Desi-kikherneet ja mausteinen kikhernepata

Käydessäni joku aika sitten etiopialaisessa kaupassa ,josta ostin nigerinsiemeneitä,huomasin siellä myös pienen pienet,tummakuoriset kikherneet.En ollut ennen tällaisia kikherneitä nähnyt,ja muutaman päivän päästä palasin kauppaan niitä ostamaan.Etiopiassa käytetäänkin näitä pieniä,tummia kikherneitä,joiden nimi on desi-kikherne. Kikherneet jaetaan kahteen ryhmään: kabuli ja desi. Kabulit ovat ne meidän tuntemat,vaaleat kikherneet,kun taas desi-kikherneitä käytetään paljon Intiassa,Etiopiassa ja Iranissa. 80 % desi-kikherneistä kuoritaan ja halkaistaan,jolloin ne tunnetaan chana dal-nimisinä,ja joita käytetään etupäässä intialaisessa keittiössä.Desi-kikherneiden kuori on kabuli-kikherneiden kuorta kovempi,ja niiden kuitupitoisuus on myös suurempi.Desi-kikherneiden glykeeminen indeksi on myös kabuli-kikherneiden glykeemistä indeksiä alhaisempi.

Liotin pikku kikherneitä  yön yli ,ja käytin niitä tähän mausteiseen pataan.Tähän siis käytin desi-kikherneitä,mutta tavallisetkin kikherneet käyvät tähän.

Mauisteinen kikhernepata

• muutama kupillinen liotettuja kikherneitä
• 3 sipulia
• 2 punaista paprikaa
• 1 chilipaprika
• 1 porkkana
• 1 tomaatti
• 3 rkl tomaattipyrettä
• 3 rkl tamari-soijakastiketta
• 2 rkl oliiviöljyä
• 3 rkl punaviiniä (ei välttämätön)
• 1 1/4 rkl sambhar masala-maustesekoitusta
• suolaa
• 2 tl ruokosokeria

Pilkkoa sipulit,kuutioi porkkanat,ja leikkaa paprikat palasiksi. Kuullota sipulit läpikuultaviksi öljyssä,lisää porkkanat ja paprikat,ja sekoita maustesekoitus joukkoon.Lisää kikherneet,soijakastike,tomaattipyre (viini),sokeri.kuutioitu tomaatti. Lisää vettä sen verran,että kaikki ainekset peittyvät kunnolla,ja keitä seosta hiljaisella tulellla,kunnes kikherneet ovat pehmentyneet. Desi-kikherneiden kuori on kovahko,joten herneet pysyivät hyvin koossa ja jäivät aika kiinteiksi pitkänkin keittoajan jälkeen. Hyvää on,mutta tekisin tätä ehkä uudestaan kabuli-kikherneiden kanssa tai sitten käyttäisin chana dalia,joka siis on samaa kuin desi-kikherneet,mutta ilman kuorta.Muuten pata oli ihanan lämmittävää kylmänä päivänä.

Idätin osan desi-kikherneistä.Ehkä kokeilen tehdä niistä falafelia.....

Blogiystävän hauska pastavideo Barilla-kilpailuun

Blogiystäväni Sarah ,jonka luona olin viime perjantaina keräämässä villikasveja,on mukana Barillan video-kilpailussa,ja tässä Sarahin panos kilpailuun.Video (englanninkielinen) on todella hauska ja humoristinen ja hyvin toteutettu!

Hunajalla karamellisoidut appelsiinit cashew-kerman kanssa (raw)

Appelsiinit ovat nyt täällä parhaimmillaan,ja niitä tulee käytettyä ahkerasti.En kuitenkaan käytä niitä mehuna;maksimum tulee heitettyä kokonainen kuorittu appelsiini smoothieta varten tehosekoittimeen.Pari päivää sitten tein hunajalla karamellisoituja appelsiinin paloja,josta tuli niin herkullista,että lisää tekee mieli...

Hunajalla karamellisoidut appelsiinit

• 4 kuorittua appelsiinia
• 1½ dl appelsiineista puristettua mehua
• 2½ rkl luomuhunajaa
• ½ tl jauhettua vaniljaa

Viipaloi appelsiinit,ja sekoita mehun joukkoon hunaja sekä vanilja.Marinoi appelsiineja hunajamarinadissa jonkun aikaa,ja aseta appelsiinipalat kuivurin kiinteälle pohjalle yhdessä marinadiliemen kanssa.

Omat appelsiinit olivat sen verran täynnä mehua,että niitä leikatessa ne vähän hajosivat,enkä onnistunut tarpeeksi kauniita paloja leikkaamaan,mutta ei se mitään. Kuivattelin appelsiininpaloja marinadissaan,kunnes liemi oli jonkun verran ehtinyt karamellisoida appelsiinipalat.

Appelsiinien kanssa tarjosin hunajalla maustettua cashewkermaa.Nami!

Appelsiineja olen myös käyttänyt tähän appelsiiniseen kakkuun,joka on sekä vegaaninen että gluteeniton. Tästä on tullut jonkinlainen bravuurikakkuni,jota teen usein,ja jonka reseptiä pyydetään,myös sellaiset ,jotka eivät vegaanikeittiötä tunne. Tein tämän ensimmäistä kertaa muffineitten muodosssa,mutta sen jälkeen olen tätä aina tehnyt kakun muodossa.Joskus lisään mukaan raastettua tummaa suklaata,kuten viime kerralla.Resepti täällä.

Eilen toteutui vihdoinkin viime viikolla peruuntunut villikasvien keruu,ja emäntämme kotipihalta löytyi hedelmäsalaattiin syötäviä (myrkyttömiä)kukkia koristamaan hedelmäsalaattia.

Tunnustuksia ja paljastuksia

Sain tässä joku aika sitten tällaisen hienon tunnustuksen sekä Juillelta että Italiansalaatilta,ihania blogeja kummatkin.Kiitos tosi paljon,tällaisista tulee aina hyvä mieli:-)

Tunnustuksen saajan kuuluu myös kertoa 7 asiaa itsestään.Apua,mitä vielä kerron...Olen tällaisia tunnustuksia laittanut blogin alusta jo pari kertaa,sekä täällä että toisessa blogissa,joten jääköhän mitään kerrottavaa..niin etten laita ihan samoja asioita...yritetään ainakin...

Aamun smoothie:selleriä,minttua,pinaattia,inkivääriä,omenaa,banaania
macaa.vehnänorasjauhetta,bee pollenia,pellavansiemenjauhoa

1.Aamut aloitan usein vihreällä smoothiella tai sitten vaihtoehtoisesti chia+hedelmä-hyytelöllä. Pitää valita jompi kumpi,sillä molemmissa on erikseen yhdelle kertaa juuri se sopiva hiilari-annos,mutta samalla aterialla niistä taas tulisi liikaa hiilareita.

2. Olen vuosien mittaan kerännyt aika hurjan  määrän keittokirjoja.Nyt ei kirjahyllyyn mahdu enään yhtäkään kirjaa! Mutta kyllä sinne varmaan kuitenkin lisää tulee jossain vaiheessa...

3.Lapsena olin aika nälkäinen,ja omasin ehkä liiankin hyvän ruokahalun,paitsi jos oli kyse inhokeistani:silakkalaatikosta,kesäkeitosta ja maksalaatikosta. Vanhemmat yrittivät hieman hillitä tätä suurta ruokahaluani,ja rajoittivat sitä välillä. En silloin sitä ymmrärtänyt,mutta nyt kyllä ymmärrän miksi he näin tekivät.En ollut lihava lapsi,mutta minusta olisi saattanut sellainen tulla,elleivät he olisi hieman tuota ruokahalua rajoittaneet.

4. Silikonimuotit ovat jo joitakin vuosia olleet keräilykohteeni,ja jos totta puhutaan,enhän minä niin monta muottia edes tarvitse.Mutta kun ne ovat niin nättejä....Joku aika sitten vannoin,etten enään osta uutta silikonimuottia,mutta pari viikkoa sitten Helsingissä,Kokkipuodissa,en vaan voinut vastustaa tätä valkoista silikonimuottia,etenkin kun se oli puoleen hintaan...

5. Blogin nimestäkin kaiketi arvaa,että pidän appelsiineista... Asun lähellä omakotialuetta,jossa näkyy monella pihalla erilaisia sitruspuita. Niiden kauneus jaksaa aina ihastuttaa!

Ja viime vuonna sain tuttavalta hyvän vinkin siitä,miten appelsiinin  kuoria voi käyttää:appelsiinin kuori on loistava puhdistusaine! Kuvassa näkyy miten lattialla yhdessä kohtaa ollut lika (ja koiran karvat) tarttuivat tuohon kuoripalaan.

6. Olen kauhean innoissani löytäessäni uudenlaisen ruoka-aineen.Kuten nigerinsiemenet,joita jauhan ja ripottelen salaattiin.

7. Isäni oli harrastelijakokki,joka pari kertaa vuodessa linnottautui keittiöön,ja sai ihania asioita siellä aikaiseksi.Harmittaa,etten ottanut hänen reseptejään ylös...

Tämä tunnustus on jo kiertänyt niin monessa blogissa,etten laita tätä eteenpäin,vaan sen voi tästä poimia.

Suuri retiisitesti ja kastike retiisiraasteelle

En ole koskaan pitänyt retiiseistä. Lapsuudessani niitä pieniä kauniin sinipunaisia retiisejä oli useassakin salaatissa,mutta minä en vaan pitänyt niistä,ja olenkin tähän päivään saakka täysin välttänyt retiisejä.Lähiseudulla olevassa jättimarketissa olen nähnyt monta erilaista retiisiä,mutta olen kulkenut niiden ohi,niitä huomioimatta.Kunnes viime viikolla söin iki-ihanassa vegeravintolassa Cafe Birenbaumissa porkkana-retiisiraastetta,joka maistuikin tosi hyvältä. Mietin,että ehkä nuo suuret retiisit maistuvatkin erilaiselle kuin ne pienet kirpeät retiisit,joista en pidä. Niinpä muutama päivä sitten ostinkin yhden kappaleen jokaista isoa retiisiä(pienet punasiniset jäivät edelleenkin hyllylle...) sillä halusin kokeilla  ja saada selville,pidänkö niistä. Eli pussiin laitettiin musta retiisi,suuri punasininen retiisi,vihreä retiisi,ja kaksi erilaista daikon-retiisiä,pitkulainen sekä pyöreä.Nuuhkin jokaista,ja jokaisella olikin hieman erilainen tuoksu.

Halkaisun jälkeen oli makutesti: musta  oli muita kovempi ja säikeisempi ja siinä oli jonkun verran retiisinen maku. Samoin suuressa punaisessa ,joka oli mustaa pehmeämpi. Pitkä daikon oli miellyttävän pehmeän makuinen,enkä tuntenut siinä retiisin kirpeyttä,pyöreä oli kiinteämpi.Yllättäjä oli tuo vihreä retiisi,joka myös sisäpuolelta oli kauniin vihreä. Tämä ostamani yksilö oli muita pehmeämpi ja myös kosteampi,ja maku oli miellyttävän pehmeä ,ilman retiisin kirpeyttä. Daikon ja vihreä ovat selvästikin suosikkejani näistä.Edit:Allu  kysyi kommentissaan,onko tuo pitkulainen retikka. Mietin sitä postausta tehdessä ja etsin kuvia netistä,ja päädyin lopulta daikoniin, mutta taitaa se sittenkin olla retikka,vaikka aika samanlaisia taitavat olla daikonin kanssa?

Kaikista retiiseistä syntyi lopulta ihanan raikas raaste. Vihreä retiisi antoi raasteelle kauniin värin. Herkullinen kastike syntyi paria eri kastiketta yhdistämällä ,ja antoi raasteelle hyvän maun.

Kastike retiisi (ja muillekin)-raasteelle

• 3 rkl appelsiinimehua
• 1 limesitruunan mehu 
• 3 rkl oliiviöljyä
• suolaa,mustapippuria
• 1 tl Dijon-sinappia
• 1 tl hienonnettua tuoretta korianteria
• muutama tippa steviaa

Sekoita kaikki kastikkeen ainekset ja lisää raasteeseen,sekoittaen.

Retiisit ovat hyväksi hampaille,ikenille,hiuksille ja kynsille.Ne sisältävät foolihappoa,potassiumia,ja ovat hyvä lähde vitamiini B6:lle,riboflaviinille,magnesiumille,kuparille ja kalsiumille.