannen alla kunnes nesteet ovat haihtuneet. Tarjoillaan riisin, kvinoan ym. kanssa.

Herkkua:)

Kikherneitä myös tässä  haKosem -falafelin falafelannoksessani, josta tuli vähän sotkuista kun lisäsin liikaa tahinia ....

P.S. Minulla on taas jostain syystä  ongelmia WordPress-blogien kommentoinnissa. Kommenttini häviävät jopa niiden blogeista johon olen onnistunut kommentoimaan. Olenko ainoa jolla tällainen ongelma?

Gluteeniton kesäkurpitsalettu

Tämä lettu syntyi kun  katselin jo hieman nuukahtanutta kesäkurpitsaani,  ja mietin mitä valmistaa siitä,   Käytin lettuun kikhernejauhoa,  joka  on keittiössäni nykyään usein käytössä; se   kun sopii sekä suolaisiin että makeisiin ruokiin.  Letusta tuli tosi hyvä,  ja  tätä voisi tarjoilla vaikka salaatin kanssa. Tein yhden ison letun,  josta riittää annos kahdelle ,  mutta samasta taikinasta voi tehdä pienempiäkin lettuja.

Gluteeniton kesäkurpitsalettu

• 1 dl kesäkurpitsaraastetta (karkealla terällä raastettua)
• ½ kevätsipulin varsi, paloiteltuna
• 3 rkl kikhernejauhoa
• 2 rkl perunahiutaleita
• 1 murskattu valkosipulin kynsi
• ½ vihreä chili
• 1 kananmuna
• 1 tl paprikaa, 1/3 tl curryjauhetta , suolaa ½ tl 
• 3/4 dl vettä
• 1½ rkl öljyä paistamiseen

1. Raasta kesäkurpitsa  ja purista siitä pois liiat nesteet.
2. Sekoita kananmuna, mausteet, kikhernejauho, perunahiutaleet, valkosipuli ja vesi sileäksi sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa.
3. Yhdistä kesäkurpitsaraaste,  kevätsipuli  ja lettutaikina.
4. Lämmitä öljy  keskilämmöllä paistinpannussa (parhaiten tähän sopii paistokasari). Kun öljy on lämmennyt ,  levittele lettutaikinaa  pannulle , tasaiseksi letuksi.   Voit tehdä myös pienempiä lettuja. Peitä pannu kannella , ja  anna letun pohjan paistua  sekä yläpinnan hyytyä,  noin 7-8 minuuttia , tai kunnes letun alapinta on ruskistunut.
5. Käännä lettu varovasti,   nosta hieman lämpötilaa,   ja anna letun toisen puolen paistua ilman että kansi on päällä,  kunnes letun toinenkin puoli on ruskistunut. Tarjoile lämpimämä,  mutta lettu maistuu kylmänäkin.

Lettutaikinaan voi lisätä myös juustoraastetta,   jolloin siitä tulee vieläkin herkullisempi.

Pieniä vauvakesäkurpitsoja  torilla.