Saaristolaisleipä

Tätä kirjoittaessa ihana tuoksu täyttää koko asuntoni, sillä otin juuri uunista ulos yllänäkyvät ihanat saaristolaisleivät. Olen kieli pitkällä jo jonkun aikaa katsellut saaristolaisleipäreseptejä, joista ovat blogganneet esimerkiksi Pastanjauhantaa-blogi sekä Monkeyfood.

Hieman erilainen saaristolaisleipäresepti löytyy Maku-lehden arkistoista. Monkeyfoodin Ylimuulin taas postattua tästä ihanaisesta leivästä vähän ennen joulua sai minut uudestaan himoitsemaan tätä ihanuutta. En ole koskaan sitä tehnyt mutta syönyt olen ja makumuistoni siitä on herkullinen! Mietin vain mistä löytäisin maltaita, mutta sitten muistinkin naapurikaupungin ihanan keittiökaupan, josta löytyy mitä vaan. Ainoana erona tässä minun leivissäni on se, että olen korvannut siirapin taatelisiirapilla, koska sitä täällä saa joka kaupasta kun taas Suomessa myytävää siirappia ei täältä kaupoista saa. Monkeyfoodin reseptin taikinamäärästä (resepti oli sama, mutta paistoin 175 C asteessa melkein 2 tuntia, puolivälissä valelin leipiä siirappivedellä) sain tehtyä 4 leipää, sillä käytin näitä foliovuokia, joita löysin ainoastaan aika kapeana mallina. Tätä leipää ei pidä syödä heti, vaan pitää odottaa vähintään 2 päivää, maku kuulemma vain paranee vanhetessaan. Näistä 4 leivästä kaksi menee viemisiksi, yhden laitan pakkaseen ja 4. leivän leikkaan sitten parin päivän kuluttua. Kirjoitan tänne sitten miltä leipä maistui.....

Edit. No niin, nyt sitten maistoin kun en malttanut odottaa 2 päivää...Maku oli tosi hyvä, mutta ihan onnistuneet mun leivät eivät olleet ,sillä ne vähän läsähtivät, ja olivat sisältä vähän mössömäisiä. Taikina nousi tosi hyvin nostatusvaiheessa, ja olin jostain lukenut, että vuokia piti täyttää vain 1/3 täyteen, täytin ne puoliväliin,mutta leivät eivät oikein uunissa kohonneet. 4 vuokaa oli liikaa tälle taikinalle, 3 olisi hyvin riittänyt näillä vuuilla. Luulen, että syy siihen, että ne eivät nousseet uunissa ja läsähtivät oli jauhoissa: huomasin vasta taikinaa tehdessä ja kauppojen jo ollessa kiinni, että puolet tarvittavista vehnäjauhoista olivat sellaisia,johon oli valmiiksi jo lisätty leivinjauhe (self-raising). Paistamisen keskivälissä valelin leipiä siirappivedellä,mutta taisin huiskia liikaa sitä nestettä leipien päälle.Leivät eivät myöskään olleet yhtä makeita kuin saaristolaisleivät yleensä;tämä johtui siitä, että käytin ei sokeroimatonta taatelisiirappia, tavallinen siirappi on sitä makeampaa, joten vähän sokeria olisi voinut lisätä taikinaan.Mutta leipien maku oli kuitenkin tosi ihana, ja ensi kerralla kun näitä leivon olen jo paljon viisaampi!