Maapähkinäinen parsakaalikeitto ja tutustuin mustaan valkosipuliin

En ole mitenkään innokas keitonsyöjä,mutta kun joku aika sitten oli sisälläkin tosi kylmää  niin keitto tuli ensimmäiseksi mieleen. Sisällä oli kylmää koska ilmastointi/lämmityslaitteeni ei enään toimi,mikä toisaalta ei kauheasti häiritse sillä en muutenkaan sitä juuri käyttänyt. Talvella voi aina lisätä vaatteita ja syödä keittoa,kun taas kosteassa kesäsäässä ei auta vaikka ottaisi kaikki vaatteet pois;D Parsakaali on suosikkikaalejani,ja sitä olen käyttänyt viime aikoina paljonkin;tällä kertaa sitä päätyi tähän herkulliseen keittoon. Maapähkinästä tulee  sekä makua että rakennetta keittoon,ja tähän on parasta käyttää sellaista maapähkinävoita johon ei ole lisätty makeutta. Keitto on myös vegaaninen ,joten se sopii hyvin tammikuun vegaanihaasteeseen.

*******************************************************************************

Maapähkinäinen parsakaalikeitto (3 annosta)

• noin 300 gr parsakaalia,varsineen (tuoretta tai pakasteesta)
• 1 iso sipuli,pieneksi paloiteltuna
• 2 valkosipulin kynttä,murskattuna
• 1 rkl oliiviöljyä
• ½ tl jeeraa eli juustokuminaa
• ½ tl (tai vähemmän) chilijauhetta
• 3 rkl soijakastiketta
• 2½ rkl maapähkinävoita
• noin litra vettä

*******************************************************************************

Jos käytät tuoretta parsakaalia,leikkaa kukinnot pieniksi,ja tee samoin varren kanssa. Lämmitä öljy keskilämmöllä  paksupohjaisessa kattilassa,lisää jeera sekä chili,ja kun öljy alkaa tuoksua,lisää paloiteltu sipuli. Anna sipulin kuullottua noin 5 minuutin ajan ,sekoitellen. Lisää valkosipulimurska,ja anna paistua muutama minuutti.Lisää nyt parsakaali. Alenna lämpö miedoksi ja pehmennä vihanneksia kannen alla noin 10 minuuttia. Lisää tämän jälkeen vesi ,ja keitä kunnes parsakaali on täysin pehmeä. Soseuta keitto sauvasekoittimella,ja laita keitto uudelleen kiehumaan.Lisää nyt soijakastike sekä maapähkinävoi ,ja anna keiton kiehua vielä 5-6 minuuttia. Tarjoile keitto lämpimänä.

Mmm,oli hyvää soppaa.

Kävin tällä viikolla vierailulla ystävän ystävän kattoasunnossa, jossa katon isäntä,sokea mies,on todella taitava tekemään kaikkea. Parvekkeella näin astian jossa mustia valkosipulin kynsiä ,vedessä. Kun kysyin niistä ,Carlos kertoi että oli vahingossa tehnyt virheitä mustan valkosipulin valmistusprosessissa,ja että valkosipulin kynnet olivatkin kuivuneet,mutta kun niitä laittoi  veteen likoamaan niin niistä tuli taas pehmeitä.Musta valkosipulihan on pitkään matalassa lämpötilassa kypsytettyä valkosipulia,jonka tuloksena valkosipuli menettää kitkeryyttään ja voimakasta makuaan  ja siitä tulee makeaa ja hieman siirappimaista.  Carlosilla oli myös pehmeitä mustia valkosipuleja,ja se maku,aah! Mielettömän hyvää.  Nämä kuvassa näkyvät valkosipulin  kynnet olivat sen sijaan täysin kuivia. Carlos oli kypsentänyt valkosipuleitaan 2 viikkoa uunin alhaisimmassa lämpötilassa,ja ajattelin että jos niin teen niin se saattaa näkyä aika ikävästi sähkölaskussa. Tosin Utelias Kokki oli onnistunut valmistamaan mustaa valkosipulia 3 päivässä!

Sain mukaani 6 mustaa ,kuivaa valkosipulinkynttä. Kotona tietenkin jauhoin mustat valkosipulinkynnet jauheeksi,ja nyt kaapissa on pikkuinen purkki mustaa valkosipulijauhetta.Vielä mietin mihin sitä käytän... Kotona muistin myös että olin viime toukokuussa  laittanut valkosipulinkynsiä purkkiin jossa oli etikkaa. Olin täysin unohtanut tuon purkin,ja nyt otin sen esille: valkosipulit olivat edelleenkin vaaleita,mutta pehmentyneet jonkun verran pitkän odottelun jälkeen. Lisäsin lusikallisen ruokosokeria purkkiin,ja laitoin purkin takaisin kaappiin....

Italian herkkuja Viini,ruoka & hyvä elämä-messuilla

Ei nyt mutta seuraavana viikonloppuna 22-25 lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa vietetään Suomen suurinta ruokaan,viineihin ja ruokakulttuuriin liittyvää tapahtumaa. Messuilla on myös aika monta Italian ruokaan keskittyvää  osastoa,joiden järjestelyistä vastaa veljeni ,joka luotsaa italialaisten elintarvikkeiden ravintolatukkua.Osa hänen osastoistaan on vuokrattu muille italialaisen ruuan edustajille.Veljeni on tuossa kuvassa hymyilevä ,vasemmalla oleva mies,joten messuille menijät saattavat törmätäkin häneen;D

Sain häneltä kuvia äsken päättyneiltä Turun messuilta,joten samaa ja vielä parempaa on odotettavissa Helsingin messuilla.

Italialaista käsintehtyä suklaata

Juustoja

Parman kinkkua

Italialaista jäätelöä

Ja Casa Italia on avaamassa myyntipisteen Turun Kauppahalliin!

Mango-porkkanasalaatti aasialaisilla mauilla + mikä on Natalin luumu?

Helteisinä  ja kosteina elokuun päivinä minulle maistuvat parhaiten kaikenlaiset salaatit,kuten tämä aasialaistyylinen mango-porkkanasalaatti. Mangot ovatkin täällä nyt parhaimmillaan,joten niitä tulee käytettyä myös salaateissa.Salaatti on ihanan raikas ja herkullinen.

Mango-porkkanasalaatti

• pari keskikokoista porkkanaa
• 1 keskikokoinen,ei liian pehmeä mango tai 1 dl mangokuutioita
• 6 ruohosipulin vartta (myös kevätsipuli käy tähän)
• 1 vihreä chili,josta siemenet poistettu
• korianteria tai persiljaa jonkun verran (suosin korianteria mutta kotona oli vain persiljaa)

Kastike

• 3 rkl limen mehua
• 2 tl juoksevaa hunajaa
• 2 rkl kalakastiketta
• 1 rkl seesamiöljyä

Kuori ja raasta porkkanat. Kuori ja kuutioi mango tai käytä pakastemangokuutioita. Pilko chili renkaiksi ja ne vielä puolikkaiksi. Leikkaa vajaan sentin pituisia ruohosipulin paloja joukkoon. Sekoittele kastikkeen ainekset ja kääntele kastike salaatin joukkoon. Lisää lopuksi jonkun verran tai paljonkin,korianterin lehtiä tai persiljaa,jos korianteri ei maistu. 

Sekoittele  salaatti ainakin tunti ennen tarjoilua.Itse asiassa salaatti oli maukkaampi seuraavana päivänä:)

Olen kateellisena katsellut marjojen ;etenkin mustikoiden kuvia Instagramissa ,blogeissa ja muuallakin. Ja lohduttauduin poimimalla Natalin luumuja. En tiedä mistä tuo luumu-nimitys on tullut,sillä Natalin luumu on enemmänkin suurikokoinen ja erittäin mehukas marja,jonka maussa tuntuu sekä makeutta että hieman happamuutta.  Täällä tätä Etelä-Afrikasta kotoisin olevaa pensasta tapaa useinkin,sillä se on yksi suosituimmista puistopensaista täälläpäin. Yleensä pensaat kynitään sen verran ahkerasti ettei niihin ehdi kehittyä marjoja,mutta kodin viereisen puiston nurkasta löysin kaksi näitä ihania marjoja täynnä olevaa pensasta.

Tein marjoista vähäsokerista hilloa ja tunnistin hillossa myös hieman ruusun makua.Tuli mieleen että näitä Natalin luumu tai Carissa macrocarpa-pensaita voi olla muissakin lämpimissä maissa,joten jos sellainen tulee vastaan;älkää epäröikö vaan maistakaa marjoja. Kuva pensaasta löytyy täällä.

Torilla Jerusalemissa

Olen jo todella kauan halunnut koluta läpi Jerusalemin Machane Yehuda-torin.Se on tori,josta myös Ottolenghi ja Tamami ovat saaneet inspiraatiota Jerusalem-kirjaansa,ja jos sattuu vierailemaan Jerusalemissa,tämä tori on ehdottomasti must-see paikka! Olen joskus aikaisemmin ollut torilla,mutta vain pikaisesti ja halusin tutustua siihen paremmin.Jo pitkään suunnitelmissa ollut torimatka toteutui sunnuntaina;ei ehkä ihan paras päivä,kuten myöhemmin huomasin,sillä osa kojuista ja liikkeistä oli kiinni.Tulin myös torille aivan liian aikaisin,ja monet paikat olivat senkin johdosta vielä  kiinni. Machane Yehuda-tori on siinä mielessä parempi tori kuin Tel Avivin Karmel-tori että sitä korjailtiin joitakin vuosia sitten,ja tori  katettiin  ja lattiat laatoitettiin. Tel Avivissa on samanlainen ohjelma hyväksytty,mutta koskakohan sekin remontti alkaa.....Tori koostuu muutamasta kadusta ja katujen sivukaduista. Kaikki muut paitsin torin levein katu on katettu niin että tuolla voi tehdä ostoksia sateellakin.

Ihan ensimäiseksi pysähdyin Halva Kingdomin pöydän eteen.Halva Kingdomilla on parikin pistettä torilla ja halvamakuja sellainen määrä,että valinta minkä halvan ostaisi voi olla hieman vaikeaa.

Lopulta päädyin mukavan myyjän opastuksella ostamaan cafe latte makuista halvaa,joka pakattiin kivaan rasiaan,jossa halvakimpale pysyy ehjänä.

Ulkona satoi eikä torilla ollut kauheasti väkeä ja oli vähän nälkä,koska en ollut syönyt aamiaista.

Niinpä menin syömään aamupalaa torin vieressä olevaan aika uuteen Trattoria Habaan (vain FB-sivut ja nekin hepreaksi)joka on aivan ihana!

Otin listalta kevyen aamiaisen,johon kuului latte,kori tummaa leipää,tämä annos jossa oli salaattia,2 uppomunaa,basilikaöljyä sekä suikaleiksi leikattua juustoa.Annokseen kuului myös mysliannos vuohenjugurtilla ja tuoreilla kauden hedelmillä. Olipa hyvää!

Kun vatsa oli saatu täyteen,menin katsomaan miten seesaminsiemenistä syntyy tahinia.Tuolla ne siemenet jauhetaan kivien välissä ja tahini tulee ulos tuosta putkesta. Tahinipaikka kuuluu samalle perheelle joka omistaaa Halva Kingdomin,ja niinpä näissä tahineissakin on vaikka kuinka monta eri makua. Minä kyllä pidän ihan perustahinista (hyvälaatuisesta sellaisesta) johon itse laitan sellaiset maut mistä pidän...

Sitten oli vuorossa Basher Fromagerie,ehkä parhain juustokauppa koko Israelissa.Kerran kuussa Eli Basher,kaupan omistaja,matkustaa Ranskaan täydentämään valikoimaa ja valitsee uusia juustoja Basherin kauppoihin. Myyjä kertoi että heillä  oli aiemmin ollut myös Oltermannia myynnissä,mutta ei enään.  Basherilla on myös ravintola torin lähellä.

Onneksi Basherilla on kauppa-viini+juustobaari myös Tel Avivin keskustassa,jossa voi paitsi ostaa juustoja niin  myös pysähtyä viinilasilliselle ja nauttia vaikka juustolautasesta.

Leivonnaisia eräässä torin leipomossa

ja toisessakin....

Paahdettuja pähkinöitä

ja sellaisia makeisia joita on kiva katsella mutta eivät minua houkuttele...

Suolaisia rinkeleitä

Uzin mehupiste. Uzi on tunnettu siitä ,että hän tietää kaiken yrteistä ja niiden parantavista vaikutuksista....

Sitten törmäsin tähän...olin joskus nähnyt tästä kuvia ja lukenut,mutten koskaan törmännyt Tel Avivin alueella.Tämä on jonkinlainen villi artisokka enkä ole onnistunut löytämään sille muunkielistä nimeä ,mutta tätä pidetään suurena herkkuna,etenkin marokonjuutalaisten keittiössä. Varret pitää kuoria ja kaikki säikeiset osat tulee poistaa,ja varret leikataan paloiksi ja kaadetaan päälle sitruunamehua. Keitin näitä ja mielestäni maistuivat enemmänkin sellerinvarsille tai sitten en vaan osaa näistä valmistaa mitään herkullista....
Selvisikin mikä tämä on ,ihanan kommentoijan ansiosta:) Kyseessä on siis ruotisartisokka eli 
kardoni  Kiitos Suometar!

Ennen lähtöäni kävin vielä kurkkimassa torin ravintola-aluetta,mutta paikat eivät vielä olleet auenneet.Tunnetuin torin ravintoloista on Machne Yuda-ravintola,tuossa oikealla.

Suklaakokeilu ja tosi sitruunainen kyssäkaalisalaatti

Kun siitä edellisestä suklaakokeilusta jäi vielä kermaa,joka riitti maissilettuihin ja sittenkin sitä jäi vieläkin  vähän yli niin  se loppu meni  sitten näihin punajuurisiin valkosuklaatryffeleihin.Ja en tarkalleen muista niitä määriä mutta kuulkaa näistä tuli hurjan hyvät ja etenkin hurjan kauniit! Olisin ihan vain voinut tuijotella näitä,niin nättejä ne olivat.En tehnyt näitä kuin 6 kappaletta (yhden ehdin jo syödä ennen kuin otin kuvan) mutta näihin tuli muistaakseni 70 grammaa valkosuklaata,kermaa se loppumäärä ja teelusikallinen aiemmin tekemääni punajuurijauhetta.Kun tryffelimassa oli jähmettynyt,kierittelin niistä pallosia jotka sitten taas kierittelin punajuurijauheessa.Tuo punajuurijauhe on makeahkoa ja siinä tuntuu kevyesti punajuuren maku,mutta kun sitä lisätään suklaaseen tai  vaikka leivontaan ei se punajuuren maku tule sieltä paljon esille.

Viime viikon lounaalla vegaaniravintassa maistoin myös ihanan sitruunaista raastesalaattia.Olimme sitä mieltä että tässä oli käytetty kyssäkaalia ja kotona yritin sitten tehdä samanlaista.

Käytin kyssäkaalin raastamiseen simppeliä julienne-leikkuria jolla saa pitkiä ja ohuita suikaleita mutta ihan tavallinen raastinkin kelpaa.

Sitruunan kuorta varten otetaan kuorijalla  kevyesti painamalla ohuita kuoriviipaleita;niin että sitä valkoista kuoriosaa ei tule mukaan.

Tosi sitruunainen kyssäkaalisalaatti

• 1 kuorittu kyssäkaali
• 1 sitruunan kuori (mieluiten luomusitruuna )
• 3/4 dl sitruunamehua
• 1 rkl oliiviöljyä
• ripaus suolaa

Raasta kyssäkaali ja ota sitruunasta ohuita kuoripaloja.Leikkaa palat ohuiki suikaleiksi ja sekoita kyssäkaaliraasteen joukkoon.Lisää sitruunamehu,oliiviöljy ja suola ja sekoita.Anna salaatin seistä jonkun aikaa ennen syöntiä.Tästä tuli niin ihanan raikasta että söin melkein kaiken heti(rakastan kaikkea sitruunaista)mutta tämä onkin parasta samana päivänä.

Torilla ostin tällaisen palasen ja kuvittelin sen olevan oranssia talvivesimelonia ,jota en ole koskaan vielä maistanut.Vesimelonihan on kesähedelmä,mutta eräs täkäläinen maanviljelijä kehitti talvella kasvavan vesimelonin joka kasvaa ilmassa harsopusseissa.Talvivesimeloni on vain lievästi oranssinen mutta kuvittelin tämän siis olevan juuri se,ja kun tulin kotiin ja huomasin että kyseessä olikin joku kurpitsa olin pettynyt;D No ei se mitään;tämä oli makea kurpitsa ja siitä tuli hyvää raastesalaattia.

Talvivesimeloni tulee kauppoihinkin noissa harsopusseissa  ja se painaa korkeintaan 3 kiloa.Talvivesimeloni on myös tavallista vesimelonia makeampi.

Tomaatilla maustettua ,uunissa paahdettua sinitaskurapua

Valmistin ensimmäistä kertaa elämässäni taskurapua..Sen sijaan muut täällä helposti löytyvät äyriäiset, kuten katkaravut ja mustekalat,ovat ennestään tuttuja.

Kaikki alkoi siitä kun noin pari viikkoa sitten kävelin Jaffan satamassa. Perjantaisin siellä näkee useita miehiä virveleineen ja onkineen kalastamassa.Yksi heistä oli onnistunut pyydystämään tosi suuren taskuravun.

Kun sitten päivälehteni ruokatoimittaja kirjoitti viime viikolla sinitaskuravuista,ajattelin että jos satun menemään kalakaupan ohi ja siellä on sinitaskurapuja,ostan muutaman ja kokeilen niitä. Eräässä torin kalakaupassa oli niitä ja ostin niitä vajaan kilon.

Sinitaskuravut eivät ole hinnalla pilattuja,sillä kilo maksoi tuolla 8 euroa.Otin 5 kappaletta eli vajaan kilon. 

Sinitaskurapu on kotoisin Atlannnin valtameren länsireunalta  ja se on kaupallisesti merkittävä erityisesti Yhdysvalloissa.Välimereen ne ovat joutuneet ihmisen huolimattomuuden eli laivojen painolastin tyhjennyksen takia.Sinitaskurapua on kuulemma tavattu myös Itämeressä.

Tässä kaunokaiset ovat matkalla uuniin...

Toisin kuin eurooppalaisilla taskurapulajikkeilla;sinitaskuravun raajoissa ja saksissa ei ole oikeastaan mitään syötävää vaan kaikki liha on vatsan kohdalla.Naaraan vatsa on korkea ja uroksen matalampi. Käytin tähän päivälehteni ruokatoimittajan ohjetta ,joka oli niin helppo että uskalsin tätä kokeilla näin ensikertalaisena.Ohjetta voi käyttää myös muihin taskurapuihin.Ohje oli 10 taskuravulle;vähensin määrää niin että se sopi viidelle taskuravulle.

Tomaatilla maustettua (sini)taskurapua

• 5 taskurapua
• noin 30 gr voita
• muutama tomaatti
• 2 rkl oliiviöljyä 
• suolaa,mustapippuria
• kourallinen tuoretta oregaanoa(minulla ei ollut ,joten käytin kuivattua oregaanoa)

Katkaravut asetetaan leivinpaperin päälle uunipellille,vatsapuoli ylöspäin. Voi kuutioidaan ja asetetaan taskurapujen päälle. Lisätään suolaa ja reilusti mustapippuria. Oliivöljyä tiputellaan taskurapujen päälle.Halkaise tomaatit ja purista niiden sisäosa rapujen päälle,siemenineen. Lisää lopussa oreganon lehdet(tai kuivattu oregano). Laitoin jäljelle jääneet tomaatin osat myös uunipellille taskurapujen seuraksi.Ohjeessa uuni lämmitettiin 200 C-asteeseen ja taskurapuja kypsennettiin 10 minuuttia ,mutta johtuukohan se uunistani sillä kokeilin yhtä rapua eikä se mielestäni vielä ollut täysin kypsä joten laitoin koko pellin takaisin uuniin vielä noin 5 minuutiksi. 

Tässä ne sitten ovat uunin jälkeen;saksien sininen väri on muuttunut oranssin punaiseksi.Sinitaskurapujen maussa tuntuu hieman makeutta sekä miedon suolaista meren makua (yhdessä oli hieman hiekkaa....).Sinitaskuravun lihan rakenne on pehmeä ja miellyttävä.Saksista ja jäljelle jääneistä kuorista keitin liemen,sillä ajattelin seuraavan kerran käyttää näitä johonkin merelliseen keittoon.

Eilen olin tosi ahkera:tein noin 200 piparkakkua vapaaehtoispaikkani lapsille.Tänä vuonna tein piparit Dan Sukkerin helpon piparkakkuohjeen mukaan,mutta minusta tämä viime vuonna käyttämäni ohje on parempi.Samanlaista siirappia kuin Suomessa ei täällä ole,joten korvaan sen taatelisiirapilla,joka toimii hyvin. Näistä puuttui hieman makeutta ja aika oli kortilla eilen,joten tein pikaisesti vähän liian löysähkön tomusokerikuorrutuksen 2 värillä ja levitin sitä siveltimellä jokaisella piparille..Tosi kauniita niistä ei sitten tullut mutta pääasia on että lapset tykkäsivät;D

Taatelinsiemenkahvi

Luomumarketissa oli tarjouksessa kahvipaketteja,jotka ensisilmäyksellä näyttivät  ihan tavallisilta luomukahvipaketeilta,mutta toisella silmäyksellä huomasin,että kyse ei ollutkaan ihan tavallisesta kahvista vaan taatelinsiemenistä tehdystä kahvista!

En tällä kertaa ostanut Espressodaten kahvia,vaikka olenkin utelias sitä kokeilemaan ,mutta ehkä ensi kerralla. Tuote on ekologinen,samoin kuin sitä valmistava yritys. Yrityksen toisen perustajan muistoissa on marokkolaissyntyinen isoisä,joka paahtoi taatelinsiemenet,jauhoi ne ja valmisti siitä kahvia.Olin sen verran utelias tästä taatelinkivikahvista,että piti kaivaa tietoa hieman tarkemmin.Lähi-Idässä on kuulemma jo vuosisatoja käytetty taatelinsiemeniä kahvinteossa. Taatelisiemenkahvi kuulemma maistuukin hyvältä kahvilta.Taatelinsiemenistä jauhetaan myös jauhoa,josta suurin osa menee eläinten rehua varten,mutta sitä on käytetty myös leivonnassa .Ehkä taatelinkiviä ei kannatakaan heittää pois,sillä ne sisältävät  mm.kuituja,antioksidantteja  ja muutakin.

Jostain syystä tänne ruokablogiini tullessa on jo viikon ajan ilmestynyt varoitus. Kaikki tarkistukset ja skannaukset ovat kuitenkin osoittaneet,että tässä blogissani ei ole mitään häikkää,mutta tuo varoitus tuolla vieläkin herjaa,enkä oikein tiedä,miten sen saa pois,kun googlen help centereistä ei ole mitään apua.Enemmän olen tästä kirjoittanut toisessa blogissani

Edit;huh,ongelma on nyt onneksi poistunut,eli varoitusta ei enään tule:)

Naurispyörylät

Uudessa mustassa vietetään tässä kuussa juureskuukautta ja seuraava juureshaaste onkin nauris,johon minut haastoi Keittiökameleontin Outi. Outi itse asiassa haastoi minut aiemmin kun aiheena oli lanttu,ja minulta kysyttiin myös jos haluaisin osallistua palsternakka-haasteeseen,mutta kumpaakaan ei täällä löydy,joista etenkin palsternakan puuttuminen hieman harmittaa. Naurista sen sijaan löytyy.

Nauris oli minulle tähän asti aivan tuntematon juures,sillä en ollut koskaan sitä aikaisemmin ostanut.Viereisestä vihanneskaupasta en sitä löytänyt,mutta jättimarketin vihannespuolella olikin iso laari nauriita. Luin jostain,että  pienet,nuoret nauriit ovat parhaita,joten valitsinkin pieniä nauriita.

Mietin mitä näistä voisi tehdä ja mieleen tulivat muutama vuosi sitten tekemäni ihanat bataattipyörylät;ohje suositulta ravintolalta täälläpäin. Ensin maistoin raakaa naurista (ei ehkä ihan suosikkijuurekseni sellaisenaan..) ja vaikka se ei bataattia muistutakaan ,päätin kuitenkin kokeilla bataattipyörylöiden ohjetta mukautettuna.Tuli mieleen,että nauris voisi toimia hyvin myös coleslaw-tyyppisissä salaateissa.

Naurispyörylät

• noin ½ kiloa nauriita (ennen käsittelyä)
• 1 dl riisijauhoa
• 1 rkl psyllium-kuitua
• 1 rkl soijakastiketta
• 2 tl sokeria (käytin luomuruokosokeria)
• mustapippuria,suolaa maun mukaan
• öljyä paistamiseen *

Pese ja kuori nauriit,ja paloittele ne.Keitä niitä kattilassa kunnes palaset ovat pehmenneet.Laita palaset lävikköön ja anna niiden kuivua lävikössä vähintään 15 minuuttia (ettei tule vetistä muusia..)

Survo naurispalat muussiksi.

Lisää joukkoon kaikki muut ainekset,öljyä lukuunottamatta ja laita sose pursotinpussiin.Jos ei ole pursotinpussia,voi lusikalla ottaa sosetta ja laittaa sitä iso nokare paistinpannulle ja sitten lusikalla hieman tasoitella pintaa

Anna öljyn kuumentua tarpeeksi,ja pursottele  sosetta paistinpannuun pieniksi pyörylöiksi. Kun pyörylät ovat ruskistuneet yhdeltä puolelta,käännä ne ja anna niiden ruskistua vielä toiseltakin puolelta. Asettele  pyörylät ensin talouspaperin päälle,jotta ylimääräinen  öljy tarttuu paperiin.

Pyörylät olivat ihan hyviä,ja nauris tuntui näissä kyllä selvästi. Ne olivat ihanan rapeita päältä ja pehmeitä sisältä. Halusin tehdä vegaanisen ja gluteenittoman ohjeen,joten ,joten laitoin riisijauhoa ja psylliumia tavallisen jauhojen sijaan,mutta näistä tulisi varmaan kiinteämpiä,jos käyttää normijauhoja,tai vaikkapa kikhernejauhoa (tämä tuli mieleen myöhemmin). Kuten bataattipyörylöitä,myös näitä voisi tarjota ruohosipulisen kastikkeen kanssa ,jonka ohje on täällä,sekä raw-versiona että kermaviilisenä versiona.

*Paistamiseen käytin riisinkuoriöljyä,joka on valmistettu riisijyvän uloimmasta ,ruskeasta kuoresta. Öljyllä on korkea palamispiste ja siinä on myös korkea E-vitamiinipitoisuus.